{"id":14851,"date":"2020-06-23T09:24:00","date_gmt":"2020-06-23T06:24:00","guid":{"rendered":"http:\/\/31.217.196.118\/~xjokocls\/blog\/?p=14851"},"modified":"2020-06-23T08:50:58","modified_gmt":"2020-06-23T05:50:58","slug":"jalkapallon-mm-kisoja-vasattiin-suomessa-mutta-suomi-paatyi-aanestamaan-niita-vastaan-pohjoismaat-olivat-pitkaan-amatoorijalkapallon-sinnikkaimpia-puolestapuhujia","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/31.217.196.118\/~xjokocls\/blog\/jalkapallon-mm-kisoja-vasattiin-suomessa-mutta-suomi-paatyi-aanestamaan-niita-vastaan-pohjoismaat-olivat-pitkaan-amatoorijalkapallon-sinnikkaimpia-puolestapuhujia\/","title":{"rendered":"Jalkapallon MM-kisoja v\u00e4s\u00e4ttiin Suomessa, mutta Suomi p\u00e4\u00e4tyi \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 vastaan \u2013 \u201dPohjoismaat olivat pitk\u00e4\u00e4n amat\u00f6\u00f6rijalkapallon sinnikk\u00e4impi\u00e4 puolestapuhujia\u201d"},"content":{"rendered":"\n

Palloliiton Erik von Frenckell<\/strong> toi S\u00e4\u00e4tytalolle maailman jalkapallop\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Toukokuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1927 j\u00e4\u00e4 Helsingin Rautatieasemalla pois junasta Fifan puheenjohtaja Jules Rimet<\/em><\/strong>. Puheenjohtajan per\u00e4ss\u00e4 seuraa Henri Delaunay<\/em><\/strong>, Ranskan jalkapalloliiton puheenjohtaja. Vuosia my\u00f6hemmin heid\u00e4n mukaansa nimett\u00e4isiin MM- ja EM-kisojen voittopokaalit, mutta tuohon aikaan viel\u00e4 olympialaiset olivat jalkapallon t\u00e4rkeimm\u00e4t arvokilpailut. Ja nimenomaan arvokilpailuista p\u00e4\u00e4tt\u00e4minen toi miehet Helsinkiin, sill\u00e4 kes\u00e4kuussa j\u00e4rjestettiin S\u00e4\u00e4tytalolla 16. Fifan kongressi.<\/p>\n\n\n\n

Fifassa oli tuskastuttu olympialaisten amat\u00f6\u00f6ris\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin ja jopa\nolympialaisista vet\u00e4ytymist\u00e4 oli v\u00e4l\u00e4ytetty. N\u00e4r\u00e4\u00e4 aiheuttivat KOK:n linjaukset\nsiit\u00e4, ett\u00e4 kukaan ammatikseen urheillut ei voinut saada en\u00e4\u00e4\namat\u00f6\u00f6ristatustaan takaisin eik\u00e4 pelaaja voinut saada kompensaatiota\nmenetetyst\u00e4 ty\u00f6ajasta. Niinp\u00e4 helmikuussa 1927 Z\u00fcrichiss\u00e4 oli kokoontunut Fifan\nkomitea pohtimaan omien MM-kisojen perustamista, ja tuon komitean raportti\nkuultaisiin Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mutta miksi Suomi oli saanut j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4kseen n\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n kongressin? Suomi ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ollut suuri vaikuttaja maailmalla jalkapallossa. Vastaus on yksinkertainen: Palloliiton 39-vuotias puheenjohtaja Erik von Frenckell.<\/p>\n\n\n\n

Kun Fifa oli kokoontunut ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa maailmansodan j\u00e4lkeen\nkongressiin vuonna 1923, oli von Frenckell jo lobannut nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin\nj\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4 kongressia Suomeen, juhlittaisiinhan tuolloin Palloliiton\n20-vuotistaivalta. Von Frenckell oli supliikki, kielitaitoinen mies, joka osasi\nvaikuttaa ihmisiin. H\u00e4n oli toiminut Palloliiton puheenjohtajana vuodesta 1918,\nja onnistunut j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n maaottelut Saksaa vastaan vuonna 1921 Pallokent\u00e4ll\u00e4\nja vuonna 1923 Dresdeniss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Urheilumuseon erikoistutkija Vesa Tikander<\/em><\/strong> arvioi, ett\u00e4 von Frenckellill\u00e4 oli paljon henkil\u00f6kohtaistakin kunnianhimoa sek\u00e4 kotimaan kentill\u00e4 ett\u00e4 kansainv\u00e4lisesti. Tikander jatkaa:<\/p>\n\n\n\n

\u201dKongressin is\u00e4nn\u00f6iminen nostaisi h\u00e4nen asemaansa Fifan kabineteissa ja edist\u00e4isi my\u00f6s h\u00e4nen poliittisia ja taloudellisia intressej\u00e4\u00e4n Suomessa. Se toki edisti my\u00f6s Suomen jalkapallon n\u00e4kyvyytt\u00e4 sek\u00e4 maailmalla ett\u00e4 kotimaassa, jossa palloilut joutuivat el\u00e4m\u00e4\u00e4n yleisurheilun varjossa.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kongressi k\u00e4ynnistyy<\/h3>\n\n\n\n

Kongressi alkoi S\u00e4\u00e4tytalolla 3. kes\u00e4kuuta. Tasavallan presidentti Relander<\/strong> <\/em>oli tapahtuman suojelija, mutta valtiovallan edustajana tilaisuudessa oli paikalla opetusministeri Julius Ailio<\/em><\/strong>, joka toivotti vieraat tervetulleeksi avajaispuheessaan. Yhteens\u00e4 51 jalkapalloliittojen edustajaa 21 eri maasta osallistui kongressiin.<\/p>\n\n\n\n

Maailmanmestaruuskisojen k\u00e4sittelyyn p\u00e4\u00e4stiin kokouksen kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 5. kes\u00e4kuuta. Tuolloin Z\u00fcrichiss\u00e4 kokoontuneen komitean edustaja Hugo Meisl<\/em><\/strong>, joka tunnetaan my\u00f6s maailmanmaineeseen 20- ja 30-luvun vaihteessa nousseen It\u00e4vallan maajoukkueen \u201dWunderteamin\u201d p\u00e4\u00e4valmentajana, esitti komitean puoltavan n\u00e4kemyksen kisojen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 vuonna 1930. Hollanti ja Norja ehdottivat, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s siirrett\u00e4isiin ensi vuoteen sill\u00e4 Z\u00fcrichin komitean tuloksiin eiv\u00e4t kaikki olleet ehtineet tutustua. <\/p>\n\n\n\n

Seurasi kiivas keskustelu, jonka aikana jotkut Keski-Euroopan maat\nilmoittivat, ett\u00e4 he ainakin halusivat saada luvan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisen\nturnauksen. Lopulta hyv\u00e4ksyttiin Ranskan kompromissiehdotus, jossa p\u00e4\u00e4t\u00f6s\nMM-kisoista lyk\u00e4ttiin ensi vuoden kokoukseen Amsterdamiin ja Keski-Euroopan\nmaille my\u00f6nnettiin lupa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 kilpailuja rajoitetussa\nm\u00e4\u00e4rin. Keski-Euroopan maat pistiv\u00e4t heti toimeen, kun heid\u00e4n\nmestaruusturnauksensa alkoi syyskuussa. Sit\u00e4 pelattiin aina vuoteen 1960,\njolloin EM-kisat korvasivat sen.<\/p>\n\n\n\n

Helsingiss\u00e4 Fifan varapuheenjohtajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvatettiin nelj\u00e4st\u00e4 seitsem\u00e4\u00e4n, ja \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 juuri von Frenckell sai tuon seitsem\u00e4nnen paikan. H\u00e4n sai 11 \u00e4\u00e4nt\u00e4, kun Tanskan edustaja j\u00e4i nuolemaan n\u00e4ppej\u00e4\u00e4n 10:ll\u00e4 \u00e4\u00e4nell\u00e4. Ja kes\u00e4 1927 tuotti von Frenckellille lis\u00e4\u00e4 poliittisia saavutuksia, sill\u00e4 hein\u00e4kuussa h\u00e4net valittiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa eduskuntaan RKP:n riveist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s tehd\u00e4\u00e4n Amsterdamissa<\/h3>\n\n\n\n

Kun Fifa kokoontui Amsterdamissa toukokuussa 1928 l\u00e4hti Suomesta kaksi edustajaa: von Frenckell varapuheenjohtajan roolissa ja Palloliiton edustajana pankkiiri Henning Relander<\/em><\/strong>. <\/strong>Palloliiton p\u00f6yt\u00e4kirjoissa ei n\u00e4y mit\u00e4\u00e4n kannanottoa MM-kisojen perustamisen suhteen. <\/p>\n\n\n\n

Kuukautta ennen Amsterdamin kokousta Palloliitossa k\u00e4siteltiin kuitenkin amat\u00f6\u00f6rikysymyst\u00e4: \u201dMonipuolisessa ja valaisevassa alustuksessaan tuli von Frenckell siihen lopputulokseen, ettei amat\u00f6\u00f6rikysymys Suomessa ole viel\u00e4 niin t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 siit\u00e4 voitaisiin tehd\u00e4 ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.\u201d Kokous p\u00e4\u00e4tti j\u00e4\u00e4d\u00e4 asian suhteen odottavalle kannalle ja seurata sen luonnollista kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kun sitten Amsterdamin kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s tehtiin 28.5. 1928 \u00e4\u00e4nesti Suomi\nMM-kisojen perustamista vastaan. Muita vastaan \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 olivat Ruotsi, Tanska,\nNorja ja Viro. Koska kaikki muut maat \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t MM-kilpailujen perustamisen\npuolesta, p\u00e4\u00e4tettiin kisat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nin 23 – 5. Miksi siis Suomi \u00e4\u00e4nesti\nFifan enemmist\u00f6\u00e4 vastaan, vaikka juuri oltiin p\u00e4\u00e4sty jalkapalloliiton\np\u00e4\u00e4tt\u00e4viin elimiin?<\/p>\n\n\n\n

Tikander selitt\u00e4\u00e4 asian amat\u00f6\u00f6rikysymyksen t\u00e4rkeydell\u00e4 pohjolassa: <\/p>\n\n\n\n

\u201dPohjoismaat olivat pitk\u00e4\u00e4n, 1960-luvulle saakka, amat\u00f6\u00f6rijalkapallon sinnikk\u00e4impi\u00e4 puolestapuhujia. Tanskassa ja Ruotsissa kysymys oli pitk\u00e4lti ideologinen: ammattilaisiksi ulkomailla katsottiin \u201dmenetetyiksi\u201d, maajoukkueeseen kelpaamattomaksi.\u201d <\/p>\n\n\n\n

Voidaan siis katsoa, ett\u00e4 vaikka ammattilaisuus tuli kuvaan mukaan Suomessa vasta kun Aulis Rytk\u00f6nen<\/em><\/strong> siirtyi Toulouseen vuonna 1952 eik\u00e4 sit\u00e4 ennen asia ollut ajankohtainen, ideologisesti Suomi pysyi \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 muiden Pohjoismaiden kannassa, eik\u00e4 von Frenckellin Fifa-suhteilla ollut siihen vaikutusta.<\/p>\n\n\n\n

Amsterdamissa Englannin jalkapalloliitto ilmoitti eroavansa Fifasta, koska se ei sulattanut sit\u00e4, ett\u00e4 amat\u00f6\u00f6ripelaajille maksettaisiin korvausta menetetyst\u00e4 ty\u00f6ajasta. T\u00e4t\u00e4 jalkapallon brexiti\u00e4<\/em> kumoamaan Fifa perusti kahden miehen komitean, jonka toinen j\u00e4sen oli Erik von Frenckell. Englantilaisten Fifa-panna kesti kuitenkin 18 vuotta, eiv\u00e4tk\u00e4 he pelanneet MM-kisoissa kuin vasta vuonna 1950.<\/p>\n\n\n\n

Uruguaysta kisais\u00e4nt\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Vuoden 1929 Fifan kongressissa Barcelonassa MM-is\u00e4nnyydest\u00e4 kamppailivat\nUnkari, Hollanti, Ruotsi, Italia ja Uruguay. Valituksi tuli Uruguay, joka\nviett\u00e4isi vuonna 1930 satavuotiasta itsen\u00e4isyyden taivaltaan.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisia jalkapalloromantikkoja on aina mietitytt\u00e4nyt, mit\u00e4 jos olisi osallistuttu niihin ensimm\u00e4isiin kisoihin, koska niihin ei tarvinnut karsia. Todellisuudessa siihen ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia. <\/p>\n\n\n\n

Turunmaa-lehdess\u00e4 kirjoitettiin tuoreeltaan 22.5.1929: \u201dP\u00e4\u00e4t\u00f6s tehnee sen, ett\u00e4 ainakaan pohjoiseurooppalaiset eiv\u00e4t voine osallistua kilpailuun suurten kustannusten ja pitk\u00e4aikaisen matkan takia.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Palloliiton hallitus k\u00e4sitteli kuitenkin MM-kisoja kokouksessaan\n30.10.1929, jonka p\u00f6yt\u00e4kirjassa mainitaan: \u201dMaailmanmestaruuskilpailuihin\njalkapalloilussa, jotka j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Montevideossa v.1930, ei p\u00e4\u00e4tetty ottaa\nosaa.\u201d Samassa kokouksessa todettiin my\u00f6s: \u201dHallitus p\u00e4\u00e4tti liitolle\ntilattavaksi Fifan julkaisemaa World Football-lehte\u00e4\u201d. J\u00e4lleen\njalkapalloromantikko ajattelee, ett\u00e4 eik\u00f6 nuo p\u00e4\u00e4t\u00f6kset olisi voineet menn\u00e4\ntoisin p\u00e4in ja lehtitilauskustannukset s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 MM-matkaa varten.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta MM-turnaus meinasi menn\u00e4 ohi koko Euroopalta, eik\u00e4 kaksi kuukautta\nennen kisoja mik\u00e4\u00e4n maanosan joukkueista ollut mukaan ilmoittautunut. Lopulta nelj\u00e4\nmaata: Ranska, Romania, Jugoslavia ja Belgia osallistuivat. Paikalle p\u00e4\u00e4syn\nvaativuudesta kertoo se, ett\u00e4 Ranskan joukkueella meni laivamatkaan Uruguayhin\nkolme viikkoa.<\/p>\n\n\n\n

Mutta mit\u00e4 jos Ruotsi olisi saanut nuo kisat, olisiko Suomea silloin n\u00e4hty\nmukana? \u201dSuomi olisi melko varmasti l\u00e4htenyt mukaan, sik\u00e4li kun kisoihin olisi\np\u00e4\u00e4sty ilman karsintoja\u201d, arvioi Vesa Tikander.<\/p>\n\n\n\n

Ja koska kisat my\u00f6nnettiin vain vuotta ennen, on mahdollista, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n\nkarsintoja ei olisi ehditty j\u00e4rjest\u00e4\u00e4, vaikka eurooppalaisia joukkueita olisi\nollut mukana enemm\u00e4nkin. Jalkapalloromantikolle j\u00e4\u00e4 siis yksi hatara mutta\nrealistinen kuvaelma Ruotsissa pelattavista MM-kisoista, joissa Suomi pelaa\nainakin yhden ottelun ennen kotimatkaa.<\/p>\n\n\n\n

Helsingiss\u00e4 j\u00e4lleen<\/h3>\n\n\n\n

Suomi is\u00e4nn\u00f6i Fifan kongressia seuraavan kerran Helsingin olympialaisten\nyhteydess\u00e4 vuonna 1952. Olympialaisia oli Helsinkiin hankkimassa tietenkin Erik\nvon Frenckell, joka toimi kisojen j\u00e4rjestelytoimikunnan puheenjohtajana.\nHelsingin kisojen aikaan von Frenckell oli ollut Palloliiton per\u00e4simess\u00e4 jo 34\nvuotta, ja tuo vuosi olikin h\u00e4nen viimeisens\u00e4 tuossa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

60- ja 70-luvuilla von Frenckell yritti viel\u00e4 saada talviolympialaisia Suomeen siin\u00e4 kuitenkaan onnistumatta. H\u00e4nen aikakautensa j\u00e4lkeen Suomessa ei kuitenkaan ole n\u00e4hty liioin olympialaisia eik\u00e4 Fifan kongressia. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet: <\/p>\n\n\n\n

The Official\nHistory of the FIFA World Cup, Carlton Books, 2017<\/p>\n\n\n\n

Rakas\njalkapallo, toim. Yrj\u00f6 Lautela ja G\u00f6ran Wall\u00e9n, Kustannusyhti\u00f6 Teos, 2007<\/p>\n\n\n\n

Helsingin Sanomat 4. ja 7.6.1927, ja 31.5.1928<\/p>\n\n\n\n

Turunmaa 22.5.1929, Palloliiton p\u00f6yt\u00e4kirjoja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Palloliiton Erik von Frenckell toi S\u00e4\u00e4tytalolle maailman jalkapallop\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t. Toukokuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1927 j\u00e4\u00e4 Helsingin Rautatieasemalla pois junasta Fifan puheenjohtaja Jules Rimet. Puheenjohtajan per\u00e4ss\u00e4 seuraa Henri Delaunay, Ranskan jalkapalloliiton puheenjohtaja. Vuosia my\u00f6hemmin heid\u00e4n mukaansa nimett\u00e4isiin MM- ja EM-kisojen voittopokaalit, mutta tuohon aikaan viel\u00e4 olympialaiset olivat jalkapallon t\u00e4rkeimm\u00e4t arvokilpailut. Ja nimenomaan arvokilpailuista p\u00e4\u00e4tt\u00e4minen toi miehet Helsinkiin, […]","protected":false},"author":39,"featured_media":14861,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"sync_status":"","episode_type":"audio","audio_file":"","podmotor_file_id":"","podmotor_episode_id":"","castos_file_data":"","cover_image":"","cover_image_id":"","duration":"","filesize":"","filesize_raw":"","date_recorded":"","explicit":"","block":""},"categories":[1],"tags":[393,308,244],"series":[],"episode_featured_image":"http:\/\/31.217.196.118\/~xjokocls\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/Uruguay_goal_v_argentina_1930.jpg","episode_player_image":"https:\/\/i0.wp.com\/31.217.196.118\/~xjokocls\/blog\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/byyri-podcast.jpg?fit=1280%2C1280","download_link":"","player_link":"","audio_player":false,"episode_data":{"playerMode":"dark","subscribeUrls":[],"rssFeedUrl":"http:\/\/31.217.196.118\/~xjokocls\/blog\/feed\/podcast\/byyri","embedCode":"

Jalkapallon MM-kisoja v\u00e4s\u00e4ttiin Suomessa, mutta Suomi p\u00e4\u00e4tyi \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 vastaan \u2013 \u201dPohjoismaat olivat pitk\u00e4\u00e4n amat\u00f6\u00f6rijalkapallon sinnikk\u00e4impi\u00e4 puolestapuhujia\u201d<\/a><\/blockquote>