Epäonnellakin oli roolinsa, mutta Minihuuhkajat ei tehnyt Italia- ja Portugali-otteluissa maaliakaan. Suomen suurimmat ongelmat olivat omassa päässä etenkin reagoinnissa pallonmenetystilanteissa. Enimmäkseen tähän vaikutti riskaabeli ratkaisu sijoittaa pelaajia puolustuslinjaan väärille pelipaikoille. Joukkue luotti tiettyjen yksilöiden ratkaisukykyyn ja rakensi joukkueen Juha Maliselle ominaisen nopean hyökkäyspelin ja pallonsiirtelyn ehdoilla.

Osittain Malisen riskipeli kannatti, mutta puutteet näkyivät lopulta tulostaululla, kun hyökkäyspeli ei saanut maaleja aikaan. Omassa päässä vaaratilanteita oli liikaa ja päästettyjen maalien odottamat olivat aika lailla linjassa päästettyjen maalien kanssa.

En aio soimata liikaa Malista, koska hän on ollut vasta puoli vuotta Minihuuhkajien ruorissa. Hän teki rohkeita ratkaisuja, mutta lopussa ei kiitos seisonut. Tappio Norjaa vastaan oli kova isku joukkueelle, vaikka itseluottamus ei vaikuttanut karisevan pelaajista ennen Portugali-ottelua. Oli tärkeää vaihtaa surkeaa työtä tehnyt Kimmo Lipponen, ja Malinen sai aikaan minimituloksen eli pelaajat jälleen uskomaan itseensä ja joukkueeseensa.

Minihuuhkajia ei ole mielestäni syytä kritisoida liikaa, joskaan juhliakaan ei juurikaan voi, vaikka mielipiteitä on tullut laidasta laitaan. Olen varovaisen positiivinen pelillisistä esityksistä, mutta olisin mieluummin itse etsinyt luontaisia vaihtoehtoja pelaamaan omille pelipaikoilleen. Suomen tärkeimmät tai nimekkäimmät pelaajat onnistuivat vaihtelevasti, mutta ainakin itselle ennestään tuntemattomat Rasmus Leislahti ja Jaakko Oksanen löivät itsensä näissä kisoissa läpi.

Pelaaja-arviot: maalivahti & puolustus

Rasmus Leislahti: Yllätti minut täysin olemalla melko virheherkän puolustuksen viimeinen lukko. Monia hyviä torjuntoja. Pelinavaamisessa vielä tekemistä, mutta kaiken kaikkiaan oli rohkea ja esti vastustajan lähentelyt miten vain pystyi.

Miko Virtanen: Suosikkini Suomen puolustuksessa. Pelasi kovaa ja tuli aggressiivisesti vastustajan iholle aina pelaamatta itseään ulos tilanteista. Nousi toisinaan tukemaan oikean laidan hyökkäyksiä, mutta anti ylöspäin oli vajavaista, mikä on yllättävää, koska Virtanen on yleensä keskikenttäpelaaja.

Valtteri Vesiaho: Ikävä kyllä jäi mieleen muutamasta katastrofaalisesta virheestä, joista vastustaja rokotti. Ei muodostanut täydellistä kaksikkoa Ville Tikkasen kanssa, ja etäisyydet olivat sen vuoksi välillä liian pitkiä. Sijoittumisvirheitä, joista syntyi esimerkiksi Italian voittomaali. Syöttövalikoima on huikea, ja Vesiaho osasi avata peliä joko maata pitkin tai korkealla kaaripallolla laidalle. Liika rohkeus kostautui välillä, ja Vesiaho tarvitsee lisää rauhallisuutta ja “varmempia” ratkaisuja.

Ville Tikkanen: Ei käsittääkseni pelaa ainakaan vakituisesti topparina seurajoukkueessa, mikä näkyi lohkopeleissä sijoittumisvirheinä. Välillä onnettomia pelinavauksia, joista oma puolustus joutui vaarallisiin tilanteisiin. Petrasi lohkon edetessä, mutta esimerkiksi Italian voittomaalissa omituinen pelaamisen lopettaminen jäi kirkkaana mieleen.

Teemu Jäntti: Parhaita vastustajia vastaan ei tarjonnut mitään ylimääräistä. Silti luotettava molempiin suuntiin, joskin tarvitsee lisää rohkeutta ylöspäin. Nyt roiskaisi turhan usein pitkän pallon vailla kunnollista osoitetta.

Keskikenttä

Joel Mattsson: Löysi hyviä kombinaatioita keskikentän ja hyökkäyksen kanssa. Keskityspallot pääosin heikkoja. Olisiko Suomen kannattanut hyökätä enemmän vasemmalta boksiin? Vielä kehitysvaiheessa.

Jaakko Oksanen: Oli Abukar Mohamedin rinnalla Suomen paras pelaaja. Liikutti palloa nopeasti, prässäsi aktiivisesti ja voitti kaksinkamppailut. Etsi tehokasta ratkaisua ja pelasi välillä nopealla, välillä seinillä, välillä veti kaukaa. Ominaisuuksien puolesta kuuluu Suomen suurimpiin lupauksiin.

Abukar Mohamed: Joukkueen tähti. Oli rauhallinen, voitti kaksinkamppailut lähes sataprosenttisesti. Osoitti kykenevänsä myös topparina pelaamiseen. Mahtava peliäly.

Timo Stavitski: Pääsi näyttämään erikoisominaisuuksiaan eli lähinnä nopeutta. Moni ei pysy Timon perässä, ja toisaalta Timo tulee tukemaan laitapuolustajan paikkaa tunnollisesti. Saa aina vastustajan kiinni. Pari kertaa harhautteli useampaa pelaajaa samanaikaisesti, sai lähes aina jalan vapaaksi. Rohkea. Lopputulos oli kuitenkin lähes aina huono: paria keskitystä lukuunottamatta tuloksena lähinnä kulmapotkuja. Tarvitsee lisää luovuutta viimeisellä kenttäkolmanneksella. Ominaisuudet ovat kunnossa.

Albion Ademi: Sai runsaasti peliaikaa, mutta tulokset olivat vaatimattomia. Ei vaikuttanut spesialistilta, vaikka antoi erikoistilanteet. Haastot yleensä heikkoja, vaikka tekniikka on mainio. Pari mukiinmenevää vetoa. Liiallisen pallonpimputtelun sijaan kaipaan suoraviivaisuutta ja selkeämpiä ratkaisuja, ajoi itsensä usein umpikujaan. Itsevarma ja uskalias, mutta nöyryys puuttui.

Hyökkäys

Eetu Vertainen: Huippuluokan ominaisuudet kasassa, mutta viimeistely oli surkeaa: vain yksi maali ja sekin rankkarista. Tuli hyvin esiin linjojen väliin, ja kemia Saku Ylätuvan kanssa oli kohdallaan. Paikoista ei ollut puutetta: läpiajoja, puskupaikkoja, vetopaikkoja. Mistään ei kuitenkaan maalia. Toki matseja oli vain kolme, mutta terävyyttä kaivattiin paljon enemmän. Teknisesti, fysiikaltaan ja henkisiltä ominaisuuksiltaan kyseessä kuitenkin poikkeuksellisen kova lahjakkuus. Johtaja. Portugali-pelissä turhautui ja haki palloja laidalta, josta ei päässyt kuitenkaan mihinkään. Ei luovuttanut vaikka vastoinkäymisiä tuli. Uskon että kehittyy Suomen maajoukkueen avainpelaajaksi, kunhan pysyy nöyränä.

Saku Ylätupa: Kaikki ominaisuudet hänelläkin on kunnossa, mutta maalinteko oli turnauksessa todella tuskaista. Parhaimmillaan kymppipaikalla, mutta oli Vertaisen “second strikerina” elementissään. Hyvää linkkipelaamista, sai usein pelattua pallon linjan taakse. Sähäkkä, hyvä prässäämään ja kääntymään. Liikkui älykkäästi ja oli boksissa oikeilla paikoilla.

Niklas Jokelainen: Hyvä asenne, rymistelee täysillä. Löytyi usein pelattavaksi ja pääsi aina hyvin peliin mukaan. Oli ennakkoluuloton ja olisi varmaan lämmetessään ollut pelote ja vaihtoehto avauksen kaksikolle, mutta pelasi valitettavan vähän.

Valmennus

Juha Malinen: Tekisi mieli antaa paljon anteeksi lyhyen valmistautumisajan ja muun muassa Marcus Forssin poissaolon vuoksi, mutta puolustuspäässä Suomi näytti ajoittain todella heikosti organisoidulta. Pallollinen pelaaminen oli hyvää, idea ja suunta olivat selkeitä ja paikkoja tuli tarpeeksi. Olisi voinut koittaa erilaista strategiaa tai miehitystä alakerrassa. Viimeinen harjoitusottelu Turkkia vastaan oli lupaava, mutta maalinteon vaikeus osoittautui valtavaksi ongelmaksi. Epäonnea oli myös, mutta sen taakse ei voi piiloutua.

Jari Litmasen rooli jäi epäselväksi. Hän ei ollut alusta saakka mukana turnauksessa, pelaili välillä lämmittelyissä ja näyttäytyi muutenkin, mutta epäselväksi jäi, mitä hän joukkueessa oikeastaan teki. Epämääräinen mentorin rooli alkaa olla nähty, ja toivottavasti jatkossa hänelle asetetaan vastuuta. Nyt vastuuta ei välttämättä ollut, eikä Palloliitto ole tehnyt missään vaiheessa asioiden laitaa riittävän selväksi.

Litmasen tietotaidon pitäisi olla kotimaisen jalkapallon kehityksessä mukana muutenkin kuin silloin tällöin ilman virallista roolia. Hän menee tällä hetkellä hukkaan eikä tuo mitään lisää.

The post Mitä Minihuuhkajien U19-turnauksesta jäi käteen? Lue pelaaja-arviot appeared first on Byyri.

A-lohko

Suomi

Minihuuhkajien nipusta olisi voinut nostaa useammankin pelaajan tähän listaukseen, mutta valinta osui tällä kertaa kahteen hyökkäyspään pelaajaan.

Viime kaudella Rovaniemen Palloseurasta Ranskan liigan SM Caeniin siirtynyt Timo Stavitski on isossa roolissa päävalmentaja Juha Malisen vastahyökkäyksiin nojautuvassa pelisuunnitelmassa.

Nopeusominaisuuksiltaan Euroopan huippuluokkaa oleva Stavitski pelasi 11 ottelua Caenin paidassa kevätkaudella ja onnistui myös kertaalleen maalinteossa Ranskan cupissa. Taitava laituri oli ajoittain pelin ulkopuolella vielä Ranskan liigan otteluissa, joten matkaa läpimurtoon on aimo harppaus.

Kuva – @HJK.fi

Eetu Vertainen on noussut ryminällä sekä Veikkausliiga-kentille että nuorten maajoukkueeseen. HJK-hyökkääjä saa kisoissa todennäköisesti ison mahdollisuuden, sillä Suomen ykköshyökkääjän Marcus Forssin osallistuminen EM-karkeloihin on vielä epävarmaa. Keväällä maajoukkueessa debytoinut Vertainen on iskenyt kolmessa pelaamassaan maaottelussa kolme maalia, joista kaksi viimeisintä syntyi torstaina kenraaliharjoituksessa Turkkia vastaan. Kookkaalla hyökkääjällä on kenties joukkueen paras potkutekniikka.

Portugali

Vasemman laidan wing-backina pelaava Rúben Vinagre oli viime kauden lainalla Englannin Championshipin Wolverhampton Wanderersissa. Vinagre teki heti debyyttikaudella vaikutuksen seuran valmennusjohtoon, jonka seurauksena eteen lyötiin viiden vuoden sopimus. Erittäin taitava ja hyökkäyssuuntaan aktiivinen puolustaja voi nousta Valioliigaan asti.

Kuva – André Sanano

Toinen Portugalin vasemmalla laidalla viihtyvä pelaaja, johon kannattaa kiinnittää katseet, on Francisco Trincão. Tarvittaessa myös hyökkääjänä pelaavalla Bragan pelaajalla on ikäisekseen hulppea ulosostohinta sopimuksessaan – 30 miljoonaa euroa. Potentiaalia täytyy siis olla, mutta Bragan ykkösmiehistössä debyyttiä ei ole vielä tullut.

Norja

Vasta 17-vuotiaan Erling Hålandin isän monet brittifutista seuranneet muistavat. Keskikentällä luutinut Alf-Inge Håland teki mittavan uran Britteinsaarilla, ja joutui uransa loppuvaiheilla myös Roy Keanen sikamaisen taklauksen uhriksi. Leedsissä syntyneellä Erlingillä on sen sijaan erilainen valokeila edessään.

Kuva – Tarjei Sel

Molden nuori hyökkääjä paukutti viime viikolla Brannin verkkoon neljä maalia kahdessakymmenessä minuutissa ja on monen Euroopan suurseuran ostoslistalla.

Norjan keskikentältä seurattavaksi löytyy puolestaan Stabækin keskikenttäpelaaja Hugo Vetlesen. Neljänkymmenen ottelun verran Norjan pääsarjaa pelannutta Vetleseniä kehutaan kypsäksi pelintekijäksi, ja myös hänelle voidaan povata menestyksekästä tulevaisuutta Euroopan isommissa sarjoissa.

Italia

Suomen ensimmäinen vastus kotikisoissa tulee olemaan Italia. Luonnollisesti joukkueesta löytyy ”uusi Andrea Pirlo”, joten mekin käännämme katseet häneen – Bresciaa edustavaan Sandro Tonaliin. Monipuolisen syöttövalikoiman omaava keskikenttäpelaaja murtautui Brescian pelaavaan kokoonpanoon vuoden alussa ja pelasi lupauksia herättävän kevään Serie B:ssä. Myös Pirlo aloitti uransa aikanaan Brescian riveissä.

Kuva – Dino Panato

Italia mielletään monesti mahtavien puolustajien maaksi, ja niinpä toinen pelaaja poimitaan puolustuslinjasta. Interistä reilu vuosi sitten kahden kauden lainasopimuksen kasvattiseuransa, Atalantan, kanssa tehnyt Alessandro Bastoni ei vielä ole kypsä keskuspuolustaja Serie A -peleihin, mutta niitä kohti nuorimies on kovaa vauhtia menossa. Debyytti on jo tehty ja nyt on aika ottaa seuraava askel uralla.

B-lohko

Turkki

U19-karsintavaiheessa Turkin keskikentän oikealla kaistalla pelannut Trabzonsporin Abdülkadir Ömür ei mahdollisesti ole nuorten kisoissa mukana, mutta on ehdottomasti mainitsemisen arvoinen nimi Turkin kohdalla. Ömür on ollut jo A-maajoukkueen mukana ja pelannut myös U21-maajoukkueen pelejä 18-vuotiaasta asti. Kyseessä on tulevaisuuden vakionimi A-maajoukkueessa, jos loukkaantumisia ei tule.

Toinen hieman tutkan ulkopuolelta tarkkailuun otettava pelaaja on Ranskassa syntynyt Metehan Güclü. PSG:n organisaatioon kuuluva 1,61 metrin mittainen väkkärä kykenee viimeistelemään molemmilla jaloillaan ja tarpeen tullen myös luomaan paikkoja muille.

Ukraina

Kisojen kenties arvoituksellisin joukkue on kovia päänahkoja U19-peleissä viime vuosina napsinut Ukraina. Ukrainalla on myös ehkä kisojen tasapaksuin joukkue. Karsinnoissa niin hyökkääjät kuin puolustajatkin iskivät neljä maalia, ja keskikentältäkin löytyi tulivoimaa parin maalin verran.

Ukrainen liigassa Kiovan Dynamon riveissä viime kaudella debytoinut Vitaliy Mykolenko on lähes varma avaaja todennäköisessä kolmen topparin linjassa. Toinen lukko puolustuksessa on Shakhtar Donetskin kakkosjoukkueessa pelannut Valeriy Bondar, jolla on myös eväät nousta ykkösjoukkueen rinkiin.

Mainittakoon vielä 19-vuotiaista ukrainalaisista ehdottomasti kirkkain tähti eli Real Madridiin kuuden vuoden sopimuksella siirtynyt maalivahtilupaus Andriy Lunin. Lunin on pelannut itsensä nuoresta iästään huolimatta jo sellaisiin ympyröihin, ettei häntä EM-kisoissa nähdä.

Ranska

Kisojen suurin maalivahtitähti olisi ollut Fiorentinaan seitsemällä miljoonalla eurolla siirtynyt ranskalainen Alban Lafont. Viimeisimpien tietojen mukaan Lafont ei kuitenkaan ryhmän mukana enää ole, joten katseet täytyy suunnata muualle.

Keskikentän keskeltä löytyy Borussia Mönchengladbachissa säännöllisesti Bundesliigaa viime kaudella pelannut Michaël Cuisance ja keskuspuolustajan paikalta OGC Nicen Malang Sarr.

CIES Football Observatoryn alkuvuodesta tekemässä listauksessa Sarr listattiin viidenneksi lupaavimmaksi alle 20-vuotiaaksi pelaajaksi. Listan kärjessä olivat Gianluigi Donnarumma, Alban Lafont, Kylian Mbappé ja Christian Pulisic.

Sekä Cuisancella että Sarrilla on kymmenien otteluiden kokemus Euroopan huippuliigoista ja pelatessaan he kuuluvat kisojen eliittiin.

Englanti

Ranskan kanssa B-lohkon suosikiksi lukeutuva Englanti lähtee kisoihin hallitsevana mestarina. Viime vuonna kisojen parhaaksi pelaajaksi valittu Mason Mount pelasi vakuuttavan kauden lainalla Eredivisien Vitessessä ja palasi kauden päätteeksi takaisin Chelsean riveihin. Hyökkäävä keskikenttäpelaaja oli mukana karsintaurakassa myös tämän kesän kisoihin, mutta nähtäväksi jää päästääkö seura nuoren miehen kisakoneeseen.

Sama koskee tänä täysi-ikäiseksi tullutta Borussia Dortmundin Jadon Sanchoa, joka on ollut edustusjoukkueen mukana kesän harjoituspeleissä. Sancho valittiin U17 EM-kisojen parhaaksi pelaajaksi vuosi sitten ja oli myös mukana maailmanmestaruuden voittaneessa U-17-ryhmässä. Turnaus jäi pojan osalta lyhyeksi, sillä Dortmund kutsui pelaajan takaisin lohkovaiheen jälkeen.

Kolmas suurlupaus Englannin U19-nuorissa on Manchester Cityn Phil Foden. Pep Guardiola palkitsi Fodenin viime kaudella viidellä esiintymisellä liigaviheriöllä, minkä johdosta Fodenista tuli 17-vuotiaana nuorin Valioliigan mestarin mitalin saanut pelaaja.

Foden valittiin myös viime vuonna U17 MM-kisojen parhaaksi pelaajaksi – samoissa kisoissa, joista Jadon Sancho kutsuttiin takaisin Dortmundiin.

The post Nuorten EM-kisat 2018: Seuraa heitä appeared first on Byyri.