Näin se olisi, jos elettäisiin normaalia maailmaa. Jos elettäisiin sitä elämää mitä on eletty viimeiset 92 vuotta. Ensimmäiset jalkapallon MM-kilpailut pelattiin Uruguayssa heinäkuussa 1930. Jalkapallomaailman suurimmasta palkinnosta on tämän jälkeen kisattu neljän vuoden välein. Ainoan poikkeuksen tekee toisen maailmansodan aiheuttamaa tauko.

MM-kisat on käyty aina kesäisin ja nykyinen kansainvälinen ottelukalenteri on vakiinnuttanut arvoturnausten aloitusajankohdan kesäkuun toiseen viikonloppuun. Avausottelu pelataan perjantaina ja viikonloppuna kuormitetaan maailma jalkapallolla. Jalkapallon ystävälle ei jää muuta kuin grillaaminen, seuraavan oluen korkkaaminen ja matkasta nauttiminen.

Kaiken kääntävä Qatar

Syytä siihen miksi kaikki edeltävä ei käy tänään toteen täytyy hakea 12 vuoden takaa. Tuolloin kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA myönsi kaikessa viisaudessaan jalkapallon MM-kisat vuosimallia 2022 Qatariin. Valinta herätti välittömästi laajaa kansainvälistä kummastusta ja vielä enemmän kysymyksiä.

Miten on mahdollista, että maailman suurin urheilutapahtuma katsotaan parhaaksi asettaa paikkaan, jossa kisoille tarvittavaa infrastruktuuria ei ole vielä edes olemassa? Paikkaan, jossa yhtä hakijakaupunkia ei ole vielä edes olemassa? Kestävästä kehityksestä puhuttiin täysin hanskasta lähteneiden suurkisojen suhteen jo vuonna 2010. FIFA osoitti olevansa kaiken tämän keskustelun yläpuolella ja vieraantui tällä valinnallaan jalkapalloa seuraavasta maailmasta seuraavaksi sadaksi vuodeksi.

Valinnassa ajateltiin kaikkein vähiten kahta kaikkein oleellisinta kohderyhmää: pelaajia ja kannattajia. Samana päivänä, kun valinta tehtiin, aloitettiin keskustelu alkoholista.

Qatarissa kun alkoholin myynti sotii maan lakeja vastaan ja oluen nauttimien on erittäin olennainen osa monien jalkapallokannattajien ottelutapahtumaa. Tässä on tapahtunut myönnytyksiä, sillä Qatarissa viime vuoden loppupuolella pelatussa Aasian mestaruusturnauksessa myytiin länsimaisia oluita kisa-alueella. Paikan päällä työtehtävissä ollut syyrialainen toimittajaystäväni kertoi minulle hiljattain 20 €:n tuoppihinnoista, joten voitaneen ennustaa, että tämä keskustelu ei ole vielä valmis.

Sitten ne pelaajat. Turnauksen avausottelu pelataan Dohassa. Siellä on tänään ennusteiden mukaan 46 astetta lämmintä. Siinä on se syy miksi jalkapallonriemujuhla ei ala tänään. Pelaaminen näissä olosuhteissa olisi kaikkea muuta kuin inhimillistä. Kun turnauksen avauspotku 21.11. tullaan antamaan, on elohopea Dohassa tuohon aikaan tyypillisesti laskenut vaivaiseen 28 asteeseen.

Päätös siirtää MM-kilpailut marras- joulukuulle on laittanut kansainvälisen kilpailukalenterin pitkäksi aikaa sekaisin. Tämä on myös se syy miksi Euroopan maajoukkueet urakoivat parhaillaan Nations Leaguen otteluita tahtiin mikä altistaa jo muutenkin väsyneet pelaajat alttiiksi loukkaantumisille kansainvälisen kauden ylikilometreillä.

Jalkapallo on pilattu

Kaikessa tässä ei tietenkään ole mitään järkeä. Ainoa taho mikä Qatarin propagandakoneiston lisäksi hyötyy MM-kisoista ovat korruptoituneet taskut. FIFA:n toimia tutkinut Yhdysvaltain oikeuslaitos totesi vuonna 2015, kun se laittoi yhdeksän FIFA:n toimihenkilöä syytteeseen, että vuosien saatossa FIFA:n ympärillä on pyörinyt lahjusrahaa 150 miljoonan dollarin edestä.

Kaikki tämä pystyttiin toteamaan jo seitsemän vuotta sitten. FIFA:lla olisi siis ollut riittävästi aikaa nostaa käsi ylös virheen merkiksi ja pestä kasvonsa myöntämällä virheensä. Sen sijaan se vain vaihtoi etulinjassa kasvoja ja sama meininki jatkui.

Reagoimalla ajoissa olisi vältytty vuoden 2022 MM-kisojen suurimmalta katastrofilta eli rakennustyöläisten kuolemilta. The Guardianin vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan Qatarin stadioneiden rakennustyömailla oli kuollut tuolloin jo yli 6500 ulkomaalaista työmiestä.

Jos jokaiselle rakennusmiehelle pidettäisiin hiljainen minuutti itse otteluissa ei yleisöstä pääsisi ääntä koko kisojen aikana. Ilman jatkoaikoja ja lisäaikoja kun kisoissa nähdään 5 760 minuuttia jalkapalloa.

Menetettyjä ihmishenkiä ei saa takaisin ja on vaikea edes sisäistää kuinka monen perheen elämän Qatarin puutteelliset työturvallisuusolot ovat muuttaneet pysyvästi. Yksi kärsijä on myös itse laji eli jalkapallo. Moni lajin ystävä puntaroi pystyykö seuraamaan Qatarin MM-kilpailuja lainkaan. Jokainen tekee oman päätöksensä ja sitä on syytä kunnioittaa. Jalkapallojuhlasta ei kuitenkaan voida enää puhua.

Kun jalkapallon MM-kisat pelataan seuraavan kerran vuonna 2026 on kisat jaettu Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon kesken. Silloin MM-kisat pelataan ensimmäistä kertaa 48 maan turnauksena nykyisen 32 maan sijaan. Laajasti vastustettu laajentuminen tapahtui FIFA:lle tyypilliseen tapaan diktatuurimaisesti.

Laajennus vietiin väkisin läpi ja lisäpaikat jaettiin maaosittain lompakon kestävyyden eikä lajin tason mukaan. Neljän vuoden päästä näemme kolmen maan alkulohkoja ja enemmän heikkotasoisempia pelejä.

Lapsuuden MM-kisoja, joista imettiin jokainen hetki ei enää tule. Palaa siis tänään mielessäsi siihen sinulle tärkeään yhteen hetkeen jalkapallon MM-kisoissa. Sulje silmäsi ja yritä elää se uudelleen. Vietä tämän jälkeen hiljainen hetki. Jalkapallo lajinakin ansaitsee sen.

The post Hiljainen hetki jalkapallon MM-kisoille appeared first on Byyri.

Qatarin syntilista ei ole aivan lyhyt. Absoluuttisessa monarkiassa ei ole demokratiaa, ja sananvapaus on hyvin rajoitettua. Sharia-lakia noudattavassa maassa homoseksuaalisuus on laitonta ja avioliiton ulkopuolella raskaaksi tulleet naiset voivat joutua vankilaan. Qataria syytetään islamistijärjestöjen, kuten Hamasin ja Muslimiveljeskunnan tukemisesta. Jopa 1 400 työntekijän arvioidaan kuolleen vuoden 2022 MM-kisoja rakentaessa, ja lisäksi kisavalintaan liittyy vahvoja epäilyjä korruptiosta ja lahjonnasta.

Kyseenalaisissa olosuhteissa järjestettävät leirit ovat olleet tapetilla myös muissa Pohjoismaissa. Sekä norjalainen Rosenborg että tanskalainen FC Kööpenhamina ilmoittivat taannoin järjestävänsä tulevaisuudessa talvileirinsä jossain muualla kuin Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa. Päätöksien taustalla oli kannattajien huoli maan ihmisoikeustilanteesta.

Jalkapallo pehmeän vallankäytön välineenä

Jalkapallo muodostaa keskeisen roolin Qatarin pehmeässä vallankäytössä, jonka avulla se pyrkii vahvistamaan kansainvälistä profiiliaan ja häivyttämään maan ongelmat pois valokeilasta. 2010-luvulla Qatar on esimerkiksi ostanut ranskalaisjoukkue Paris Saint-Germainin, ryhtynyt FC Barcelonan ja AS Roman paitasponsoriksi ja voittanut kisaisännyyden vuoden 2022 jalkapallon MM-kisoihin.

Qatarin jalkapallodiplomatialla on myös taloudellinen puolensa. Nykyisellään maailman suurimman bruttokansantuotteen väkilukuun suhteutettuna omaavan Qatarin taloudesta 55% muodostuu uusiutumattomien luonnonvarojen, öljyn ja kaasun, myynnistä. Investoinneilla urheiluun Qatar pyrkii markkinoimaan itseään turisteille houkuttelevana paikkana, ja turvaamaan siten taloudellista tulevaisuuttaan öljyn ja kaasun aikanaan loppuessa.

Vaikka Huuhkajien maajoukkueleiri saattaa tuntua vähäpätöiseltä yksityiskohdalta, ei se Qatarin kannalta ole merkityksetön. Leirille osallistuvat pelaajat julkaisevat someen kuvia, jotka tavoittavat kymmeniätuhansia, elleivät satojatuhansia ihmisiä. Näissä julkaisuissa ei juuri tuoda esiin maan ongelmia, vaan keskitytään näyttämään komeita treenikeskuksia, uima-altaita ja auringossa kylpeviä viheriöitä. Se on hyvää mainosta Qatarille.

Jalkapalloa ja politiikkaa ei tulisi sotkea keskenään, mutta Qatar on tehnyt sen jo. Tätä tosiasiaa Palloliitto ei voi paeta.

Palloliiton johto nihkeänä – lähteekö toivottu muutos pelaajista?

Ari Lahden astuessa Palloliiton puikkoihin moni toivoi kyseenalaisissa paikoissa järjestettyjen leirien jäävän vain ikäväksi tahraksi maajoukkueen historiaan. Esimerkiksi Leo Taanila kirjoitti samasta aiheesta mainiosti jo vuosi sitten todeten Ari Lahdella olevan nyt ”näytönpaikka”. Tämän talven Qatarin leiri on kuitenkin jo toinen kyseenalainen leiri Lahden alaisuudessa, eikä halukkuutta muutokseen ole toistaiseksi ilmennyt. Se osoittaa ikävää piittaamattomuutta Qatarissa tapahtuvia ihmisoikeusrikkomuksia kohtaan.

Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande kommentoi asiaa Helsingin Sanomille joulukuun alussa kysymällä ”Eikö olisi epäloogista ja kaksinaismoralismia, että nyt emme halua mennä sinne, mutta kisoihin haluamme kuitenkin mennä?” Rinnastus on ontuva: Siinä missä Palloliitolla ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa siihen, missä jalkapallon arvokisat järjestetään, on päätös leirin järjestämisestä Qatarissa sen omissa käsissä.

Mikäli Palloliiton johto ei näe näissä leireissä ongelmaa, on pelaajilla mahdollisuus vaatia muutosta. Tästä nähtiinkin jo pieni toivonpilkahdus, kun Huuhkajien kapteeni Tim Sparv kertoi olevansa ”kiinnostunut näkemään millaista siellä on ja juttelemaan työntekijöiden kanssa” – mikäli sellainen on mahdollista järjestää. Pelaajisto on jo kertaalleen osoittanut hienoa moraalista kanttia, kun he leikkasivat omista maajoukkuepalkkioistaan lisätäkseen tasa-arvoisuutta miesten ja naisten maajoukkueiden korvauksien välillä.

Konkreettisimman teon suoritti Riku Riski, joka kieltäytyi Qatarin matkasta ja maajoukkuekutsusta eettisiin syihin vedoten.

Vaatimus maajoukkueleirien siirtämisestä eettisesti kestävämpään paikkaan – tai edes ongelmien tuominen esiin sosiaalisessa mediassa – ei välttämättä ole pelaajien itsestäänselvä vastuu, mutta olisi joka tapauksessa rohkea ja toivottava seuraava askel.

Artikkelikuva – Keystone

The post Kolumni: Huuhkajat Qatarissa – Linjan on muututtava appeared first on Byyri.

Tässä artikkelissa katseet suunnataan kuitenkin lähelle Saksan rajaa, pikkukaupunkiin nimeltä Eupen. Vuonna 1945 seuraliitoksen kautta syntynyt K.A.S. Eupen palloili yli 60 vuotta alemmilla sarjatasoilla ja kävi lähellä konkurssiakin, mutta pelaa nyt jo kolmatta perättäistä kauttaan pääsarjatasolla. Mitä ihmettä tapahtui?

Idyllinen pikkukaupunki

Itä-Belgiassa sijaitseva Eupen kuuluu Liègen maakuntaan. Maakunnan isoin seura on ehdottomasti Standard Liège ja Eupenin kannalta mahtiseuran kohtaaminen onkin aina pienimuotoinen derbykamppailu. Noin 8000-paikkainen Kehrweg-Stadion ei kuitenkaan tule täyteen edes Standard Liègeä vastaan, ja koko kauden katsojakeskiarvotkin pyörivät noin 3000 katsojan lukemissa.

Tässä vaiheessa on hyvä mainita Eupenin väkiluku, joka on hiukan alle 20 000.

Jalkapallo yhdistää Eupenin asukkaita ja matkaoppaissa seuran ottelut ovat mainittu mitä parhaimpana ajanviettotapana. Belgian saksankielisen yhteisön hallintokaupunkina toimiva Eupen onkin monin tavoin pieni ja turvallinen paikka lähteä hakemaan vauhtia jalkapallouralleen, mutta ilman rahaa pikku pitäjän seura olisi tuskin koskaan noussut Euroopan jalkapallokartalle.

Vieraita Qatarista

Aspire Zone sijaitsee Qatarin pääkaupungissa Dohassa. Tuttavallisemmin Doha Sports Citynä tunnettu 250 hehtaarin kokoinen alue on viimeisen päälle rakennettu urheilukompleksi. Alueella on futiskenttiä, uima-altaita ja kaikkea muuta, mitä tarvitaan tyydyttämään kymmenien eri urheilulajien harrastajat.

Yksi siellä sijaitsevista futiskentistä, Khalifa International Stadium, tulee olemaan myös pelipaikkana vuoden 2022 MM-kisoissa.

Alueen sydämessä toimii kuitenkin se merkittävin taho, Aspire Academy. Nuoria lupauksia haaliva urheiluakatemia tarjoaa luonnollisesti erinomaiset olosuhteet harjoitteluun, mutta lupaa vastaavansa myös tulevaisuuden tähtien koulutuksesta. Suomalaisista valmentajista akatemian listoilla on ollut muun muassa Tuomas Peltonen ja Qatarista MLS:ään ponnistanut Jyri Nieminen.

Kuinka tämä Qatar-kytkös liittyy sitten Belgiaan?

Maaliskuussa 2012 saksankieliseen Eupeniin saapui joukko arabiaa puhuvia miehiä. Miehet edustivat Aspire Zone Foundationia, jonka alaisuuteen kaikki Aspire Zonen tahot kuuluvat. Stadionkierroksen jälkeen neuvotteluja käytiin neljällä eri kielellä ja lopulta kaupasta päästiin sopuun.

K.A.S. Eupen oli myyty qatarilaisille, jotka huhujen mukaan maksoivat kaupantekohetkellä neljä miljoonaa euroa. Enemmän kuin tarpeeksi maksuvaikeuksissa olleelle divariseuralle.

Pandat, kuten joukkueen lempinimi kuuluu, oli noussut ensimmäistä kertaa Belgian pääsarjaan kaudelle 2010-2011. Lähtö tuli saman kauden päätteeksi, valtaosa joukkueen pelaajista oli belgialaistaustaisia ja paitasponsorina toimi belgialainen vaatealan yritys Jartazi, joka on tutumpi lähinnä pyöräilypiireistä.

Qatarilaisten tulon jälkeen tuo kaikki muuttui.

Stadionilla tehtiin pientä pintaremonttia, kokoonpanon pelaajista puolet tulivat Afrikasta, paitoihin ilmestyi Aspiren teksti ja taustahenkilöstö vaihtui samalla ovenavauksella. Seuran nimi ja logo säilyivät, mutta muuten tilalla oli uudestisyntynyt K.A.S. Eupen.

Portti Eurooppaan

Aspire Academyn hanke Aspire Football Dreams on vuosien ajan tarjonnut kehitysmaiden nuorille turvallisen ympäristön kehittyä huippu-urheilijaksi niin Dohan, kuin Senegalin akatemioissaan.

Jotta tiet Euroopan kentille olisivat ruusuisemmat lupaaville futareille, on Aspire hankkiutunut seurojen omistusportaisiin. Eupenin pormestarina toiminut Elmar Keutgen ilmaisikin huolensa kaupanteon yhteydessä, sillä kyseinen järjestely saa Aspiren näyttäytymään kyseenalaisessa valossa.

Onko tarkoituksen pönkittää egoa, kääriä rahat vai kohdella akatemiaan tulleita ja sieltä eteenpäin lähteviä pelaajia heidän ansaitsemallaan tavalla?

Eupen ei ole siis ainoa seura Aspiren näpeissä, vaan espanjalainen Cultural Leonesa kuuluu samoille omistajille, ja myös Leeds United ilmoitti alkuvuodesta käynnistäneensä yhteistyön Aspiren kanssa. Eupenin ja PSG:n mahdollisesta yhteistyöstä on myös kirjoitettu paljon, sillä molemmilla seuroilla on vahvat kytkökset Qatariin ja Aspiren akatemiaan.

Aspirelle Belgia ja Eupen oli myös juridisesti oivallinen valinta, sillä maan kansalaisuutta voi hakea jo kolmen vuoden maassaolon jälkeen ja maan virallisista kielistä ranska on afrikkalaisille pelaajille otollinen sopeutumisen kannalta.

Tulostakin on afrikkalaisten kohdalla jo tullut. Kolme Aspiren ohjelman kautta tullutta pelaajaa ansaitsee maininnan ja nimet ovatkin osalle futista seuraaville tuttuja: Diawandou Diagne, Moussa Wagué & Henry Onyekuru.

Senegalilaisista Diagne debytoi Eupenissa 18-vuotiaana, kun seura pelasi vielä Belgian toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Parin vuoden päästä puolustava keskikenttäpelaaja siirtyi Barcelonan kakkosjoukkueeseen ja pelasi Segundassa seuraavien vuosien aikana kymmeniä pelejä. Ura Barcelonassa ’’huipentui’’ Espanjan cupin otteluun Huescaa vastaan, jossa Diagne oli siis Barcelonan ykkösjoukkueen mukana, vaikka minuutteja ei lopulta tullutkaan.

Tätä nykyä Diagne on jo palannut Eupenin riveihin, mutta potentiaalia Barcelona pelaajassa selkeästi näki.

Diagnen maamies, Moussa Wagué on sen sijaan tuoreempi eupenilainen. Tammikuussa 2017 Belgian liigassa debytoinut oikea laitapuolustaja pelasi itsensä futiskansan tietoisuuteen iskemällä maalin Japania vastaan Venäjän MM-kisoissa.

Kisojen jälkeen Eupenin pelaajaa on huhuissa viety vahvimmin, vähemmän yllättäen, FC Barcelonan suuntaan.

Kolmas yllä mainittu nimi onkin ollut todellinen Afrikan tähti. Laidalla ja kärjessä viihtyvä Nigerian maajoukkuemies, Henry Onyekuru jätti jälkensä Belgian liigaan ja toi myös mainetta Aspiren akatemialle. 2015 Eupenin riveihin siirtynyt Onyekuru pelasi seurassa kahden kauden ajan, nosti sen Belgian pääsarjaan, jakoi siellä maalipörssin voiton ja kiinnitti lopulta isojen seurojen huomion.

Viime kesänä Everton osti hyökkääjän kahdeksalla miljoonalla eurolla, mutta lainasi miehen Anderlechtiin työlupaongelmien vuoksi. Kausi Anderlechtissa oli rikkonainen ja viime kuussa Everton päätyi lainaamaan Onyekurun täksi kaudeksi Galatasarayn riveihin – työlupa-asiat kun eivät vieläkään olleet kunnossa.

Nähtäväksi jää kuka lyö itsensä tällä kaudella läpi Eupenin riveissä, ja pystyvätkö Claude Makélélén suojatit varmistamaan sarjapaikkansa ajoissa. Viime kaudella Eupen varmisti sarjapaikkansa maalieron turvin kauden viimeisessä ottelussa, jossa se iski viimeisen vartin aikana peräti neljä maalia Mouscronin verkkoon.

Belgian liigaa voi Suomesta käsin seurata tällä kaudella Viasatin urheilukanavilta ja Viaplay-palvelusta.

Artikkelikuva – David Hagemann

The post K.A.S. Eupen – Belgian liigan näyteikkuna appeared first on Byyri.

Kyseenalainen valinta

Qatarin valinta ensimmäiseksi MM-kisoja isännöiväksi arabivaltioksi oli pitkä prosessi. Arabimaista Marokko oli hakenut isännyyttä vuosien varrella neljästi, ja myös Egypti sekä Libyan ja Tunisian yhteinen isännyys olivat olleet pöydällä vuoden 2010 kisoja varten. Infrastruktuuri ja erityisesti sääolot olivat kuitenkin puhuttaneet jalkapallopäättäjiä vuosikymmenten ajan. Kesällä pelattavat MM-kisat Lähi-idän kuumuudessa eivät tulisi kuuloonkaan!

Virallisesti vuonna 2009 alkanut kampanja Qatarin kisaisännyydestä sai nopeasti Fifan silloisen puheenjohtaja Sepp Blatterin taakseen. Blatter kehui Qatarin kasvua ’’pienestä’’ 400 000 asukkaan pitäjästä maailman rikkaimmaksi maaksi (bkt asukasta kohden $129,726 vuonna 2017), ja muistutti myös, kuinka yksikään arabimaa ei ollut vielä isännöinyt kisoja.

Vuodet vierivät, ja Blatterin kommentit muuttuivat. Sveitsiläinen yritti Qatarin valinnan jälkeen muun muassa peruuttaa maan kisaisännyyden. Samanaikaisesti hän oli tasaisin väliajoin korruptiosyytösten kohteena monen muun Fifan virkamiehen tavoin. Korruptioskandaali huipentui hetkellisesti vuonna 2015 – joskin ensimmäiset syytökset ostetuista äänistä tulivat vuosia ennen tätä – kun Yhdysvaltain ja Sveitsin viranomaiset käynnistyvät korruptiotutkimuksen jalkapalloliittoa kohtaan. Blatter erosi virastaan pian tämän jälkeen.

Myöhemmin paljastui muun muassa, että Marokko oli saanut eniten ääniä vuoden 2010 kisaisännästä äänestettäessä, mutta valituksi tuli tästä huolimatta Etelä-Afrikka.

Uusimmat syytökset Blatteria kohtaan esitti australialainen Bonita Mersiades. Australia haki Qatarin tavoin vuoden 2022 kisoja, ja Mersiades oli osa kengurumaan työryhmää hakukampanjan takana. Keskiviikkona 25. tammikuuta 2018 julkaisemassaan kirjassa Whatever It Takes: The Inside Story of the FIFA Way Mersiades toteaa muun muassa tv-jätti Al-Jazeeran luvanneen maksaa 100 miljoonaa dollaria Fifalle, jos Qatar äänestettäisiin kisaisännäksi.

Katastrofin ainekset

Korruptiosyytökset ja sääolot eivät missään nimessä jääneet ainoiksi esille nostetuiksi ongelmakohdiksi vuosien edetessä. Qatarin ihmisoikeustilanteesta tiennyt Fifa joutui ihmisoikeusjärjestö Amnestyn suurennuslasin alle muutama vuosi takaperin. Ongelmat olivat toki nähtävissä ilman sitä suurennuslasiakin, mutta kattava raportti tunnetulta järjestöltä edesauttoi tiedon levittämistä. Lähinnä siirtotyöläistaustaiset työntekijät asuvat Qatarissa kurjissa oloissa, eivät saa palkkaa ollenkaan tai saavat sitä vain vähän sekä pahimmassa tapauksessa antavat henkensä jalkapallon MM-kisojen eteen.

Raportoituja stadionurakoissa kuolleita on jo kolminumeroinen määrä. Hurjimmat huhut kertovat tuhansista kuolemista.

Ihmisoikeustilanteen lisäksi tapetille on nostettu maan poliittinen tilanne. Viime kesäkuussa Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Jemen, Egypti, Libya ja Bahrain päättivät katkaista diplomaattiset suhteensa Qatarin kanssa ja karkottivat maissaan olleet Qatarin kansalaiset takaisin kotimaahansa. Qataria syytettiin veljeilystä terroristijärjestöjen kanssa, ja nyt jo seitsemän kuukautta kestäneelle saarrolle ei näy loppua.

Ihmisoikeuskysymykset ja poliittinen tilanne voivat vielä vaikuttaa öljy- ja kaasuvaroistaan tunnetun Qatarin kisäisännyyteen, mutta sen suhteen olisi jo olettanut tapahtuvan päätöksiä ja rohkeita tekoja. Saksan jalkapalloliiton puheenjohtaja Reinhard Grindel totesi viime kesän diplomaattikriisin alkaessa uutistoimisto AP:lle tiukkaan sävyyn:

’’Yksi asia on varma. Maailman jalkapalloyhteisön täytyy olla samaa mieltä, että isoja turnauksia ei voi pelata terrorismia tukevissa maissa.’’

Saa nähdä, muuttuvatko puheet vielä teoiksi.

Venäjä toimii kenraaliharjoituksena

Ilman asennemuutosta ja nopeita tekoja Qatarin kisat ovat lähes vääjäämättä edessämme. Kaikista ’’vastoinkäymisistä’’ huolimatta miljoonat ihmiset löytävät itsensä katsomasta kisoja joko paikan päällä taikka kotisohvalta. Qatarilla on toki yli neljä vuotta aikaa löytää esitettyihin ongelmakohtiin ratkaisuja, mutta ilman kansalaisjärjestöjen ja erityisesti Fifan painostusta mikään tuskin tulee muuttumaan – varsinkaan ihmisoikeuksien kohdalla. Syvälle juurtuneita rakenteita on vaikea lähteä muokkaamaan.

Vuonna 2022 tulee kuluneeksi 13 vuotta kisaprosessin alkamisesta. Qatarin tie on ollut kivinen, ja uudet skandaalit lymyävät oven takana. Korruptiosyytöksistä Qatarin tapaan kärsineet Venäjän kisat toimivat eräänlaisena kenraaliharjoituksena: monet Qatarin kohdalla mainitut ongelmat  sopivat täysin kuvailemaan itänaapuriammekin.

Sujuvatko kisat ongelmitta niin kentällä kuin kulisseissakin, vai jyrähtääkö Putin ja vaientaa kriitikot?

Niin, ja se kesän pauhaava helle, joka oli puhuttanut jo kauan ennen Qatarin valintaa. Se ratkaistiin siirtämällä kisat pelattavaksi marras-joulukuussa, ja vaikka Qatarissa ei tietääkseni lunta ole, niin melkoinen lumipalloefekti tästäkin koituu ajatellen talvelle ajoittuvia seurajoukkueiden kilpailuja. Koko soppa on käänteineen ja väitteineen raskasta nieltävää, eikä sivustaseuraajalle aina ole varmaa kuka valehtelee ja kuka puhuu totta.

Qatarin saagasta saamme taatusti kuulla tulevina vuosina lisää. Voi vain toivoa, että jutut ovat luonteeltaan positiivisia.

Kuva: mieslogo

The post Qatar 2022 – Korruptiosyytöksiä ja ihmisoikeusongelmia appeared first on Byyri.