Ranska

Oli selviö, että ykköskorista tippuisi vastaan eurooppalainen jalkapallojättiläinen. Hallitsevan maailmanmestarin saaminen samaan karsintalohkoon, josta etenee varmuudella vain yksi kisoihin, on kaikkea muuta kuin unelma-arpa. Siitäkin huolimatta, että Huuhkajat pyyhki Ranskalla lattiaa muutama viikko takaperin. Tuolla voitolla Suomi teki näin jälkijättöisesti tulevista kohtaamisista jopa entistäkin vaikeampia, koska yllätysmomentti on nyt käytetty, ja Markku Kanervan miehistön kanssa ei jätetä enää mitään sattuman varaan.

Ranska tulee voittamaan lohkon. Kaikki muu olisi jättisensaatio.

Ukraina

Ukraina oli vastassa edellisessä MM-karsinnassa. Vaikka Huuhkajien muistot noista otteluista ovat kaikkea muita kuin hyviä, niin Suomi on täysin eri joukkue kuin tuolloin. Mutta, niin on myös Ukraina. Kesän 2019 nuorten maailmanmestaruuden voittanut maa tekee jalkapallollisesti vahvaa uutta tulemista kansainväliselle huipulle. Ukraina on valtava haaste, mutta Suomi on osoittanut viimeisten vuosien aikana, että se pystyy ottamaan pelottomasti nyt Zürichissä heitetyn arvan vastaan.

Bosnia-Hertsegovina

Lähtötilanne on selkeä. Neloskorista olisi hyvä välttää Bosnia-Hertsegovina, joka on tasoltaan eri luokkaa kuin muut kyseisen korin maat. Arvontajärjestyksessä Huuhkajille tarjoiltiin ensin lappujen muodossa huomattavasti kevyempää Valko-Venäjää, mutta ”kauhuarpa” Bosnia-Hertsegovina päätyi lopulta Huuhkajien D-lohkoon. Suomi saa energiaa ja uskoa taannoisesta EM-karsintaottelusta Ratinassa, Zenican vierailua Kanerva valmennusryhmineen saakin sitten kelailla useaan otteeseen ennen seuraavaa kohtaamista.

Kazakstan

Vitoskorista oli tarjolla joko erittäin maistuvia vieraspelejä tai hankalia vierailuja itäisen Euroopan maihin. Ensimmäistä tyrkättiin alkuun, kun Viro nousi neljäntenä vitoskorin maana, mutta talvipelien määrä siirsi eteläisen naapurin seuraavaan pystyriviin. Fanien unelmamatka lautalla Tallinnaan vaihtuikin salamannopeasti pisimpään vierasreissuun mitä oli mahdollista saada, kun arpa heitti Kazakstaniin. Maan pääkaupunki Almaty sijaitsee maan kaakkoisosassa ja on faktisesti jo Kazakstanin Euroopan puoleisen ohuen kaistaleen toisella puolella Aasiassa. Matkustushaasteista huolimatta kaikki muu kuin kuusi pistettä näistä peleistä olisi iso epäonnistuminen.

Otteluohjelmaa voidaan odottaa saapuvaksi nopealla aikataululla. MM-karsinnat pelataan aikavälillä maaliskuu 2021 – maaliskuu 2022.

The post Reaktio: Huuhkajille arvottiin erittäin hankala MM-karsintalohko appeared first on Byyri.

Tulppaanimaan kansa sai katsella vierestä jalkapallon arvokilpailut myös viime vuonna, kun se ei selviytynyt 24 maan EM-lopputurnaukseen. Oranjen jatkuva alisuorittaminen karsinnoissa on hämmästyttänyt ja kummastuttanut jalkapalloväkeä ympäri maailmaa. Kyseessä on iso jalkapallomaa, joka on tuottanut toinen toistaan upeampia pelaajia jo vuosikymmenten ajan ja joka tunnetaan legendaarisen totaalvoetbalin eli totaalisen jalkapallon kehittäjänä. Hollanti on kolmanneksi eniten välieräpaikkoja lopputurnauksissa saavuttanut Euroopan maa vuoden 1982 jälkeen. FIFA-rankingissa Hollanti on tullut vuoden 2011 toiselta sijalta parikymmentä pykälää alaspäin.

Mitä on tapahtunut? Itse asiassa, alisuorittaako Hollanti ensinkään vai onko taso yksinkertaisesti tippunut rajusti lyhyessä ajassa?

Jälkimmäiseen kysymykseen vastaaminen on helpompaa, kun tarkastelee ensin tilastoja. Otan vertailuun vuodet 2010 ja 2017.

Taaksepäin on menty

Seurajoukkueet eivät pärjänneet seitsemän vuotta takaperin Euroopassa juurikaan. Toukokuussa 2017 Ajax puolestaan pelasi Eurooppa-liigan loppuottelussa Tukholmassa. Tällä mittarilla ollaan siis jopa menty eteenpäin.

Totuus alkaa kuitenkin valjeta, kun katsoo kahta Hollannin avauskokoonpanoa.

Johannesburgin MM-finaalissa 11. heinäkuuta 2010 yhtä vaille kaikki Hollannin pelaajat olivat päättyneellä kaudella pelanneet seurajoukkueessaan europelejä, isoissa rooleissa vieläpä. Ainoa avauksen pelaaja, joka ei ollut ollut mukana euro-otteluissa, oli keskikenttäpelaaja Nigel de Jong. Hänkin pelasi tuolloin kovaa nousua tehneessä Manchester Cityssä.

Hollannin viimeisin kamppailu oli 10. lokakuuta 2017, kun se kaatoi Ruotsin maalein 2-0.

Tuon joukkueen avauksessa oli kolme pelaajaa, jotka eivät pelaa seurajoukkueessa, jossa pelattaisiin europelejä. Suurimmat erot ovat kuitenkin seuroissa ja rooleissa. Seitsemän vuotta sitten kärjessä viilettivät Arsenalin ja Liverpoolin pelaaja, nyt Beşiktaşin ja Fenerbahçen. MM-finaalissa maalissa torjui Ajaxissa koko kauden pelannut Maarten Stekelenburg, Ruotsi-ottelussa jämäminuuteille Barcelonassa jäänyt Jasper Cillessen.

Europelit ja varsinkin Mestareiden liiga ovat hyvä mittari sille, missä maan jalkapalloilijat menevät. Vuonna 2013 Arjen Robben ratkaisi Lontoon finaalin Borussia Dortmundia vastaan viime hetken maalillaan. Tuon jälkeen hollantilaista pelaajaa ei ole Mestareiden liigan loppuottelussa nähty. Se on ennenkuulumattoman pitkä aika. Pelkästään Johannesburgin MM-finaalissa kentällä olleessa joukkueessa oli mukana kolme edellisen kevään finaalissa ollutta hollantilaista.

Yksi syy huonoihin suorituksiin on myös helppo havaita, kun katsoo nykyjoukkueen rosteria. Nuorennusleikkaus ei ole onnistunut yhtä hyvin kuin monilla muilla mailla. Moni suuri pelaaja on lopettanut maajoukkueuransa, mutta taustalta ei ole noussut uusia kantavia pelaajia.

Maan yksi suurimmista, ellei jopa suurin ongelma on ongelman kieltäminen. Ranskan EM-kisoista ulos jääminen pistettiin Hollannissa tylysti uusien nuorten pelaajien piikkiin. Hyppy junnumaajoukkueista suoraan kansallisiksi sylkykupeiksi oli varmasti vaikeaa ja purkaantuikin tappeluina harjoituksissa. Maajoukkueeseen ei taatusti ole ollut hetkeen kiva mennä, ja kireä ilmapiiri on näkynyt tuloksissa.

Tulevista MM-kisoista ulos jääminen on puolestaan laitettu valmennuksen piikkiin. Keskiviikkona (8.11.2017) nykyinen päävalmentaja Dick Advocaat ilmoittikin jättävänsä pestinsä tulevien harjoitusotteluiden jälkeen. Valmentaja siis vain vaihtoon? Olisipa se niin yksinkertaista.

Pitäisikö katsoa peiliin?

”Meidän tasomme on saavutettu. Muut maat ovat ottaneet meistä oppia ja saaneet meidät kiinni meidän opeillamme sekä pelaamalla kuten me”.

Nämä ajatukset nousevat usein esiin, jos hollantilaisen jalkapalloihmisen pakottaa hetkeksi purkamaan kahden edellisen karsinnan epäonnistumisen syitä. Se ei ole käsienpesua, vaan kertoo enemmänkin kansallisesta mielenlaadusta. Hollantilaisen on hyvin vaikea myöntää, että esimerkiksi naapurimaa Belgiassa asiat olisi tehty jotenkin perustavanlaatuisesti heitä paremmin.

Vasta viime kesänä oli havaittavissa ensimmäistä reagointia tuulimyllyjen kupeesta siihen, että heikkoihin suorituksiin halutaan saada muutosta. Kun tulevat MM-kisat alkoivat vaikuttaa vaikealta saavuttaa, asetti Hollannin liitto KNVB erillisen työryhmän tutkimaan, ”olisiko maan jalkapallossa kehitettävää”.

Hengitystä työryhmän tuloksista ei kannata pidättää, sillä ainakaan eri brittilehtien mukaan työryhmä ei ole vielä edes aloittanut työtään.

Sillä välin, kun tuloksia saadaan ja niihin ehditään reagoida, saadaan Hollannissa olla tyytyväisiä samaan asiaan kuin täällä Suomessa. EM-kilpailuihin pääsee nykyään 24 maata.

The post Hollannin maajoukkue vuonna nolla appeared first on Byyri.

Onko Huuhkajien lento yhtä rämpimistä, vai onko viime otteluiden hyvillä tuloksilla mahdollista jopa nousta kevyeen ja toiveikkaaseen lentoon kohti UEFA Nations Leagueta? Ennen perjantain Kroatia- ja maanantain Turkki-kamppailuja on hyvä kerrata kuluneen MM-karsinnan tapahtumat ottelu kerrallaan.

Lohkon tilanne ennen kahta viimeistä kierrosta:

Suomi – Kosovo 1-1 (1-0)

Karsinnat saivat Kosovo-tasapelin myötä heikon startin. Suomi johti ottelua Huuhkajien harvoihin onnistujiin kuuluneen Paulus Arajuuren maalilla. Thomas Lamin rikkeen jälkeen ensimmäistä virallista karsintaotteluansa pelannut Kosovo pääsi kuitenkin iskemään loppulukemat 1-1 Valon Berishan maalilla. Turun Veritas-stadionille saapuneille kosovolaiskannattajille tasapeli maistui, Hans Backen valmentamalle Suomelle ei. Turusta haettu vierastasuri on edelleen Kosovon ainoa piste karsinnoissa ennen kahta viimeistä ottelua. Ennen ottelua oli puhetta kosovolaistaustaisen Perparim Hetemaj’n mahdollisesta siirtymisestä Kosovon maajoukkueeseen, mutta suomalaisnäkökulmasta Perpa valitsi onneksi Suomen ja jätti pelaamatta ainoastaan karsintojen molemmat Kosovo-ottelut.

Islanti – Suomi 3-2 (1-2)

Karsintojen raskain tappio. Suomalaisten jalkapallofanien muistissa lienee edelleen norjalaiserotuomari Sven Oddvar Moenin nimi. Suomi siirtyi ottelussa kaksi kertaa johtoon Teemu Pukin ja Robin Lodin maaleilla. Lähes tuhatpäinen suomalaiskannattajien ryhmä koki kuitenkin viime vuosilta vertaistaan hakevan pettymyksen, kun Islanti tasoitti pelin varsinaisen peliajan viimeisellä minuutilla ja teki voittomaalin lisäajan viimeisellä peliminuutilla. Voittomaali syntyi erittäin kyseenalaisesti – Lukas Hradeckyn hallussa jo ollut pallo survottiin verkkoon maaliviivalta (video). Vaikka Islanti tuhri rangaistuspotkun, olisi Suomi hyvän esityksen jälkeen ansainnut vähintäänkin pisteen. Reykjavikista kantautuneiden huhujen mukaan Islannin norjalaisvahvistus Moen oli kyseisenä lokakuisena iltana sekä yönä koko Islannin etsityin mies.

Suomi – Kroatia 0-1 (0-1)

Kroatiaa vastaan pelatusta ottelusta ei jäänyt jälkipolville muisteltavaa. Suomi pelasi ensimmäisen kotiottelunsa väliaikaisella kotistadionillaan, Tampereen Ratinassa, Olympiastadionin remontin vuoksi. Kroatia teki juuri sen mitä täyteen pistepottiin tarvittiin, ja haki voiton tähtihyökkääjä Mario Mandzukicin maalilla. Tunnelma Ratinassa ja Pohjoiskaarteessa oli ottelun jälkeen ymmärrettävästi pettynyt – jo kolmen pelin jälkeen näytti vahvasti siltä, että katseet täytyisi jälleen suunnata jo seuraaviin karsintoihin. Myös Hans Backen asema päävalmentajana alkoi käydä yhä tukalammaksi.

Ukraina – Suomi 1-0 (1-0)

Ukraina-vierasottelun pelipaikaksi – osittain Ukrainan kriisin vuoksi – valikoitui historiallinen Odessa, Suomen Oulun ystävyyskaupunki. Antiikin Kreikan aikainen kaupunkivaltio ei kuitenkaan tarjonnut yhtä hilpeitä tunnelmia suomalaiskannattajille kuin Teijo Joutselan kappale Odessa vuodelta 1970. Suomi koki jälleen takaiskun ensimmäisellä puoliajalla, kun 25. peliminuutilla Artem Kravets pääsi iskemään ottelun ainokaisen tyhjiin takatolpalta. Muun muassa Teemu Pukille sekä Eero Markkaselle avautui ottelussa muutama hyvä maalipaikka, mutta jälleen kerran Suomen viimeistely tökki. Ukraina-kamppailu jäi myös Backen viimeiseksi Huuhkajien peräsimessä.

Tilastot kertovat lohdutonta kieltään Hassen ajasta – 11 ottelua ja pyöreät nolla voittoa. Backe itse ei mediaan antamien haastattelujen mukaan ymmärtänyt potkujaan. Joulukuussa 2016 Suomen uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin kärsivällisesti vuoroaan apuvalmentajana odottanut Markku Kanerva.

Turkki – Suomi 2-0 (2-0)

Vuoteen 2017 lähdettiin leirityksellä Arabiemiraateissa. Kanervan tämänkertaisen päävalmentajapestin ensimmäisissä otteluissa Lähi-idän auringon alla Suomi onnistui päihittämään Marokon, mutta joutui taipumaan Sloveniaa vastaan.

Vuoden ensimmäinen karsintaottelu pelattiin maaliskuussa vieraskentällä Turkkia vastaan. Turvallisuushuolet puhuttivat ennen ottelua johtuen Turkin edellisvuoden vallankaappausyrityksestä, terrori-iskuista sekä muista levottomuuksista. Lomakohde Antalya tarjosi kuitenkin turvallisen paikan ottelun läpiviennille.

Itse ottelun alku oli jälleen kerran Suomen kannalta murheellinen. Kamppailun molemmat maalit nähtiin jo ensimmäisen vartin aikana, molemmat keskityksistä ja molemmat saman miehen viimeistelemänä. Ensin yhdeksännellä minuutilla matala pallo maalin eteen pomppii koko Suomen puolustuslinjan läpi, ja vapaaksi unohdettu Cenk Tosun laittaa pallon Hradeckyn taakse aivan maaliviivan vierestä. Vain muutamaa minuuttia myöhemmin Tosun puskee pallon tolpan kautta maaliin kulmapotkusta. Enempää maaleja ei nähty, ja ottelua paikan päällä seuraamassa ollut Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sai poistua stadionilta tyytyväisenä maanmiestensä suoritukseen.

Suomi – Ukraina 1–2 (0–0)

Kesäkuussa Suomi pelasi vain yhden karsintaottelun, kun Ukraina saapui vierailulle Tampereen Ratinan stadionille. Maan kaikkien aikojen jalkapalloilijan Andri Ševtšenkon luotsaamat ukrainalaiset lähtivät tavoittelemaan toisintoa edellisvuoden keskinäisestä kohtaamisesta, jossa keltasiniset ottivat kaikki kolme pistettä.

Ottelun ensimmäinen puoliaika oli maaliton, mutta toisella alkoi tapahtua. Ukraina meni ensin johtoon kaunista läpisyöttöä seuranneella maalilla, jota suomalaiset protestoivat paitsioksi. Huuhkajien avausmaali syntyi erikoisesti, kun ensin Ukrainan puolustaja oli lähellä tehdä oman maalin laittaessaan pallon ylärimaan komealla syöksypuskulla. Pallo kimposi Joel Pohjanpalolle, joka päällään tasoitti pelin. Suomen riemu jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi: heti perään toisessa päässä tapahtui taas. Ukraina otti johtopaikan uudestaan haltuun vapaapotkun jälkeisessä tilanteessa. Keskitysten puolustaminen on ollut Suomelle näissä karsinnoissa murheenkryyni.

Suomi – Islanti 1–0 (1–0)

Reykjavikissa pelatun vierasottelun aiheuttamat haavat eivät olleet ehtineet vielä parantua, kun Islanti saapui pelaamaan syyskuiseen Manseen. Kisahaaveet oli jälleen kerran ehditty unohtaa jo kauan sitten, joten suurin osa median ennakkohuomiosta keskittyikin itse pelin sijaan runsaslukuisina paikalle saapuneisiin vieraskannattajiin. Nähtäisiinkö Suomessakin maailmanmainetta niittänyt viikinkitaputus? Islannin faneilla oli hyvä mahdollisuus tehdä kahden ottelun reissu, kun muutamaa päivää myöhemmin Suomi ja Islanti iskivät yhteen koripallon EM-kilpailuissa Helsingissä.

Totutusta poiketen ottelu lähti Suomen kannalta hyvin käyntiin. Tätä nykyä MLS:n New York Cityssä pelaava Alexander Ring siirsi Suomen johtoon ensimmäisen puoliajan keskivaiheilla upealla vapaapotkumaalillaan. Islannillakin oli omat paikkansa maalintekoon, mutta Huuhkajat onnistuivat pitämään maalinsa puhtaana, joten Suomen tunnelin päässä näkyi valonpilkahdus karsintojen ensimmäisen voiton muodossa. Tämä oli myös Suomen ensimmäinen karsintavoitto muutamaa päivää vaille kahteen vuoteen. Edellisen kerran Huuhkajat saalistivat kolme pistettä Färsaaria vastaan Helsingissä syyskuussa 2015.

Kosovo – Suomi 0–1 (0–0)

Perpa jätti jälleen – täysin ymmärrettävistä syistä – ottelun väliin, kun Suomi matkusti kaatamaan UEFA:n uusinta jäsentä, Kosovoa. Koska maan alueelta ei löydy kenttää, joka täyttäisi karsintaottelun vaatimukset, vietiin peli Albanian puolelle.

Ottelun edetessä turhautuminen ja tuska alkoivat kasvaa, kun pallo ei millään löytänyt tietään Kosovon maalin perukoille. Vapauttava hetki koettiin vasta noin kymmenen minuuttia ennen loppua, kun Pukki nousi vahvasti oikeasta laidasta kohti maalia. Pallo kimposi Kasper Hämäläiselle, jonka puskun jälkeen Pukki saa pallon uudestaan ja laittaa sen varmasti maaliin. Nämä jäivät myös loppulukemiksi, joten Suomen voittoputki venyi jo kahden ottelun mittaiseksi.

—

Suomi kohtaa karsinnoissa vielä Kroatian vieraissa ja Turkin kotona. Kuten viime vuosina on tapoihin kuulunut, karsintojen viimeisillä peleillä ei ole enää muuta urheilullista merkitystä kuin vaikutukset Suomen FIFA-ranking-sijoitukseen ja siten arvontakoreihin tuleviin karsintoihin.

Uuden twistinsä tilanteeseen luo kuitenkin UEFA:n uusi Nations League -formaatti. Monimutkainen systeemi tarkoittaa käytännössä sitä, että alemmas sijoittuneet joukkueet kilpailevat keskenään paikasta arvokilpailuihin. Tässä vaiheessa onkin nurinkurisesti mahdotonta sanoa, onko hyvä urheilullinen menestys Kroatiaa ja Turkkia vastaan paras vaihtoehto Suomen kisahaaveita ajatellen.

Kirjoittajat: Pauli Unkuri & Sakari Säde

Kuva: Jani Karlsson

The post Huuhkajien matka MM-karsinnoissa appeared first on Byyri.