Monet Euroopan kentillä pelanneet jalkapallon supertähdet ovat vuosien varrella siirtyneet Yhdysvaltoihin pelaamaan jalkapalloa, mutta yleensä vasta uran loppuvuosina, jonka takia MLS on saanut eläkesarjan leiman.

Alun perin ulkomaalaisten supertähtien tuominen seuroihin toimi keinona lisätä sarjan katsojamääriä. 90-luvusta 2000-luvun alkuun asti sarja kärsi vähäisistä katsojamääristä, eikä eliittitason jalkapallo saanut tarvitsemaansa suosiota Yhdysvalloissa (lue MLS:ää edeltäneistä vuosikymmenistä juttu: Sirkus nimeltä NASL).

Muut suositut urheilusarjat Yhdysvalloissa, kuten NFL, NBA sekä MLB ovat vieläkin suuri haaste MLS:lle, sillä nämä sarjat vievät suurimman osan katsojista.

Ulkomaalaisten pelaajien rantautuminen osoittautui suureksi avuksi MLS:n elvyttämiseen, sillä kansainvälisten pallotaitureiden kokemus, taito ja kuuluisuus itsessään jo toi huomattavasti suuremman määrän katsojia otteluihin. Vuonna 2010 nähtiin ulkomaalaisten pelaajien määrän kasvavan sarjassa jopa 43 prosenttiin.

Nykyään luku on noussut entisestään, 60% rajamaastoon, ja sarja on myös saanut isomman fanikannan Yhdysvalloissa.

Pohjois-Amerikkalainen sarja koostuu 26 joukkueesta, joista kolme joukkuetta on kotoisin Kanadasta (Vancouver Whitecaps, Toronto FC sekä Montreal Impact). Kanadalaisten joukkueiden takia ulkomaalaisista pelaajista suurin kiintiö koostuu kanadalaisista pelaajista (11,1%).

Legendaarisista jalkapallotaidoistaan tunnetut brasilialaiset ovat myös löytäneet paikkansa MLS:stä. Sarjan latinopopulaatiota hallitsee kuitenkin argentiinalaiset pelaajat, jotka miehittävät noin 10 prosenttia kaikista MLS-pelaajista. Tämä on toisiksi suurin määrä ulkomaalaisia pelaajia koko sarjassa.

Suurin nimi näistä 10% on Serie A:sta tuttu argentiinalainen tähtihyökkääjä Gonzalo Higuain. Higuain saapui David Beckhamin MLS-joukkueeseen Inter Miami FC:hen 15 miljoonan euron siirtosummalla. 

Suomalaisia pelaajia on myös vuosien saatossa nähty Pohjois-Amerikan kentillä. Tälläkin hetkellä MLS:ssä pelaa neljä suomalaista, Robin Lod (Minnesota United), Alexander Ring (New York City), Lassi Lappalainen sekä Jukka Raitala, joista molemmat pelaavat Montreal Impactissa Arsenal-legenda Thierry Henryn alaisuudessa.

Vuonna 2010 sarja koostui 16 joukkueesta, joiden valmentajista vain puolet olivat amerikkalaisia. Nykyäänkin, vaikka joukkueiden määrä on noussut, ulkomaisten valmentajien kiintiö on pysynyt 50 prosentissa.

Valmentajia saapuu tunnetusti MLS:ään joko elvyttämään valmennusuraansa, tai aloittamaan uraansa valmentajana. Entinen New York City FC:n valmentaja Patrick Vieira kertoi valmentamisen olevan haastavampaa Amerikassa kuin Euroopassa.

Palkkakatto vaikuttaa pelaajaostoksiin, jolloin valmentajilta vaaditaan entistä enemmän huolellisuutta hankintojen suhteen, sillä varaa vaihtelulle ei paljoa ole.

”Beckham-sääntö”

MLS:ssä, kuten muissa Pohjois-Amerikkalaisissa urheilusarjoissa käytetään palkkakattoa pelaajahankintoihin, joka tarkoittaa, että kaikilla joukkueilla on määrätty rahasumma, jota he saavat käyttää pelaajiin.

Vuonna 2007 Beckham saapui LA Galaxyyn noin 20 miljoonan euron siirtosummalla, joka oli noin kuusi kertaa palkkakattoa suurempi summa. Hänen palkkansa vuodessa oli noin kuusi ja puoli miljoonaa euroa. Tämä summa ylitti reilusti MLS:än vuoden 2007 palkkakaton, jonka takia keksittiin “Beckham-sääntö” (Designated players rule eli DP).

Sääntö antoi joukkueille mahdollisuuden ostaa kaksi “nimettyä pelaajaa” (designated players), joiden hinta saa ylittää palkkakaton. Seurat maksavat nimettyjen pelaajien palkasta vain murto-osan, ja loput pelaajan palkasta kustantaa itse seuran omistajat.

Nimettyjen pelaajien arvo on noussut MLS:ssä erittäin tärkeäksi, sillä nyt joukkueilla on mahdollisuus ostaa pelaajia myös palkkakaton ulkopuolelta, ja se antaa MLS-seuroille mahdollisuuden kamppailla pelaajista kansainvälisillä jalkapallomarkkinoilla. Joukkueilla saa olla kaksi nimettyä pelaajaa, mutta nykyään myös kolmannen pelaajan ostaminen on mahdollista.

“Designated player”-säännöllä on vaikutusta myös joukkueiden ulkomaalaisiin pelaajiin. Jokaisella seuralla on oikeus kahdeksaan kansainväliseen pelaajaan, mutta tätä määrää voi myös kasvattaa vaihtamalla paikkoja nimettyjen pelaajien kanssa.

Toisin sanoen, jos joku joukkue ei halua ollenkaan nimettyjä pelaajia, niin he voivat korvata nämä kansainvälisillä pelaajilla.

Vaikka tasoltaan MLS ei kilpaile eurooppalaisten jalkapallosarjojen kanssa samassa painoluokassa, niin sarja on kehittymässä parempaan suuntaa. Jalkapallon seuraaminen on kasvanut maassa suuresti ja stadioneja saadaan täytettyä. MLS on myös loistava paikka nuorille palloilijoille näyttää taitonsa ja mahdollisesti herätellä eurooppalaisten joukkueiden mielenkiintoa.

The post Yhdysvalloissa ja Kanadassa pelattava MLS on monen kansallisuuden sulatusuuni appeared first on Byyri.

Vuonna 1996 käynnistynyt MLS (Major League Soccer) kipuili pitkään olemassaolonsa kanssa, mutta selvisi yli kriittisen pisteen vakiinnuttaen toimintansa. Viimein 2010-luvulla sarjan tulevaisuuden näkymät alkoivat vaikuttaa positiivisemmilta. Uusia vakaita seuraorganisaatioita on syntynyt ja ennen kaikkea lajin merkittäviä tähtipelaajia on saatu houkuteltua mukaan, toki uriensa ehtoopuolella. David Beckham aloitti esimerkillään pioneerityön ja myöhemmin perässä ovat seuranneet muun muassa Thierry Henry, Kaká ja Zlatan Ibrahimovic. 

Sarja on pikku hiljaa kasvanut kattamaan 24 joukkuetta ja lisää on tulossa. Sarjan mielenkiinto myös Suomessa on kasvanut kovaa vauhtia, kun maajoukkuepelaajia Alex Ringin, Jukka Raitalan ja Rasmus Schüllerin johdolla on viime vuosina siirtynyt pelaamaan Atlantin taakse. Ennen MLS:n perustamista Pohjois-Amerikassa ei oltu nähty mantereenlaajuista sarjaa yli kymmeneen vuoteen.

NASL – tuote jota amerikkalaiset eivät tienneet halunneensa

Vuoden 1966 MM-kisat Englannissa kiinnostivat ennätyksellisen paljon yhdysvaltalaisia, mikä sai joukon bisnesmiehiä vainuamaan rahan. Iso pyörä pyörähti nopeasti ja joulukuussa 1967 perustettiin NASL, North American Soccer League. Seuraavana vuonna käynnistyväksi suunniteltuun liigaan liittyivät joukkueet kahdesta epäonnistuneesta sarjasta, jotka oli kyhätty pystyyn vielä NASL:aa nopeammin. Vain yhden kauden jälkeen sortuneet United Soccer Association ja National Professional Soccer League tulisivat muodostamaan yhden, mantereen laajuisen sarjan. Ottelut potkaistiin käyntiin 17 joukkueen voimin keväällä 1968.

Joukkueet luottivat pelaajistonsa suhteen etenkin ulkomaisiin hankintoihin. Sama trendi tulisi ohjaamaan seurojen toimintaa aina liigan sulkemiseen vuonna 1985 asti. Myrkyllinen kulurakenne ja TV-yleisön nuiva asenne yllättivät sikariportaan ja olivat johtaa NASL:n edeltäjiensä tapaan suohon jo kaudella 1969, jolloin sarjassa pelattiin vain kahdeksan ottelua.

Rimpuillen se kuitenkin piti itsensä hengissä ja nosti päänsä pinnalle lisäten mukaan uusia seuroja tulevina vuosina. Näistä 1971 mukaan liittynyt New York Cosmos osoittautui NASL:n suurimmaksi helmeksi, nousten myöhemmin sarjan menestyneimmäksi joukkueeksi viidellä mestaruudellaan.

Nihkeän alun jälkeen liigan suosio kasvoi hiljalleen. Vuonna 1974 joukkuemäärää nostettiin ja loppuottelu Los Angeles Aztecsin ja Miami Torosin välillä jopa televisioitiin maanlaajuisesti CBS-kanavalla. Televisionäkyvyys oli avainasemassa NASL:n saavuttaessa kukoistuksensa huippua. Muutakin näkyvyyttä lajille oli siunaantunut; Philadelphia Atomsin maalivahti Bob Rigby esiintyi arvostetun Sports Illustratedin kannessa vuonna 1973.

Myös sääntömuutokset, joilla pyrittiin herättämään kuluttajien mielenkiinto, toivat oman mausteensa liigaan. Esimerkiksi pelikello käännettiin kulkemaan kohti nollaa, tasapelit puolestaan ratkaistiin jääkiekosta inspiroidulla rangaistuskuljetuskilpailulla. Samaa, eittämättä erikoista sääntöä sovellettiin myös MLS:n alkuaikoina.

Muualla amerikkalaisten ”hölynpöly-säännöille” naurettiin, mutta hiljalleen sarjan suosio alkoi kasvaa.

Cosmoksen, Pelén ja tähtiloisteen vastapainona talkoohenkeä

NASL tunnetaan erityisesti tähdistään. Lajin kaikkien aikojen suurimpia tähtiä saapui sarjaan uransa loppumetreillä. Nimet Pelé, Franz Beckenbauer, Johann Cruyff ja Eusebio eivät jättäneet innokasta yleisö kylmäksi saapuessaan liigaan ja nimilistaa voisi jatkaa pitkään.

Kun New York Cosmos hankki Pelén riveihinsä vuonna 1975, pidettiin brasilialaistähteä kiistatta kaikkien aikojen pelaajana. Samassa sekä seuran että koko liigan kiinnostavuus moninkertaistui. Cosmoksesta tuli sarjan halutuin joukkue jossa pelata ja se vastustaja, jonka muut halusivat kaataa. 

Cosmos takoi huimia yleisömääriä Giants Stadiumilla ja voitti Pelén viimeisellä kaudella 1977 mestaruuden eli Soccer Bowlin. Brasilialaisen lähdön jälkeen seuran menestysvuodet jatkuivat ja palkintokaappiin nostettiin vielä kolme mestaruuspokaalia. Kaiken kaikkiaan NASL:n 17 kauden aikana nähtiin peräti 12 eri mestaria. Cosmoksen lisäksi vain Chicago Sting onnistui voittamaan mestaruuden useammin kuin kerran.

Tähtiloisteen takana toinen ääripää edusti talkoohenkeä ja karua arkea. Olosuhteet olivat etenkin liigan alkutaipaleella joidenkin seurojen osalta vähintäänkin kyseenalaiset. Useat joukkueet pelasivat ottelunsa baseball-stadioneilla eikä varsinaisia jalkapallokäyttöön suunniteltuja areenoita juuri ollut. Myöskään kaikkien pelaajien tilipussi ei näyttänyt tähtipelaajien kanssa samaa summaa. Vuoden 1976 mestarijoukkueen Toronto Metros-Croatian pelaajien palkkoja kasattiin tarinan mukaan kannattajien avulla, kierrättämällä hattua kolehtina.

Seuraruletti pyörii

Yhdysvaltalaiseen ammattilaisurheiluun kuuluu olennaisesti kannattamattomien seurojen siirtäminen uuteen kaupunkiin, uuteen omistukseen.

Hyvästä esimerkistä käy Baltimore Cometsina taipaleensa aloittanut organisaatio, joka siirtyi kahden kauden jälkeen mantereen halki länteen San Diegoon samalla vaihtaen nimekseen Jaws. Seuraavalle kaudelle sama franchise vaihtoi jälleen paikkaa, juosten kentällä kaudella 1977 nimellä Las Vegas Quicksilvers. Vuodet 1978-84 kuluivat jälleen San Diegossa, tällä kertaa nimellä Sockers. Kaupungissa oli lisäksi sarjan avauskaudella yhden vuoden toiminut Toros. 

Useassa kaupungissa ehti 17 kauden aikana pelata useampi seura, usealla eri nimellä. Neljää eri nimistä joukkuetta sai kunnian isännöidä Toronto (Falcons, Metros, Metros-Croatia, Blizzard), kolmea San Diegon lisäksi Washington (Whips, Darts, Diplomats) sekä Atlanta (Chiefs, Apollos, Chiefs uudelleen). Paikallisten fanien kannatti varoa kiintymästä omaan seuraansa liiaksi tai tuhlaamasta omaisuutta fanituotteisiin.

Myös suomalaisväriä nähtiin sarjassa. Lahtelaislähtöinen Kai Haaskivi pelasi Dallas Tornadon, Houston Hurricanen sekä Edmonton Drillersin paidassa yhteensä 135 ottelua iskien 30 maalia. Haaskivi pelasi samalla myös hallijalkapalloa Major Indoor Soccer Leaguessa aina vuoteen 1992 asti. Vähemmän tunnettua lajia pelataan kaukalotyyppisellä kentällä, useimmiten kuudella kenttäpelaajalla sekä maalivahdilla. 

Väistämätön loppu ja pitkäkestoinen perintö

Pelén lähdön jälkeen osa liigan johtoportaasta halusi hyödyntää hypeä ja lisätä sarjan joukkuemäärää 18:sta 24:ään. Vaikka maltillisimpien mielestä silloisesta määrästä olisi ennemminkin tullut karsia heikoimpia organisaatioita, toisin kävi. 

Lopulta kauden 1980 jälkeen kolme organisaatiota vetäytyi sarjasta ja koko sarjan lähtölaskenta oli alkanut. Seuraavan kauden jälkeen seuroja lähti seitsemän ja lopulta viimeiseksi jääneellä kaudella 1984 joukkueita oli jäljellä enää yhdeksän. Seuraavana keväänä toimistolla lyötiin lappu luukulle, NASL:n taru oli päättynyt.

Vaikka Pohjois-Amerikassa ei nähty ammattilaissarjaa kymmeneen vuoteen, on NASL:n merkitys alueen lajikulttuurille suuri. NASL oli osaltaan myötävaikuttamassa siihen, että Yhdysvalloille myönnettiin vuoden 1994 MM-kilpailut. Isännyyden ehtona oli oman ammattilaissarjan käynnistäminen. MLS jatkoi vuonna 1996 siitä, mihin NALS oli jäänyt viimeisillä täysillä kausillaan.

Useampi MLS:n seura oli suoraan perillisiä NASL:n edeltäjilleen, vaikka yhteistä menneeseen olivat vain nimet. Niin Portland Timbers, Seattle Sounders, Vancouver Whitecaps kuin San Jose Earthquakes jatkavat edelleen edeltäjiensä perintöä MLS:ssä.

Nykyään joukkueet pelaavat jalkapalloon suunnitelluilla stadioneilla, palkkakatto auttaa pitämään seurojen kulut aisoissa ja erikoisista sääntömuunnoksista on luovuttu.

Yhdysvaltalaispelaajien kehitys ei ole ollut kuitenkaan toivottua, josta myös maajoukkue on saanut kärsiä. USA jäi rannalle edellisistä MM-kisoista, ja viimeisimpänä iskuna vyön alle joukkue hävisi lokakuussa Kanadalle maaottelun, ensimmäisen kerran 34 vuoteen. Miesten maajoukkue on valovuoden päässä naisten vastaavasta, joka on lajinsa johtotähti ja hallitseva maailmanmestari.

MLS kiinnostaa jatkuvasti enemmän myös vanhalla mantereella ja eurooppalaiset seurat haluavat hyödyntää valtavaa markkina-aluetta. Useat suurseurat tekevät kesäkiertueita Yhdysvalloissa ja La Liga yritti jopa saada Barcelonan ja Athleticin välistä sarjaottelua pelattavaksi Miamiin. Floridan auringon alle on tulossa myös uusi MLS-seura, juurikin David Beckhamin masinoima FC Inter Miami, joka on yksi viidestä uudesta liigaan liittyvästä organisaatiosta.

NASL-niminen liiga herätettiin uudelleen eloon keväällä 2011, jolloin uusi liiga lanseerattiin MLS:n alaiseksi sarjatasoksi. Ilman mitään yhteyksiä alkuperäiseen nimikaimaansa edennyt liiga näki loppunsa kauden 2017 päätteeksi. Haaveita ja puuhamiehiä soccerin taustalla riittää, mutta tie lajin kansainväliselle huipulle on vielä pitkä ja kivinen.

MLS:n kauden 2019 finaali pelataan 10.11. Seattle Soundersin ja Toronto FC:n välillä. Sunnuntaina kello 22.00 alkava ottelu on katsottavissa Suomessa CMore-palvelusta.

Lähteet: The Guardian, Justsportsstats.com, Usscoccerplayers.com

The post Sirkus nimeltä NASL – Socceria istutettiin amerikkalaiseen kulttuuriin jo vuosikymmeniä sitten appeared first on Byyri.

Aiemmin VAR-teknologia on otettu jo käyttöön esimerkiksi Serie A:ssa, Bundesligassa, La Ligassa ja MLS:ssä. Monet jalkapallon ystävät ovat varmasti uutisesta mielissään, mutta asia ei ole kuitenkaan aivan jokaisen jalkapalloromantikon mieleen.

Tässä artikkelissa aion selvittää, minkä vuoksi videotarkistukset ovat olemassa ja minkä vuoksi ne tai muutkaan nykyiset teknologiset apuvälineet eivät tule poistamaan spekulaatiota ja jossittelua, jota otteluiden äärellä käydään.

Miksi?

Videotuomarointi ja videolta tarkistaminen tulevat olemaan tulevaisuudessa todella tärkeä päätuomarin apuväline. Tuomarien koulutuksessa tuomarinelikkoa ohjeistetaan liikkumaan niin, että ihanteellisessa tilanteessa pallon molemmin puolin olisi yksi silmäpari katsomassa tilannetta. Usein kaksi silmäparia maan tasalla ei kuitenkaan riitä ja tuomarin on yksinkertaisesti mahdoton nähdä tilanteita pelaajien keskeltä.

Juuri tämän kaltaisiin tilanteisiin videotarkistukset ovat omiaan.

Tilanteet, joihin ei reagoida millään tavalla, ovat juuri niitä tilanteita, jotka aiheuttavat eniten epäoikeudenmukaisuuden tunteita. Tuomarin on mahdoton antaa tilanteesta tuomiota, ellei hän näe itse rikettä, ja samanaikaisesti rikottu joukkue kokee kohtuutonta vääryyttä.

Tästä Serie A:n kauden 2017/18 koosteesta näkee, mitä videotuomarointi voi parhaimmillaan olla:

Pienten marginaalien pelissä yksi tuomio voi kääntää koko pelin, joten juuri näitä tilanteita ajatellen paine videotuomaroinnin käyttöönottoa varten on kasvanut vuosi vuodelta. Kyseessä eivät ole vain kannattajien kokemat epäoikeudenmukaisuudet, vaan huippuseurojen kilpailu kirkkaimmista palkinnoista.

Teräväpiirtona näytetyt hidastukset ovat tavoittaneet jokaisen kotisohvan jo pidemmän tovin, joten olisi jotenkin outoa, jos vastaavaa apuvälinettä ei olisi lainkaan ulotettu myös ottelun tuomariston käytettäväksi.

Uusi teknologia ei ratkaise vanhoja ongelmia

Ymmärtääkseen videotarkistusten hyötyjä ja haittoja (sekä todellisia, että teoreettisia), on ensin hyvä pohtia yleisesti jalkapallon tuomarointia.

Ongelma tuomaroinnin suhteen tulee siinä, että jalkapallon rikkeet eivät ole puhtaita mustavalkoisia rikkeitä, kuten esimerkiksi yleisurheilussa, jossa suoritus on monotoninen ja selkeästi mitattavissa. Tämän vuoksi jalkapallossa ylipäätään on tuomari, jonka tarkoituksena on – aivan kuten siviilioikeudessakin – tulkita tilanteita sääntökirjojen puitteissa, mutta samalla lieventäviä ja raskauttavia asianhaaroja punniten. Vaaralliseen pelitapaan, tilannekovuuteen tai vastustajan estämiseen ei ole olemassa mitään ”oikein tai väärin”-tyylistä selkeää opasta, eikä iän ikuinen ”pallo välissä” -argumenttikaan päde aivan jokaiseen tilanteeseen.

Jalkapallon säännöt ovat täynnä kohtia, jotka ovat avoimia tuomarin tulkittavaksi. Otetaan esimerkiksi jalkapallosäännöistä kohta koskien kiellettyä peliä ja sopimatonta käytöstä:

”Holtiton tarkoittaa, että pelaaja osoittaa vastuun tai harkinnan puutetta kamppail-

lessaan pallosta tai toimii varomattomasti. Henkilökohtaista rangaistusta ei tarvita.

Piittaamaton tarkoittaa, että pelaaja jättää huomioimatta aiheuttamansa vaaran tai

tekonsa seuraukset vastapelaajalle ja häntä on varoitettava.

Kohtuuton voiman käyttö tarkoittaa, että pelaaja ylittää voiman käytön tarpeen ja

vaarantaa vastustajan turvallisuuden ja hänet on poistettava kentältä.”

 (Jalkapallon säännöt 2017, Palloliitto, s. 63)

Mitä voidaan sanoa termistä ”holtiton”? Voimme näyttää esimerkin, jossa henkilö toimii holtittomasti, mutta tulkinta on aina tulkitsijan vallassa, eli tässä tapauksessa tuomarin. Ei ole mitään selkeää mittaristoa, jolloin holtittomuus ylittäisi tavallisen tilannekovuuden rajan. Sama koske myös termejä ”piittaamaton” sekä ”kohtuuton”, puhumattakaan voiman käytön tarpeesta.

Asiaa valaisee antiikin filosofin Eubulideen muotoilema Sorites-paradoksi. Paradoksi on kielellinen paradoksi, jonka mukaan emme voi olla varmoja, milloin pienistä eroista koostuva ominaisuus muuttuu toiseksi tai lakkaa olemasta. Voit vaikka kuvitella mielessäsi kaljua henkilö ja pohtia, monenko hiuksen lisäämisen jälkeen henkilö lakkaa olemasta kalju.

Jalkapallon sääntöihin muutettuna on mahdoton objektiivisesti arvioida, milloin tavallinen pallontavoittelutilanne muuttuu holtittomaksi, piittaamattomaksi tai voimankäyttö on kohtuutonta.

Kiihkeässä paikallispelissä usein sallitaan kovemmatkin otteet, ja keskikentän pallontavoittelussa pätevät eri säännöt kuin kuudentoista rajan sisäpuolella. Ei tosin teoreettisesti, mutta tosielämää tarkkaillessa tulemme varmasti tämän kaltaiseen päätelmään. Tämän vuoksi tuomarilla on oikeus tulkita sääntöjä ja ottaa tuomioissaan huomioon myös lieventävät, sekä raskauttavat asianhaarat.

Videotarkistus voi auttaa tuomaria ja kaikkia muitakin näkemään tilanteet paremmin, mutta tulkintavastuu on edelleen päätuomarilla. Teräväpiirtona ja useasta kuvakulmasta näytetyt hidastukset antavat kuitenkin mahdollisuuden myös katsojille tehdä omat subjektiiviset päätelmät kyseessä olevasta tilanteesta, jolloin uuden tekniikan tuoma etu voi jopa lisätä spekulaation ja jossittelun määrää.

Otetaan vielä esimerkki:

Tässä tuomiossa tuomari ei anna tulkinnalle mitään sijaa. Kädet kasvoilla kyseisessä tilanteessa on tuomarin mielestä punaisen kortin arvoinen rike, vaikka pelaajien kehonkielestä selvästi näkee, että Kakán tarkoitus ei ollut vahingoittaa tai häiritä vastustajaansa. Toinen tuomari olisi voinut olla antamatta varoitusta, saati sitten suoraa ulosajoa kyseisestä tapauksesta, joka tukee ajatusta, ettei VAR ole tae johdonmukaisuudesta.

Toinen ongelma liittyy pitkiin kausaaliketjuihin. Videotarkistusten tekniseen toteuttamiseen kuuluu se, että tuomarilla on oikeus katkaista peli haluamassaan paikassa videotarkistuksen ajaksi ja jatkaa tämän jälkeen peliä tilanteesta, johon jäätiin ennen videotarkistusta, tai videotarkistuksesta ilmenneestä rikkeestä. Oikein toimiessaan tuomari pysäyttää pelin, löytää mahdollisen vakavan rikkeen ja tuomitsee rikkeen mukaisesti. Sopiikin siis kysyä, kuinka pitkälle tilanteisiin johtaneita ketjuja on soveliasta katsoa taaksepäin?

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa hyökkäävälle joukkueelle tuomitaan vapaapotku. Tilannetta seuranneesta hidastuksesta television katsojat selvästi näkevät, että kyseessä ei ollut rike. Päätuomari on kuitenkin viheltänyt rikkeestä vapaapotkun. Vapaapotkun tuloksena hyökkäävä joukkue tekee maalin.

Tuomari ei voi tarkistaa vapaapotkuun johtanutta tilannetta videolta, sillä pelin jatkumisen jälkeen siihen ei voi enää puuttua. Pitäisikö jokainen vapaapotkuun johtava tilanne tarkistaa videolta? Luultavimmin ei, ellei pelin vapaana virtaavaa luonteeseen haluta puuttua niin, että pelistä tulee huomattavasti katkonaisempaa.

Inhimillinen peli

Sekä monitulkintaisuuteen että kausaaliketjuihin liittyvät ongelmat luovat tuomaroinnista hyvin mielivaltaisen kuvan. Asia on tietenkin ollut näin jo ennen videotarkistusten käyttöönottoa.

Videotarkistusten ja täten uusien kuvakulmien tarjoaminen tuomariston tueksi on vain tekninen apuväline, jonka tarkoituksena on helpottaa tuomareiden työskentelyä. Jalkapallon tuomarointi ei kuitenkaan tule olemaan lähitulevaisuudessa – tai koskaan – virheetöntä edellä esitettyjen ongelmien vuoksi.

Tekniset apuvälineet, kuten videotarkistukset ja maaliviivateknologia ovat kuitenkin vastauksia jalkapalloyhteisön oikeudenmukaisuuden janoon. Yhden hyväksytyn maalin arvo voi olla konkreettisesti miljoonissa euroissa, ja samalla maalilla voi olla kannattajille mittaamattoman arvokas henkinen merkitys.

Kun asiaa miettii, mieleeni palaa aina uudelleen Helsingin piirin erotuomarikouluttajalta kuultu neuvo: ”tuomari on olemassa peliä varten”. Tällä hän tarkoitti sitä, että erotuomarin tarkoituksena ei ole olla pelkästään kävelevä sääntökirja. Erotuomari on paikalla sen vuoksi, että peli pelataan alusta loppuun sääntöjen (niin kirjoitettujen kuin kirjoittamattomien) puitteissa, olosuhteet huomioon ottaen.

Jalkapallon olemukseen kuuluu, että erotuomarilta löytyy kyky omaksua pelaajien ja katsojien tunnetiloja ja täten toimia ottelun reiluna ja oikeudenmukaisena kapellimestarina.

The post VAR – kaiken näkevä silmä, joka ei korvaa pelisilmää appeared first on Byyri.

Jukka Raitala viihtyy topparina

Keravalta HJK:n riveihin ja sieltä maailmalle. Jukka Raitala on ollut tien päällä jo pian kymmenen vuotta, mutta pelivuosia vastikään 30 vuotta täyttäneellä puolustajalla on vielä monta edessään. Urallaan eniten laitapakkina pelannut Raitala on tällä kaudella Montreal Impactissa harjoitellut ja sopeutunut uuteen rooliin keskuspuolustajana.

– Olen viihtynyt topparin paikalla todella hyvin. Alkuun oli hieman totuttelemista, mutta olen mielestäni pelannut topparina kauden edetessä paremmin ja paremmin.

Huuhkajien mukana UEFA Nations Leaguen otteluissa ollut Raitala putosi maajoukkuereissun jälkeen avauskokoonpanosta. MLS ei pidä maaottelutaukoa, joten reissujen aikana maajoukkueiden peleissä olevien pelaajien tilalle nousee muita nimiä kokoonpanoon. Jugin kausi on kuitenkin kokonaisuudessaan sujunut hyvin ja maaotteluista huolimatta pelejä on kertynyt miltei 30. Raitalan sopimus on katkolla kauden päätteeksi ja mies jatkaisikin mieluusti MLS:ssä.

– Seuran kanssa ollaan käyty keskusteluja jatkosta. Olen nauttinut Montrealista ja viihtynyt MLS:ssä, joten mielelläni jatkaisin täällä pidempään.

Montreal Impact taistelee vielä pudotuspeleihin oikeuttavasta paikasta, kun joukkueella on kolme ottelua jäljellä. Tällä hetkellä itäisen konferenssin kuudentena oleva Impact tarvitsee apuja muiltakin, sillä hyvässä vireessä oleva DC United hengittää niskaan kaksi ottelua vähemmän pelanneena. Jatkoi Raitala Montrealissa tai ei, niin ottajia monikäyttöiselle puolustajalle löytyy varmasti.

Mikael Soisalo odottaa näytönpaikkaa

Belgialaisen Zulte Waregemin kausi on alkanut surkeasti. Yhdeksästä pelatusta ottelusta on kertynyt ainoastaan viisi pistettä, joukkue on päästänyt eniten maaleja koko liigassa ja sarjasijoitus on toiseksi viimeinen.

Waregemistä tuli kertaheitolla suomalaisille mielenkiintoinen seura, kun Mikael Soisalo ja Urho Nissilä siirtyivät Belgiaan kesällä. Nissilä ei ole yhtä harjoitusottelua enempää pelannut ja Soisalonkin on ollut tyytyminen jämäminuutteihin.

– Isompi sauma tulee varmasti. Sen eteen paiskin hommia treeneissä, koska kun tilaisuus tulee, niin täytyy olla valmis. Päivittäinen tekeminen on hyvin laadukasta täällä, ja se ei kalpene yhtään Middlesbroughille.

Joukkueen peräsimessä on ollut 1990-luvulta asti Francky Dury muutamia valmennuksellisia syrjähyppyjä lukuunottamatta.

– Mukava kaveri, jolla on selkeä, oma pelifilosofiansa. Vaikka en ole juuri pelaamaan päässyt, niin olen kehittynyt erittäin paljon pallottomassa pelissä, Soisalo pohtii.

Sopeutusmisvaikeuksia myöskään pieneen Waregemin kaupunkiin ei ole FC Hongan kasvatilla ollut.

– Pidän ylipäätään Belgiasta todella, todella paljon ja englannilla pärjää mainiosti.

Artikkelikuva – @impactmontreal & @ESSEVEELIVE

The post Jukka Raitalan ja Mikael Soisalon kuulumiset appeared first on Byyri.

Keskikenttäpelaajat vauhdissa

Kymmenkunta peliä Pikkuhuuhkajissa pelannut puolustava keskikenttäpelaaja Armend Kabashi ei taatusti ole tunnetuin ulkomailla pelaava suomalaispalloilija. FC Hongassa Veikkausliigaa jo nuorena lupauksena pelannut, kosovolaiset juuret omaava Kabashi lähti aikanaan Eintracht Braunschweigin organisaatioon, jossa edustusjoukkue kutsui vain treenipelien muodossa.

Tällä kaudella Kabashi on pelannut Regionalliga-seura TuS Erndtebrückin riveissä. Pelejä on tilillä vasta varsin rajallinen määrä, mutta maalitili on jo avattu. Kabashi pommitti kavennusmaalin, kun Erndtebrück hävisi lauantaina 17. maaliskuuta SC Wiedenbrückille 1-3. Tulos ei helpottanut ankarassa putoamiskamppailussa pyristelevää Erndtebrückiä.

Myös juuriltaan hollantilainen, mutta Huuhkajien vakiokalustoon jo kuuluva Thomas Lam onnistui maalinteossa Eredivisiessä Willem II:tä vastaan.  Tompan pusku vapariin painui vastustamattomasti maalin vasempaan yläkulmaan ohi Timon Wellenreutherin.

Lainasiirrolla Twentessä pelaava Lam urakoi koko ysikymppisen keskikentällä (ainakin aikoinaan) huippulupaavana pidetyn Adam Maherin ja suomalaisen Fredrik Jensenin alapuolella. Lainapesti Nottingham Forestista synnyinmaahan on ollut varsin onnistunut, ja ainakin peliaikaa on riittänyt – Lam on ollut tällä kaudella avauksessa yhteensä 24 Eredivisie-ottelussa.

Homma toimii Amerikassa

Suomalaissarjaksi muotoutuvassa MLS:ssä Huuhkajilla kulkee. Itäisen konferenssin kärjessä oleva New York City saalisti kauden kolmannen voittonsa näytöstyyliin jopa ilman David Villaa. Orlando City kaatui 3-0, ja keskikentällä urakoinut Alexander Ring oli erinomainen. Muun muassa jenkkiläinen Fansided-kannattajasivusto antoi Ringille arvosanan 8.3/10 saatesanoilla ’’top stuff as always.’’

Kuva: @newyorkcityfc / Facebook

Rasmus Schüllerin edustama Minnesota United voitti kotiavauksessaan Chicago Firen lukemin 2-1. Reilu vuosi sitten Minnesota teki epävirallisen MLS:n lämpöennätyksen pelattuaan kotiottelunsa rapeassa seitsemän asteen pakkaskelissä. Lauantaina lämpömittari oli peräti kuusi astetta plussalla, ja Radekaan ei ollut enää jäässä kuten kauden avauksessa. Arvosana oli tällä kertaa jo 7/10. Valitettavasti maaottelut taitavat kuitenkin hieman sotkea avauspaikkaansa Minnesotassa vakiinnuttamassa olevan Schüllerin maaliskuuta.

Kolmas Huuhkaja ja viikonlopun yllättävin MLS-onnistuja oli Jukka Raitala. Topparina pelannut Raitala nollasi puolustuslinjansa kanssa hallitsevan mestarin Toronto FC:n Jozy Altidoren ja Sebastian Giovincon 401 Derbyssä. Kanadalaisseurojen välienselvittely on saanut nimensä Ontarion läpi menevän valtatien mukaan.

Ottelu oli Jugilta ja muulta joukkueelta kauden toistaiseksi paras peli: tuloksena 1-0 voitto Montrealille!

Muita mainintoja

Berat Sadik jatkaa maaliputkeaan Kyproksella. Sunnuntaina syntyi maali ottelussa Ermisiä vastaan. Sadikin joukkue, Doxa Katokopia, johtaa alempaa jatkosarjaansa, eikä putoamispeikko käytännössä uhkaa, joten loppukausi on lähes panokseton. Sadikin maaleja voidaankin juhlia ennen kaikkea mahdollista siirtoa silmällä pitäen. Maajoukkueen kannalta kärkimiehen tulisi päästä pois heikkotasoisesta sarjasta.

Lopuksi maalivahtiuutisia. Lukas Hradecky piti tyypilliseen tapaansa nollat Bundesliga-ottelussa Mainzia vastaan. Totuuden nimissä on mainittava, ettei muun muassa Nigel de Jongin ja Anthony Ujahin joukkue saanut aikaan juurikaan kunnollisia hyökkäyksiä saatika vaarallisia laukauksia. Eintracht Frankfurt on tällä hetkellä liigassa neljäntenä, kolme pistettä Borussia Dortmundia perässä ja pisteen Bayer Leverkusenia edellä.

Hehkutimme viime viikolla Anssi Jaakkolaa, joka on otettu toden teolla taistelemaan ykkösvahdin paikasta Englannin Championshipin Reading FC:ssä. Iloista jatkoa on seurannut: Jaakkola pelasi sekä tiistain ottelun Wolwerhamptonia että lauantain ottelun Norwichia vastaan! Otteet olivat pääosin hyviä, vaikka mukaan mahtui yksi aiheutettu pilkkukin. Jos Jaakkola saa jatkaa loppukauden ajan Readingin maalilla – kuten on hyvin mahdollista – on hän täysin vakavasti otettava kisaaja Huuhkajien kakkosvahdin paikasta Jesse Jorosen ohella.

The post Huuhkajat maailmalla: Kabashi, Lam ja Ameriikan meininkiä appeared first on Byyri.

Miehemme MLS:ssä

Maaliskuun alku tarkoittaa odotuksen päätöstä niille, jotka rakastavat omalaatuista jalkapalloa, eurooppalaisittain tuntemattomia laatupelaajia, kovan tason jäähdyttelijöitä sekä välillä hieman kiusallista kannattajakulttuuria – Yhdysvaltojen ja Kanadan ykkössarja MLS on taas täällä.

Alkaneella kaudella MLS:ssä pelaa kolme suomalaista. Ensimmäisenä kautensa avasi sarjan peräpäähän veikkaillun Minnesota Unitedin Rasmus Schüller, jota on pidetty amerikkalaismediassa potentiaalisena yllättäjänä alavireisesti sujuneen viime kauden jälkeen. Schüller ja Minnesota aloittivat liigapelinsä kohtaamalla avauskierroksella San Jose Earthquakesin. Vuonna 2010 HJK:ssa käväissyt kulttipelaaja Danny Hoesen viimeisteli San Joselle kaksi maalia, kun Minnesota taipui lukemin 3-2. Rade antoi syötön joukkueensa toiseen maaliin, mutta sai esimerkiksi minnesotalaiselta Zone Coverage -urheilumedialta vain arvosanan 4/10 ja haukut kehnosta esityksestä.

Yleensä laitapuolustajana nähty Jukka Raitala edusti viime kaudella Columbus Crewiä, mutta siirtyi talven aikana hyvin MLS-henkisen siirtokuvion ja laajennusdraftin myötä aluksi sarjan uuteen joukkueeseen Los Angeles FC:hen ja siitä peliäkään pelaamatta nyt edustamaansa Montreal Impactiin. Myöskään Jugin sarja-avaus ei ollut paras mahdollinen: sarjan toinen kanadalaisjoukkue Vancouver Whitecaps otti voiton lukemin 1-2, ja Raitala pelasi loukkaantumisten johdosta itselleen epätyypillisesti topparina. Montreal Impactin joukkue on MLS-tasolle varsin keskinkertainen, joten Raitalalle kuvittelisi riittävän joukkueen avauksessa jatkossakin.

Lisäksi MLS:ssä kaudella 2018 pelaa Alexander Ring, jonka New York City FC aloitti kautensa vierasvoitolla Sporting Kansas Citystä lukemin 0-2. Ringin esitystä kehuttiin hyväksi, ja hän pääsi hetkeksi pelaamaan jopa David Villan tähdittämän nipun kapteenina. Ring listattiin viime vuonna monessa listauksessa yhdeksi MLS:n kovimmista tulokkaista, ja hänen voi perustellusti toivoa kuuluvan sarjan kovimpien tähtipelaajien joukkoon vuoden 2018 aikana.

Maalintekijöitä…

Yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista suomalaispelaajista pidetty Jasse Tuominen on pelannut Valko-Venäjän suurseura BATE Borisovissa pääasiassa pieniä minuutteja. Kynsin ja hampain käytävä taistelu avauksen paikasta on kuitenkin selvästi käynnissä, ja siinä auttavat taatusti erinomaiset otteet harjoituspeleissä. Otamme ilolla vastaan uutiset maalista ja syötöstä treenimatsissa Venäjän liigan Arsenal Tulaa vastaan!

Myös Ajaxin akatemian Saku Ylätupa iski jääkiekkolukemin tehot 1+1 U19-ottelussa kovatasoista AZ Alkmaaria vastaan. Hollannin juniorimaajoukkuemaalivahti Jasper Schendelaar oli vailla mahdollisuuksia, kun viime kesänä Ajaxiin lähtenyt ja jo paljon tehoja tykitellyt Ylätupa hyödynsi Alkmaarin puolustuksen aukon.

Lisäksi maalinteossa onnistui muuan Teemu Pukki. Komea osuma oli Pukille kauden 11. Brøndby voitti Odensen 2-1 ja johtaa tällä hetkellä Tanskan liigaa.

…Ja maalintekijöitä

Joona Toivio pelasi Puolan liigassa Termalica Bruk-Bet Niecieczan takalinjoilla kahdesti täydet minuutit viime viikolla. Vielä viime kaudella HJK:ta edustaneen Thomas Dähnen edustama Wisla Plock haki pisteet kyläseuralta lauantaina 2-1-vierasvoitossa, mutta aiemmin viikolla Toivion seura nipisti pisteen Lechia Gdańskilta. Piste tuli lopulta täyden iltapuhteen jälkeen: Toivio onnistui tekemään tasoitusmaalin ottelun lisäajalla!

Kirjoitimme Kimmo Hovista muutama viikko sitten. Maalipörssiä johtavia suomalaisia ei liikaa maailmalla pelaa, eikä Kimmon kohdalla tilanne ole muuttunut mihinkään; päinvastoin ero on ainoastaan kasvanut Hovin eduksi. Oberligan Nordost-Süd-lohkossa Hovin edustama Inter Leipzig kohtasi perjantaina FC Eilenburgin. Ottelu päättyi 2-2 tasapeliin, ja Kimmo iski jo totuttuun tapaan joukkueensa molemmat maalit. Maalikoosteesta voi ihailla etenkin toista maalia, jonka kärkäs hyökkääjä iski suoraan keskialoituksesta. Kauden saldoksi on kertynyt jo 19 liigamaalia. Inter Leipzigin toinen suomalainen, helmikuussa Saksaan siirtynyt Aleksi Ikonen toipui hiljattain flunssasta, eikä ole vielä ollut pelaavassa kokoonpanossa.

Päällikön elkein viikosta toiseen pelaava Lukas Hradecky ei sentään tehnyt maalia, vaan torjui kauden viidennen nollapelin Frankfurtin noustessa tasapisteisiin kolmantena olevan Dortmundin kanssa. Europeleihin tähyävä Luke yhdistettiin kuluneella viikolla myös siirtohuhujen saralla keltamustiin.

The post Huuhkajat maailmalla: Uusi alku Amerikassa appeared first on Byyri.

Jesse Joronen

Viime kesänä kahdeksan vuoden jälkeen Fulhamin taakseen jättänyt Jesse Joronen on ollut syksyn ajan todella kuumaa kamaa. Simpeleläismaalivahdin AC Horsens on tällä hetkellä Tanskan liigassa viidentenä, montaa huomattavasti isommalla budjetilla operoivaa seuraa edellä. Huomattava osa kiitoksista kuuluu neljä nollapeliä torjuneelle ja erinomaisen syyskauden pelanneelle Joroselle.

Pitkän ja ulottuvan, Huuhkajissakin esiintyneen Jorosen otteet on huomioitu ympäri Tanskaa. Muun muassa ”suomalaisjoukkue” Brøndby oli huhujen mukaan Jorosen perässä. Spekulaatiot saivat kuitenkin pisteen 15. joulukuuta, kun Jorosen julkaistiin siirtyvän kesällä suurseura FC Kööpenhaminaan.

FCK:n tämänhetkinen ykkösmaalivahti Robin Olsen tullee siirtymään ensi kaudeksi isompiin sarjoihin, joten viisivuotisen sopimuksen tehneellä Jorosella on hyvä mahdollisuus tunkeutua suoraan avaukseen, 36-vuotiaan Stephan Andersenin edelle.

Jos vielä kevät Horsensissa sujuu isommitta ongelmitta, Jorosen tie on auki pitkälle horisonttiin asti. Suurin piirtein saman ikäisenähän Köpiksen suurseuroihin ovat siirtyneet myös muuan herrasmiehet Antti Niemi ja Lukas Hradecky…

Jukka Raitala

Hulluja nuo amerikkalaiset. Jukka Raitala oli männäviikolla Major League Soccerin siirtomarkkinoilla kovemmassa pyörityksessä kuin Club Cosmopolin lattialla ikinä. Sarjan uusi joukkue, Los Angeles FC, sai varsin hämmentävässä laajennusdraftissa napata pelaajia suojiinsa, ja Raitala oli jo päätymässä kuuluisaan kasinokaupunkiin.

Kohtalo ja vaihtokaupat puuttuivat peliin, ja Jukka Raitalan ensi kauden joukkue on MLS:n Montreal Impact. Siirto herätti kanadalaiskannattajissa hieman närää, sillä Raitalan ja lupaavan Raheem Edwardsin vastineeksi Montreal menetti Belgian EM- ja MM-joukkueissakin esiintyneen Laurent Cimanin. Raitalasta itsestään arvioidaan kuitenkin avauksen miestä – hyvä niin!

Pienempiä ja isompia onnistumisia

Twenten Fredrik Jensenin otteista on vaikea olla nauttimatta. Tällä kaudella lähes jokaisen pelin avannut nuorimies pyssytti lauantaina 16. joulukuuta Vitessen verkkoon suorastaan järjettömän kauniin maalin. Myös Thomas Lam pelasi täyden ysikymppisen. Suomalaiset olivat kehissä myös Tanskassa, jossa Tim Sparvin ja Markus Halstin Midtjylland otti Joni Kaukon Randersista komean voiton lukemin 0-4.

Viikon iloisin uutinen oli ehdottomasti silti Huuhkajien ja Brøndbyn hyökkääjä Teemu Pukin perheenlisäys. Iloiset uutiset saatiin kuvan muodossa viikonloppuna Temen Instagram-tililtä hashtagilla #bestdayofmylife. Byyri onnittelee tuoreita vanhempia ja toivottaa tsemppiä niin kevätkauden maalintekoon kuin vaipanvaihtoonkin! 

The post Huuhkajat maailmalla: Isä-Pukki ja Jorosen unelmasiirto appeared first on Byyri.

Jukka Raitala

Keravalaislähtöisen Jukka Raitalan viime kuukaudet eivät ole olleet pelkkää ruusuilla tanssimista. MLS:n Columbus Crew’ssä vaikuttavan laitapuolustajan minuutit olivat MLS:n runkosarjan loppua kohden vähenemään päin. Pudotuspelien edellisellä kierroksella David Villan, Andrea Pirlon ja suomipoika Alexander Ringin tähdittämää New York City FC:tä vastaan Jugille ei irronnut yhden yhtä peliminuuttia.

Keskiviikkona 22. marraskuuta Raitala palasi kuitenkin avaukseen – ja muistutti välittömästi avuistaan. Kyseessä oli jo MLS:n konferenssifinaali eli välierä Toronto FC:tä vastaan. Ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin, ja Raitala vastaanotti ylistystä otteistaan niin kannattajilta sosiaalisessa mediassa kuin esimerkiksi amerikkalaiselta Last Word on Soccer -sivustoltakin.

Vaikka lajipuristien mielestä playoffit eivät ikinä kuulu jalkapalloon, MLS:n pudotuspelien on pakko myöntää olevan kiintoisaa katsottavaa. Raitalan ja Columbus Crew’n kamppailu finaalipaikasta jatkuu torstaina 30.11. kello 2.30 Suomen aikaa. Tuolloin vuorossa on toinen osaottelu, johon Toronto saa mukaansa suuret tähtensä, Sebastian Giovincon ja Jozy Altidoren.

Tuttu tehokaksikko

Kasper Hämäläistä ja Teemu Pukkia yhdistää useampikin asia. Yksi on se, että molemmat ovat saaneet paljon rapaa kehnoista otteistaan Huuhkajissa, etenkin Mixu Paatelaisen aikana, ja varmasti osittain syystäkin. Toinen, iloisempi asia, on se, että kumpainenkin kavereista on tällä hetkellä oikein hyvässä tehovireessä.

Edellisviikolla hattutempun paiskonut Pukki teki pystyjuoksusta varsin pukkimaisen maalin Brøndbyn voittaessa sunnuntaina 26. marraskuuta Silkeborgin. Myös Kappe jatkoi tehoputkeaan: jääkiekkotermein ilmaistuna turkulainen teki Puolan liigan ottelussa Korona Kielceä vastaan pisteet 1+1.  Maali syntyi läpiajosta. Hieno homma, kundit, ja lisää vain jatkossakin!

Muita mainintoja

Lauantaissa 25. marraskuuta oli kovine kohtaamisineen potentiaalia Huuhkaja-fanien todelliseen TV-herkkupäivään. Perparim Hetemaj’n Chievo ja Sauli Väisäsen SPAL kohtasivat Italian Serie A:ssa ottelussa, josta veronalaiset veivät lopulta pidemmän kynnen lukemin 2-1. Myös Saksan Bundesligan ottelu Eintracht Frankfurt – Bayer Leverkusen olisi voinut olla superkiinnostava; Lukas Hradecky toki vartioi maaliaan, mutta Leverkusen-valmentaja Heiko Herrlich ei jostakin kummallisesta syystä päästänyt Joel Pohjanpaloa taaskaan irti. Buu!

Viikon aikana nähtiin myös hienoja hetkiä Englannin kentillä. Maalivahti Anssi Jaakkola teki debyyttinsä Englannin Championshipissä tiistaina joukkueensa Readingin kohdatessa Bolton Wanderersin. Taakse upposi kaksi maalia, mutta Readingin valmentaja, legendaarinen Jaap Stam kehui suomalaiskassarin suoritusta – olkoonkin, että Arsenalista tuttu Brad Mannone palasi reissultaan tolppien väliin lauantaiksi. Tiistai-illan onnistuja oli myös Daniel O’Shaughnessy, joka urakoi ysikymppisen vasempana pakkina nollapelissä Cambridge Unitedia vastaan.

Suomalaiset eivät voita ulkomailla mestaruuksia liian usein. Vaikka nuorukaisen rooli olikin rajallinen, Byyri onnittelee BATE Borisovin Jasse Tuomista Valko-Venäjän mestaruudesta. Respect, ja ensi kaudella ryminällä avaukseen!

The post Huuhkajat maailmalla: Jugi playoffien pyörteissä appeared first on Byyri.