Maaliskuussa 2010 kreikkalaiserotuomari Kyros Vassaraksen omistama matkatoimisto joutui kranaattihyökkäyksen kohteeksi. Puoli vuotta myöhemmin neljä jalkapallohuligaania hyökkäsi Vassaraksen kimppuun ateenalaisseurojen paikallisottelun jälkeen.

Joulukuussa 2018 hänen virkaveljensä Athanasios Tzilos vedettiin ulos autosta ja pahoinpideltiin kadulla kirkkaassa päivänvalossa. Päähänsä ja jalkoihinsa vakavia vammoja saanut Tzilos pääsi sairaalahoidosta yhden yön jälkeen. Tapaus oli viimeinen pisara tuomareille, jotka aloittivat seuraavana päivänä lakon.

Urheilusivusto Agonasportin selvityksen mukaan kreikkalaistuomarit kokivat näiden tapausten välissä ammattinsa varjopuolet 20 kertaa – tuhopolttoja, murtoja sekä perheiden uhkailua.

Kreikan hallitus ja jalkapalloliitto ovat taistelleet huliganismia vastaan vuosien ajan. Vaikka vieraskannattajat eivät ole päässeet vuosiin stadioneille, erilaiset skandaalit seuraavat toisiaan. Kannattajien keskinäistä väkivaltaa ei ole pystytty vähentämään, ja tuomareiden turvallisuus on yhä toistuvasti uhattuna.

Suurin kohu nousi maaliskuussa 2018, kun PAOK Thessaloniki ja AEK Ateena ottivat yhteen. PAOK:n loppuhetkien voittomaali hylättiin paitsiona, jolloin omistaja Ivan Savvidis ryntäsi kentälle pistooli vyöllään. Turvamiehet joutuivat pysäyttämään 59-vuotiaan miljardöörin, joka marssi erotuomari Giorgis Kominosta kohti käsi asetta hapuillen. Savvidis määrättiin toimitsijakieltoon, ja maan pääsarja keskeytettiin viikoiksi.

Suomalaistuomareilta vahvat näytöt

Kreikan jalkapalloliitto päätti pian tämän jälkeen, että ulkomaalaistuomarit hoitavat jatkossa korkean riskin ottelut. Tämä avasi oven suomalaiselle tuomarikolmikolle, jota Kreikan erotuomaripomo Vitor Melo Pereira oli kouluttanut erotuomarileirillä Malagassa.

Mattias Gestranius, Mikko Alakare ja Riku Vihreävuori kutsuttiin syyskuussa pelattuun mittelöön, joka oli valtavan suurennuslasin alla – PAOK ja AEK kohtasivat jälleen.

– Ulkopuolisten sekaantuminen erotuomaritoimintaan on tuonut haasteita kreikkalaiseen jalkapalloiluun, ja kuulimme huhuja, että joihinkin otteluihin tuotaisiin ulkomaalaisia tuomareita. Pidimme mahdollisena, että meille kävisi kutsu, mutta yllätyimme, kun selvisi, että pääsisimme kenties kuumimpaan mahdolliseen otteluun, avustavana erotuomarina toiminut Alakare toteaa.

Alakare kertoo, että valmistautuminen otteluun oli hieman poikkeuksellinen – yleensä tuomaritiimi käy pelipäivänä kävelemässä kaupungilla, mutta tällä kertaa he eivät poistuneet hotellialueelta valtavan mediahuomion takia. Hotellilla oli turvallisuusorganisaatio tuomareita varten, jotka pitivät vireystilaansa yllä kuntosalilla.

– Yllätyin kun kuulin, että vieraskannattajia ei päästetty edes kaupunkiin. Matkatessamme poliisisaattueessa stadionille liikenne oli pysäytetty, ja mellakkapoliisit seisoivat joka kadunkulmassa. Kyllähän kaikki sirkus siinä ympärillä pisti miettimään.

Suomalaiskolmikko suoriutui ottelusta kiitettävästi, eikä heidän koskemattomuuttaan rikottu. Kreikkalaismedia kehui heidän työskentelyään, eikä yleisöllekään jäänyt kovin paljoa valitettavaa, kun isännät voittivat lukemin 2–0.

Korruption kourissa

Muun muassa Reutersille työskennellyt toimittaja Graham Wood kertoo, että Kreikan jalkapallo on kärsinyt huliganismista vuosikausien ajan, mutta talouskriisi on lisännyt yhteenottoja. Turhautuneet nuoret miehet purkavat vihaansa poliiseihin ja muihin kannattajiin, mutta suurin ongelma ovat kannattajaryhmien ääriryhmiin kuuluvat siivet.

– Esimerkiksi äärioikeisto ottaa usein yhteen viranomaisten kanssa ikään kuin kostaakseen yhteiskunnalle. Kaikista tuomareihin kohdistuneista hyökkäyksistä ei voi syyttää jalkapallohuligaaneja. Kreikan jalkapallon kulisseissa on paljon ihmisiä, jotka pyrkivät vaikuttamaan tuomareihin, Wood toteaa Byyrille puhelimitse.

– Useat FIFA:n ja UEFA:n tutkimukset osoittavat, että Kreikan liiga on yksi korruptoituneimmista pääsarjoista Euroopassa. Ihmiset, jotka ovat mukana ottelumanipulaatiossa, palkkaavat jalkapallohuligaaneja sekä rikollisia uhkailemaan tuomareita.

Uutissivusto Ekathimerinin mukaan kaksi neljästä Athanasios Tzilosiin hyökänneestä huppumiehestä tunnistettiin tammikuun lopussa. Kummallakin miehistä on sekä jalkapallotaustaa että rikosrekisteri. Osa vastaavista tapauksista on mennyt oikeussaleihin asti, mutta suurin osa niistä odottaa yhä käsittelyä.

Palloliiton erotuomaripäällikkö Jouni Hyytiä pääsi tutustumaan kreikkalaiserotuomareihin viime elokuussa, kun hän piti luentoja paikallisille huippuerotuomareille. Hyytiä on toiminut vuodesta 2013 asti Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n erotuomaritarkkailijana, joten hänellä on laaja kuva eurooppalaisesta jalkapallosta.

Hyytiä painottaa, että UEFA suhtautuu turvallisuuskysymyksiin vakavasti, ja jokainen ottelu sijoitetaan etukäteen johonkin tiettyyn riskikategoriaan. Korkeimman riskin otteluihin UEFA asettaa erikseen turvallisuudesta vastaavan henkilön, joka on yleensä poliisi. Tämä henkilö tulee eri maasta kuin vastakkain asettuvat joukkueet.

– Tämän lisäksi paikallinen poliisi sekä otteluun hankittu järjestyksenvalvontaorganisaatio pitävät huolta joukkueiden, tuomareiden sekä kannattajien turvallisuudesta. Ikävä kyllä kannattajien väliset organisoidut yhteydenotot eivät tapahdu vain otteluiden aikana, vaan myös ennen ottelua ja sen jälkeen.

Raadollista työtä

Muualla Euroopassa tuomareihin kohdistunut väkivalta on merkittävästi harvinaisempaa. Vuosituhannen kuuluisin tapaus lienee vuodelta 2005, kun ruotsalaiserotuomari Anders Frisk lopetti uransa saatuaan tappouhkauksia englantilaisseura Chelsea FC:n kannattajilta. Voisiko vastaavaa tapahtua Suomessa?

– Suomessakin erotuomarit ovat kokeneet uhkailua, mutta he saavat olla pääosin varsin rauhassa. Emme kuitenkaan voi olettaa, että mitään ei tapahdu, joten meidän tulee valmistautua kaikkeen, Hyytiä toteaa.

Kotimaassa noudatetaan samaa kaavaa kuin UEFA:n alaisissa otteluissa, koski asia sitten väkivallan uhkaa tai rasistista huutelua. Ensiksi ottelu keskeytetään, ja stadionilla kuulutetaan, ettei esimerkiksi rasistinen huutelu kuulu jalkapallo-otteluihin.

Ottelua jatketaan, mutta mikäli häiriökäyttäytyminen ei lopu, joukkueet marssitetaan pukukoppeihin. Kopeista tullaan kertaalleen takaisin kentälle, mutta mikäli tämäkään ei tehoa, ottelu keskeytetään lopullisesti.

Lähes kolme vuosikymmentä erotuomaritoiminnan parissa viettänyt Hyytiä tunnistetaan yhä kaduilla, vaikka mies tuomitsi viimeiset ottelunsa vuonna 2012. Jotkin tuomiot ovat herättäneet vuosien varrella keskustelua, mutta Hyytiän mukaan kohtaamiset jalkapalloihmisten kanssa ovat edenneet pääosin positiivisessa hengessä.

– Positiivinen palaute on aina mukavampaa kuin negatiivinen, mutta tuomarin työssä tulee väkisinkin takapakkia. Sanon aina muille erotuomareille, että joskus pitää ottaa askel taakse päästäkseen kaksi eteen, Hyytiä pohtii.

– Vaikka olen saanut tuomaroinnilta valtavan paljon, tämä homma on välillä aika raadollista. Olet joskus todella yksin päätöstesi kanssa, ja mietit niitä itseksesi, kun ajat kotiin pelistä. Erotuomarin tulee olla paitsi hyvässä fyysisessä kunnossa myös henkisesti todella vahva.

Artikkelikuva – AP Photo/Giannis Papanikos

The post Tuomarointia kaaoksen keskellä – väkivallan kierre piinaa Kreikan jalkapalloa appeared first on Byyri.

Atletico Madridin ja AS Monacon välinen ottelu oli Alakareelle pitkäaikaisen unelman täyttymys. Mestarien liigan hymnin kuuleminen Gestraniuksen, Jan-Peter Aravirran, Antti Munukan, Dennis Antamon sekä Jukka Honkasen rinnalla oli tunteikas hetki, jonka koko kuusikko muistanee loppuelämänsä ajan.

Peli oli härmäläisittäin harvinaista herkkua – suomalaistiimi nähtiin viimeksi Mestarien liigan lohkovaiheessa 23 vuotta sitten, jolloin päätuomarina toimi Ilkka Koho.

– Uskon, että kutsu tuli pitkäjänteisen työmme seurauksena. Erotuomarit puhuvat black and white -virheistä [suuri merkitys ottelun lopputulokseen, esimerkiksi antamatta jäänyt tai väärin tuomittu punainen kortti tai rangaistuspotku tmv.], joita Mattiaksella ei ole kansainvälisissä peleissä ollut kymmeneen vuoteen. Se on täysin poikkeuksellinen saldo Euroopassa, Alakare toteaa.

– Tiesimme, että olemme olleet erityistarkkailussa. Mattias kutsuttiin syksyllä UEFA:n järjestämään VAR-koulutukseen, ja myös me olimme Jan-Peterin kanssa viimeisessä koulutuksessa Hollannissa. Meille sanottiin, että meissä nähdään tulevaisuuden potentiaalia, joten määräys Mestarien liigan peliin ei tullut täysin yllätyksenä.

Kehuja Mestarien liigan debyytistä

Alakareen mukaan kansainvälisiin otteluihin valmistautumisessa on se hyvä puoli, että tietyt asiat kotimaassa unohtuvat, ja tuomarit pääsevät keskittymään täysillä jalkapalloon. On myös mahdollista jutella ottelusta pitkästi ja tehdä yhteinen fyysinen harjoitus, mikä ei ole aina mahdollista Veikkausliiga-peleissä.

Kotijoukkue Atleticon 2-0-voittoon päättynyt ottelu sujui erotuomaritoiminnan suhteen mainiosti. Alakare kertoo, että sekä virallinen että epävirallinen palaute ottelusta on ollut erinomaista.

– On ollut positiivista huomata, että erotuomaritoiminta on saanut hyvää palautetta debyyttimme kautta. Toivottavasti jotkut jalkapalloihmiset innostuisivat mukaan tuomaroimaan. Mikäli tuomarointi saadaan houkuttelevammaksi, erotuomareita saadaan lisää ja taso noussee sitä myötä.

Vaikka kentällä kirmasi isoja persoonia, Alakare antoi supertähdille puhtaat paperit käytöksen osalta. Alakare muistuttaa, että joillain pelaajilla saattaa olla oletus, että nämä tuomarit tulevat jostain Suomesta. Kunnioitus ei tule välttämättä automaattisesti, mutta se ansaitaan pelin aikana.

– Ammattilaiset näkevät nopeasti, että meillä on homma hallussa. Tuossa ottelussa pelaajat käyttäytyivät hyvin herrasmiesmäisesti, eivätkä soittaneet turhaan suuta. Antoine Griezmannin kanssa vaihdettiin muutama hymykin paitsiotulkintojeni jälkeen. Kun ratkaisun tekee, siinä ei ehdi miettimään, keitä on kentällä.

Myös kuumapäänä tunnettu Diego Simeone pysyi rauhallisena. Simeone ja Monaco-luotsi Thierry Henry eivät purnanneet Honkaselle, jota eräs tarkkailija on tituleerannut Euroopan parhaaksi neljänneksi erotuomariksi.

Kokemus oli suomalaistuomareille ikimuistoinen, mutta ehtikö siitä nauttia paineiden ja keskittymisen aikana?

– Avustavana erotuomarina saattaa tulla ajanjaksoja, jolloin pallo pyörii pitkään toisessa päädyssä. Silloin tarkkailee tiettyjä asioita, muttei tarvitse olla ihan niin varpaillaan. Silloin pystyy ehkä hieman aistimaan tunnelmaa. ”Oman kenttäpuoliskon” pelitapahtumien aikana yleisö muuttuu vain kasvottomaksi massaksi, joka pauhaa ympärillä.

Huippusuoritus tulikuumassa ”Kaksipäisten kotkien derbyssä”

Suomalaistuomarit nousivat kansainväliseen huomioon aiemmin syksyllä, kun Gestranius, Alakare sekä Riku Vihreävuori saivat haastavan tehtävän Kreikassa – heidät nimettiin PAOK FC:n sekä AEK Ateenan välisen ottelun tuomareiksi. Kreikan jalkapalloliiton erotuomarijohtaja oli nähnyt tuomarikolmikon kevään leirillä, ja oli ollut tyytyväinen näkemäänsä.

Kreikan pääsarjassa asetettiin tälle kaudelle sääntö, joka määrää kaikkiin kovan riskin otteluihin ulkomaalaiset erotuomarit. Jättiläisten välienselvittely oli erityisen tarkan tutkan alla, sillä PAOK FC:n omistaja Ivan Savvidis marssi kentälle ase vyöllään joukkueiden edellisessä kohtaamisessa.

– Ulkopuolisten sekaantuminen erotuomaritoimintaan on tuonut haasteita kreikkalaiseen jalkapalloiluun, ja kuulimme huhuja, että joihinkin otteluihin tuotaisiin ulkomaalaisia tuomareita. Pidimme mahdollisena, että meille kävisi kutsu, mutta yllätyimme, kun selvisi, että pääsisimme kenties kuumimpaan mahdolliseen otteluun, Alakare kertoo.

– Olimme toki otettuja kunniasta, mutta tiesimme, että selviäisimme itse pelistä. Kaikki muu sirkus siinä ympärillä pisti miettimään.

Kumpikin joukkue oli suomalaisille entuudestaan tuttu, sillä he olivat tuomaroineet joukkueiden europelejä viime vuosina. Valmistautuminen sujui seurojen edelliset ottelut katsomalla ja joukkueiden pelityylejä analysoimalla.

Valmistautuminen oli kuitenkin hieman poikkeuksellinen – yleensä tuomaritiimi käy pelipäivänä kävelemässä kaupungilla, mutta tällä kertaa he eivät poistuneet hotellialueelta valtavan mediahuomion takia. Hotellilla oli turvallisuusorganisaatio kuntosalilla vireystilaansa ylläpitäneitä tuomareita varten. Varsinainen otteluun valmistava harjoitus tehtiin hotellin pihamaalla.

– Kun matkasimme poliisisaattueessa stadionille, liikenne oli pysäytetty, ja mellakkapoliisit seisoivat joka kadunkulmassa, kuten aina isoissa peleissä. Tämä oli kolmas kertani Toumba Stadiumilla, ja soihtumeri on ollut vastassa joka kerta. Matsi ei ollut siinä mielessä poikkeuksellinen, mutta asetelma joukkueiden välillä oli.

Tuomarikolmikko suoriutui ottelusta kunnialla ja keräsi kreikkalaismedialta suuret kehut. Vieraskannattajia ei päästetty suuren riskin otteluiden tapaan stadionille, ja Savvidis pysyi katsomossa, joten suuremmilta rähinöiltäkin vältyttiin.

Seuraavat tavoitteet kevään europeleissä

Helmikuussa asianajotoimisto Castrén & Snellmanin palvelukseen siirtynyt Alakare on toiminut alalla 15 vuotta eli lähes koko huippuerotuomariuransa ajan. Kahden kunnianhimoisen uran yhdistäminen vaatii uhrauksia ja tarkkaa aikataulutusta, mutta samalla työt tukevat toisiaan.

– Asianajo on työtä, joka vaatii erotuomaritoiminnan tapaan kovaa henkistä keskittymistä. Tuomarointi on siinä mielessä hyvää vastapainoa, että se pakottaa ajattelemaan muita asioita. Pelissä kaikki muu poistuu mielestä aika tehokkaasti. Sitten kun palaan matsin jälkeen juridiseen ongelmaan, pystyn aloittamaan ikään kuin puhtaammalta pöydältä.

– Olen todella kiitollinen lähipiirilleni ja työnantajilleni siitä, että minulla on ollut mahdollisuus yhdistää kaksi uraani näin pitkään. Työtä tehdään onneksi paljon etäyhteyksien välityksellä, ja työskentely onnistuu lähes missä vain. Eräs kollegani hoiti yhden luentoni sillä aikaa, kun minä juoksin pallon perässä Madridissa. On upeaa, että minulla on kollegoita, jotka pystyvät hoitamaan vaativiakin töitä tarvittaessa.

Ensi helmikuussa Alakare nousee Castrén & Snellmanin osakkaaksi. Samoihin aikoihin alkavat Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan jatkopelit, joista suomalaistuomareilla ei ole vielä kokemusta. Alakare arvelee, että tiimi saatetaan nähdä tositoimissa Eurooppa-liigassa tai maaliskuussa alkavissa EM-karsinnoissa.

– Osoitimme Madridissa, että olemme Mestarien liigan vaatimalla tasolla. Se oli minulle henkisesti tärkeää – jos loukkaantuisin nyt pahasti, ja urani loppuisi, voisin olla tyytyväinen siitä, että porukkamme pääsi Mestarien liigaan asti, Alakare toteaa.

– Olimme odottaneet sitä vuosien ajan, enkä näe yhtään syytä sille, miksemme olisi ensi syksynä samassa paikassa. Olisi hienoa osoittaa, että peli ei jäänyt vain yksittäiseksi käväisyksi korkeimmalla tasolla.

The post Erotuomari Mikko Alakareella oli vauhdikas syksy: Mestarien liigaa ja tulikuuma derby Kreikassa appeared first on Byyri.

Panathinaikosin ja Suomen A-maajoukkueen keskikentän ja hyökkäyspään moniosaaja Robin Lod siemailee kahviaan. Paikkavalinta sopii hyvin hänen rauhalliseen olemukseensa – ei nyt tehdä tästä numeroa, vaikka Huuhkaja-tähti onkin iskenyt viikko takaperin kaksi maalia maaottelussa Viroa vastaan.

”Rive on tuonut hyvää ja rentoa meininkiä maajoukkueeseen. Tuloksethan toki aina puhuvat puolestaan. Jos olisi vaikka hävitty viisi edellistä matsia, fiilis olisi ihan erilainen”, Lod pohtii.

Huuhkajapaidassa vuosi 2017 on toki ollut sekä Lodille että koko joukkueelle selvästi edellistä parempi. Tasan vuosi sitten, marraskuussa 2016, Huuhkajien peräsimessä oli surkeasti suoriutunut ruotsalaisvalmentaja Hans Backe. Tunnelma olikin Lodin mukaan tuolloin erilainen.

”Pelasimme harkkapelejä esimerkiksi Saksaa, Belgiaa ja Italiaa vastaan, mitkä eivät olleet ihan helpoimmasta päästä. Tuli monta tappiota peleissä, joissa ei oikein ollut saumoja yllättää. Oli vähän huonoissa fiiliksissä jo ennen kuin karsinnat alkoivat”, Lod muistelee.

Tulosten ohella joukkueessa vallitsevaan ilmapiiriin vaikuttavat toki muutkin seikat. Huuhkajien pelaajat ovat perinteisesti viihtyneet hyvin keskenään. Myös Lod kehuu etenkin kämppäkaveriansa Thomas Lamia, jota hän luonnehtii luonnonlapseksi.

”Siinä on kyllä yksi velikulta, ettei ikinä tiedä mitä tapahtuu. Tomppa haluaa aina kiusata ja jekuttaa kaikkia. Meidät laitettiin juniorimaajoukkueessa samaan huoneeseen. Synkkasi hyvin, ja siitä saakka olemme olleet kämppiksiä maajoukkuereissuilla.”

”Soiri on tosi potentiaalinen”

Tämän syksyn aikana Röbältä on nähty erinomaisia otteita niin voitoissa Islannista ja Kroatiasta kuin tasapelissä Turkkiakin vastaan. Olympiastadionin ollessa remontissa Huuhkajat on joutunut pelaamaan otteluitaan muun muassa Tampereen Ratinalla sekä Turun Veritas Stadionilla. Helsinkiläisyydestään huolimatta Lod kehuu Huuhkajien syksyn otteluiden tunnelmaa.

”Onhan täydelle Olympiastadionille pelaaminen toki eri asia, vaikka olenkin pelannut siellä vain kerran. Tunnelma on kuitenkin ollut nytkin hyvä. On kiva, jos pienempi stadion saadaan täyteen. On ollut nastaa”, Lod iloitsee.

Maajoukkuesyksyn kruunasi aiemmin mainittu Viro-ottelu, jossa Suomi otti selvän voiton rakkaasta etelänaapurista. Tuossa ottelussa Huuhkajien hyökkäyspäässä 24-vuotias Lod oli kuitenkin verrattain jopa kokenut kasvo.

Kokoonpanoon on viime otteluissa murtautunut useita lupaavia nuoria pelaajia, kuten 20-vuotias Fredrik Jensen, jonka kanssa Lod rakenteli toisen maalinsa. Syksyn puhutuin Huuhkaja-lupaus on puolestaan ollut Pyry Soiri, joka syötti Lodin ensimmäisen maalin ja teki itse yhden.

”Pyry Soiri on tosi potentiaalinen kaveri. On kiva nähdä vierestä, kun hän pelaa itseluottamuksella, eikä välitä siitä, että pelaa vasta ensimmäisiä A-maajoukkuepelejään. Hän uskaltaa haastaa yksykkösissä, ja sellaista laituria meillä ei hirveästi vielä ole”, Lod ylistää.

HJK yhä sydäntä lähellä

Seurajoukkuepuolella alun perin Suurmetsän Urheilijoista Pohjois-Helsingistä ponnistanut Lod on kulkenut pitkän matkan kreikkalaiseen suurseuraan Panathinaikosiin. Yläasteikäisenä HJK:hon siirtynyt Lod kolusi läpi Klubin juniori-ikäluokat ja murtautui lopulta edustusjoukkueeseen. Yhtenä HJK-uransa käännekohdista hän pitää ikimuistoista hattutemppua FC Honkaa vastaan kaudella 2013.

” Sitä ennen en ollut hirveästi vakiinnuttanut paikkaani, pelasin vähän silloin tällöin. Muutaman loukkaantumisen ansiosta sain matsissa avauspaikan ja sain tehtyä kolme maalia. Sen jälkeen pääsi lentoon.”

Ottelu oli monella tapaa ratkaiseva. Lodin hattutemppu oli keskeisessä osassa siinä, että Sixten Boström sai valmennettua Klubin Veikkausliigan mestariksi.

”Luulen, että jos olisimme hävinneet sen ottelun Hongalle, Honka olisi voittanut mestaruuden. Se oli tosi siisti matsi, hirveästi panoksia ja katsomot täynnä”, Lod muistelee.

Hyvät otteet noteerattiin ennen pitkää ulkomailla. Lod jakaa suuret kiitokset edesmenneelle Ville Lyytikäiselle, joka järjesti siirron Panathinaikosiin.

”Muistan, kun istuimme ravintolassa. Hän sanoi, että nyt olisi kreikkalainen seura haluamassa. Olin vähän skeptinen siitä, onko Kreikka se paikka, johon haluan lähteä: silloin oli kaikki eurokriisit ja kaikki. Kun kuulin seuran nimen ja otin vähän selvää, fiilis kuitenkin muuttui.”

Veikkausliiga ei ole sarja, jota uransa huippuvuosia viettävät maajoukkuepelaajat haluavat pelata – lienee reilua sanoa, ettei Lodia todennäköisesti nähdä pariin vuoteen Suomessa. Paluu Klubiin kiinnostaa kuitenkin, ”kun se on ajankohtaista”.

HJK-kannattajien suosikki kertoo seuraavansa Klubin otteita myös Ateenassa. Kännykässä on muistutukset peleistä, ja kun aikaa on, yrittää Lod myös katsoa pelejä.

”Klubi on minulle aina tärkeä seura, jossa olen varttunut nuoruuden ja kasvanut aikuiseksi ja pelaajaksi. Kun Suomeen tulen, on Klubi ihan varmasti ensimmäisenä listalla.”

Belgiaan tai Englantiin?

Panathinaikosin kausi on alkanut hieman vaisusti. Tyypillisesti Kreikan suurseuroihin lukeutuvat ateenalaiset ovat pelanneet hämmentävän kahtiajakoisesti. Kotona pelit sujuvat hyvin, ja joukkue voitti muun muassa Ikuisten vihollisten derbyn Olympiakosia vastaan.

Kuudesta vierasottelusta Panathinaikos ei ole voittanut yhtäkään.

”En tiedä, voiko sitä sanoa kriisiksi, mutta ei tämä ole normaalia isolle seuralle. Tuntuu, että olemme ihan kaksi eri joukkuetta kotona ja vieraissa.”

Lod itse on nauttinut varsin tasaisesta peliajasta, jonka myötä Kreikassa pidempään velloneet huhut mahdollisesta siirrosta esimerkiksi tammikuun aikana ovat taas voimistuneet. Myös Eurooppa-liigan karsinnoissa väläytellyttä Lodia on yhdistetty etenkin Belgian liigan Standard Liegeen, mutta myös Englannin Championshipin Bristol Cityyn ja Wolverhamptoniin.

”Jossain vaiheessa uraani haluan ainakin yrittää pelata top-3-sarjassa ja nähdä, mihin rahkeet riittävät. Onko se nyt vai myöhemmin, aika tietää. Liverpool on aina ollut henkilökohtainen suosikkini, mutten pistäisi pahitteeksi, jos pelaisin jossain muuallakin”, Lod myhäilee.

Tällä hetkellä Jakomäen ja HJK:n kasvatti keskittyy kuitenkin nauttimaan olostaan Panathinaikosissa ja Ateenassa. Aamuisin harjoitellaan, minkä jälkeen aikaa riittää vaimon ja kavereiden, kuten Panathinaikosin saksalaismaalivahti Odisseas Vlachodimosin kanssa oleskeluun ja kahvitteluun. Vapaapäivinä saattavat kutsua Etelä-Ateenan rannat.

Jalkapalloilijan elämänlaatua tuskin huonontavat myöskään Panathinaikosin tunnetusti fanaattiset kannattajat, jotka Gate 13 -T-paidoissaan keskeyttävät rauhallisen kahvihetken pyytääkseen yhteiskuvaa.

”Eihän pelaaja välttämättä kuuntele, mitä siellä chänttäillään. Kyllä sen kuitenkin huomaa, kun on hirveästi katsojia ja meteliä. Se on alitajunnassa. Energia välittyy katsomosta kentälle, ja se on siistiä”, Lod ylistää ennen poseerausta ja leveää hymyä.

NOPEAT

Paras asia Jakomäessä? Jakomäen hiekkakenttä.

Kuuluuko ananas pizzaan? Ei.

Paras kreikkalainen ruoka? Souvlaki.

Uusi Tuntematon sotilas? Herättää tunteita. Haluaisin mennä katsomaan, en ole vielä nähnyt.

Länsimetro? Toivottavasti kaikki menee hyvin. En yllättyisi, vaikka ei menisi.

Kuka voittaa 2018 MM-kisat? Brasilia tai Argentiina…Brasilia ehkä. Ei eurooppalainen maa.

Kuva: Alec Neihum

The post Robin Lod – Jakomäestä Ateenaan appeared first on Byyri.