Perinteikäs Juventus eli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä muutoksen aikaa. Torinolaisseura joutui hakemaan Calciopoli-skandaalin jälkeen vauhtia Serie B:n puolelta, mutta vaikeuksista huolimatta seuran tulevaisuus vaikutti edelleen valoisalta. Jälkikäteen katsoen tuo aika kokosi Juve-henkiset entistä paremmin yhteen, stadionhanke liikkui eteenpäin, seuraan jääneistä pelaajista kasvoi legendoja ja kannattajien rivit yhtenäistyivät.

Tuona kaudella 2006–07 kylvettiin monta siementä, joista Torinossa saadaan nauttia vielä tänäkin päivänä. Joukkoon mahtuu myös musikaalinen kylvös. Juventuksen kannattajat Alessandra Torre ja Claudio Guidetti päättivät yhdistää voimansa ja tehdä hankalien aikojen keskellä kappaleen rakastamalleen seuralle.

Claudio Guidetti, joka on pitkänlinjan tunnettu italialainen musiikkituottaja monen menestyvän kansainvälisen artistin takana, toi kappaleeseen soundia, jossa on mukana paljon Eros Ramazzottia, joka on ehkä tunnetuin artisti, jonka kanssa Guidetti on tehnyt pitkään yhteistyötä. Lisäksi Guidettin kädenjälki näkyy mm. Laura Pausinin tuotannossa.

Guidettin kaupallisesti menestyneimpiä kappaleita ovat Piú Bella Cosa ja Un´ Emozione Per Sempre.

Yhdessä Alessandra Torren kanssa Guidetti sai vangittua tarttuvan sävelmän ja koko juveyhteisöä yhdistävän lyriikan yhteen pakettiin. Kappaleen nimeksi tuli Storia Di Un Grande Amore, joka noin vapaasti suomennettuna tarkoittaa tarinaa suuresta rakkaudesta.

Uuden aikakauden symboliksi

Alessandra Torrelta ja Claudio Guidettin kappaleelta puuttui kuitenkin vielä sen esittäjä. Lopulta kunnia valikoitui Modenasta kotoisin olevalle artistille nimeltä Paolo Belli.

Belli oli artistina jo ennalta Italiassa tunnettu ja tullut erityisesti suuren italialaisyleisön tietoisuuteen toimimalla paikallisen Tanssii tähtien kanssa -formaatin livelähetysten laulajana. Belli toi siis Torren ja Guidettin tuotokselle tunnetut kasvot, jotka helpottivat kappaleen vastaanottamista.

Storia Di Un Grande Amore sai välittömästi innostuneen vastaanoton Juventuksen kannattajien keskuudessa ilmestymisensä jälkeen vuonna 2007. Nopeasti siitä tuli järjestyksessään viides Juventuksen virallinen seurahymni. Hymni kuvastaa hyvin sitä aikaa, jota Torinossa tuolloin elettiin, ja sopi hyvin uuden raikkaan alun henkeen.

Tänä päivänä Storia Di Un Grande Amore on yksi Euroopan eniten tunnustusta saaneista seurahymneistä.

Storia Di Un Grande Amore Juventus Stadiumilla marraskuussa 2012:

The post Seurahymnien jäljillä: Storia Di Un Grande Amore (Juventus) appeared first on Byyri.

Nähdäänkö jo 2-7-2?

Genoaan saapui marraskuussa uusi manageri, Barcelonassa triplan pelaajana voittanut voimakastahtoinen Thiago Motta.

Entinen tähtipelaaja nousi valmentajana ensi kerran otsikoihin leikitellessään ajatuksella vallankumouksellisesta ryhmityksestä 2-7-2 – jossa siis myös maalivahti on luettu mukaan kenttäpelaajaksi keskikentälle pallonhallinnan takaamiseksi. Todennäköisesti tällä hetkellä jossain päin Manchesteria, luksusasunnon olohuoneen nurkassa, valkoisen sohvan takana, kyhjöttää Pep Guardiola raivoissaan siitä, ettei keksinyt tätä ryhmitystä ensin.

Valitettavasti Motta itse on kuitenkin katkaissut siivet huhuilta, joiden mukaan Genoassa tultaisiin näkemään tämä jalkapallomaailmaa järisyttänyt muodostelma.

Motta joutui itse naurunalaiseksi, kun hän toi muodostelmansa julki vuosi takaperin. Ryhmitys ja maalivahdin mukaan ottaminen keskikentän pelintekovaiheeseen toki nostattaa kulmakarvoja Carlo Ancelottin hengessä, mutta täytyy muistaa, ettei Motta luonnollisesti olisi aikonutkaan peluuttaa kahta puolustajaa ja seitsemää keskikenttäpelaajaa halki ottelun. Ryhmitys muovautuisi numeroiden mukaisesti vain silloin, kun hänen joukkueellaan on pallonhallinta, jolloin vaikkapa maalivahti nousisi keskikentän pohjalle tekemään peliä.  

Mottan päätyminen Genoan managerin pallille on itse asiassa ja itsessään melko monivivahteinen tarina. Mies valmensi vielä PSG:n junioreja kesällä, kun Aurelio Andreazzoli palkattiin satamakaupungin ylpeyden uudeksi käskijäksi. Andreazzoli näytti itse asiassa hyvinkin osuvalta managerilta Genoan tasoiseen seuraan, sillä hän peluuttaa kiinnostavaa, modernia jalkapalloa ja on erittäin hyvä nuorten pelaajien kehittäjä – juuri sitä, mitä sarjataulukon huonommalle puoliskolle jumittunut joukkue kaipaa. Genoa lisäksi aloitti kauden erinomaisesti pelaten loistavaa jalkapalloa.

Andreazzoli kohtasi kuitenkin saman haasteen kuin urallaan aiemminkin. Joukkue pelasi erinomaisesti, mutta oli hyvin tehoton, mikä lopulta johti miehen potkuihin. Korvaajakin oli jo käytännössä sovittu kulisseissa, kun paikkaa tarjottiin entiselle Swansea-käskijälle Fransesco Guidolinille. Ennen kuin hän kuitenkaan ehti tarjousta hyväksyä, Genoa-johto yllättäen päätti haastatella vielä muutamaa kandidaattia.

Näin kuvioihin astui Thiago Motta, joka on sattumoisin Genoan entinen pelaaja. Mutta eihän Italiassa ole toki ennenkään vedottu ystävyyssuhteisiin järjen edellä, eihän? Nuorten kanssa hyvää työtä tehnyt ja rohkeita taktisia innovaatioita ajava mies vakuuttui hänelle kaavaillusta roolista ja tarttui haasteeseen.

Mottan debyytissä Genoa venyi historiallisesti takaa-ajoasemasta voittoon Jesse Jorosen Bresciaa vastaan, kun ensimmäistä kertaa Serie A:n historiassa kaikki kolme vaihtopelaajaa onnistuivat maalinteossa – todistaen brasilialais-italialaisen melkoiseksi taktiseksi velhoksi!

Ensimmäisessä ottelussaan Motta myös vilautti muodostelmarulettiaan, osoittaen samalla rohkeutensa valmentajana. Hän aloitti muodostelmalla 3-5-2, jossa yksi toppareista nousi pallollisessa vaiheessa keskikentälle tukemaan pelinrakennusta muodostaen 2-6-2-ryhmityksen. Seuran maalivahti Andre Radu jätettiin sentään vielä rauhaan – vaikka Suomeen asti voi nähdä, kuinka hikikarpalot nousevat hänen otsalleen miehen tietäessä, mitä vielä on edessä.

Motta vaihtoi ryhmitystä 3-4 kertaa ottelun aikana, kokeillen myös 4-2-3-1:ä sekä 4-4-2:a niin timantilla kuin perinteisessä muodossakin. Brescia ei selvästikään tiennyt mitä tehdä tai ketä merkata, jolloin Mottan suojatit pääsivät iskemään tarvittavat maalit. Taktinen vallankumous on alkanut, vivi la rivoluzione!

Valmentajarulettia ja kiihkeää luonteenpaloa

Genoan valmentajapotkut olivat jo kolmannet tämän kauden Serie A:ssa, vaikka elettiin vasta marraskuun alkua. Toisaalta, se ei ole mitään uutta italialaisille, ja näyttääkin siltä, että olemme jo tämän vuoden osalta ehtineet valmentajapotkujen vuodenaikaan.

Niin ikään AC Milanin manageriksi kesällä saapunut Marco Giampaolo sekä hänet Sampdoriassa korvannut Eusebio Di Fransesco olivat saaneet lähteä seuroistaan Genoan valmentajanvaihdokseen mennessä. Tämän jälkeen vielä Udinesen Igor Tudor ja Brescian Eugenio Corini ovat nähneet erorahat tilillään – joskin jälkimmäinen palkattin jo takaisin Brescian peräsimeen, kun hänen tilalleen palkattu Fabio Grosso vapautettiin pestistään 27 päivän jälkeen. Hyvin, hyvin harvinaista äkkipikaisuutta italialaisille.

Viimeisimpänä vielä hienoa työtä viime kaudella Napolissa tehnyt Carlo Ancelottille näytettiin ovea heikon alkukauden jälkeen. Seitsemät valmentajapotkut ennen joulua – ah, niin ehtaa Italiaa.

Mottan toinen ottelu Juventusta vastaan oli muuten lämpöasteiltaan taattua Serie A:ta. Ottelussa näytettiin kolme punaista korttia, joista yhtä vaihtopenkillä olleella Genoan kakkosmaalivahdille. Lisäksi pelin lisäajalla ratkaissutta pilkkua voidaan edelleen videotarkistusten jälkeen pitää jokseenkin kyseenalaisena. Vastaavasti kyseenalaisesti viheltämättä jätetty pilkku sen sijaan nähtiin samalla kierroksella Napolissa, kun rugbytaklaus Fernando Llorentea vastaan jätettiin viheltämättä.

Ja jotta draamankaari ei olisi liian köykäinen, pääsi Atalanta tasoittamaan pelin heti tilannetta seuranneesta vastahyökkäyksestä. Tämän myötä sirkus olikin täysin valmis ja pöytä italialaiseen tyyliin katettu koko suvulle. Napolilaisten yritykset käskyttää tuomaria VAR-ruudulle johtivat useisiin varoituksiin, valmennustiimin jäsenen komentamiseen suihkuun, fanien täyteen sekoamiseen ja lopulta jopa Ancelottin ulosajoon.

Ottelun jälkeen Napolin leiristä nostettiin ylös jopa calciopolin paluuta, minkä lisäksi seuran omistaja ystävällisesti huomautti, että sarjan tuomarit olisivat työttömiä perunankuorijoita, jos omistajat eivät upottaisi lajiin miljoonia faneja viihdyttääkseen – aitoa italialaista sanan säilän heiluttelua.

Toisaalta, Napoli onkin ollut alkukaudesta taas oma itsensä, kun seurassa ei kukaan oikein tiedä mihin ollaan menossa tai kuka asioista päättää. Sodassa ovat olleet keskenään niin fanit ja pelaajat, pelaajat ja omistaja, omistaja ja valmentaja kuin fanit ja omistajakin. Onnekseen seura sai kuitenkin tuotua kylmäpäisyydestään jo pelivuosinaan tunnetuksi tulleen Gennaro Gattuson Ancelottin korvaajaksi.

Vanhoja ja tulevia legendoja

Käydään lopuksi vielä Firenzessä, jossa koko kansan hurmannut ikinuori Franck Ribery on jo ehditty syyskaudella valita kertaalleen kuukauden pelaajaksi. Tuittupäinen ranskalainen on myös ehtinyt jo vilauttaa toista puoltaan, kun Laziota pelatun ottelun jälkeen pilkkutuomiosta suuttunut ranskalainen kävi osoittamassa hieman läheisempää rakkautta avustavalle erotuomarilla ansaiten kolmen pelin pelikiellon.

Vanha kunnon Franck ei kuitenkaan ole joukkueelleen hyödytön vain kentällä ollessaan – seuran managerin Vincenzo Montellan mukaan seuraavassa ottelussa Sassuoloa vastaan katsomossa istunut Ribery oli kesken pelin antanut ohjeet, millä eväillä ja millä vaihdoilla ottelu käännetään voitoksi.

Ottelu päättyi lopulta toisella puoliajalla firenzeläisten 2-1 voittoon. Kenties otsalohkon takana kuplivat jo seuraavan huippuvalmentajan aivot?

Myös muualla Italiassa muiden hylkäämät soturit ovat ottaneet liigan omakseen. Antonio Conte on palannut liigaan ryminällä, ja jouluun tultaessa Inter taistelee aivan tasapäin Juventuksen kanssa mestaruudesta, eikä vähiten sen takia, että Manchester United -hylkiö Romelu Lukaku on tällä hetkellä liigan toiseksi paras maalintekijä. Conten Inter aikoo ihan toden teolla tehdä Serie A:sta jälleen kilpailullisen sarjan Juventuksen dominoiman vuosikymmenen jälkeen.

Toisaalta, myös pääkaupungissa on heitetty vieheet vesille sen johdosta, että kevään lopuksi saataisiin asetella laakeriseppelettä ohimoille. Lazio aikoo ihan tosissaan jahdata Interia ja Juvea mestaruustaistossa ja tehdä kahden kaupasta kolmen kimpan. Paljon Lazion alkukaudesta henkilöityy liigan parhaaseen maalintekijään, Ciro Immobileen, joka on todellakin löytänyt ikuisessa kaupungissa uuden kevään ja on paukuttanut syyskaudella jo käsittämättömät 17 osumaa.

Näyttääkin siltä, että Serie A saattaa pitkästä aikaa tarjota meille äärimmäisen mielenkiintoisen, usean seuran mestaruustaiston. Liigan mielenkiintoa ei toki yhtään vähennä se, että heikot alkukaudet pelanneet Napoli ja AC Milan mielivät varmasti mukaan taistoon Mestarien liigan paikoista, mutta neljäntenä olevaa AS Romaa ajavat takaa myös huikeassa lennossa olevat Cagliari ja Atalanta – toisaalta taulukon toisessa päässä putoamista vastaan taistelevat Genoa ja Jesse Jorosen Brescia tarjoavat myös jännitettävää kotisohville.

Italialle tyypillinen kuumaverisyys, äkkipikaisuus ja taktinen osaaminen vain lisäävät omat mausteensa jo muuten mielenkiintoisen sarjan päälle.

Serie A tekee uutta tulemistaan ja liiga on mielenkiintoisempi kuin pitkään aikaan. Joten, kun kinkut on sulateltu ja raketit paiskittu taivaalle, suosittelen erittäin, erittäin lämpimästi katseen käntämistä kohti Italiaa ja Serie A:ta.

The post Katseet kohti Italiaa! Tulta, tappuraa ja draamankaarta – Serie A:ssa tapahtui syksyllä vaikka mitä appeared first on Byyri.

 vs. 

Portugalin pääsarjaa johtava FC Porto kohtaa Totittomaan aikakauteen oppineen AS Roman. Pitäisin materiaaliltaan vahvempaa Romaa hienoisena ennakkosuosikkina, ainakin mikäli Edin Džeko löytää maalivireensä jälleen. Mestarien liigassa Džeko onnistui syyskaudella, mutta Serie A:ssa vire on ollut hieman vaisumpi. Porto voitti helpohkon alkulolohkonsa ja pelit Portugalissa ovat kulkeneet, mutta puolivälieriin joukkue ei ole edennyt sitten kauden 2014-15.

Jatkoon: AS Roma

 vs. 

Erittäin vaikean syksyn läpi rämpinyt Manchester United elää uutta kevättä. Jose Mourinhon saatua kenkää valmentajaksi palkattiin seuralegenda Ole Gunnar Solskjær. Solskjær on saanut tähdistään kentällä enemmän irti, ja pelaajat kuten Paul Pogba, Marcus Rashford ja Antony Martial sekä tietysti maalivahti David de Gea ovat valmiita kohtaamaan Pariisin jättiläisen.

PSG sai hiljattain ikävimpiä mahdollisia uutisia, kun heidän ykköstähtensä, Neymar, loukkaantui jälleen kevään lähestyessä. Joukkue vilisee toki muutenkin Kylian Mbappén kaltaisia huippunimiä, mutta Neymarin syyskauden huimien otteiden takia hänen valtavaa rooliaansa joukkueessa ei voi ohittaa. Neymarin pysyessä sivussa tästä otteluparista ja Man Unitedin jatkaessa väkeviä otteitaan pidän Unitedia jopa suosikkina jatkoon. Eipä olisi uskonut ennen vuodenvaihdetta.

Jatkoon: Manchester United

 vs. 

Olisiko Ajaxilla paukut megayllätykseen? Eredivisietä tiiviisti seurannut Tarmo Lyytikäinen osaisi ehkä vastata tähän paremmin, mutta Mestarien liigan lohkovaiheen perusteella sen voisi kuvitella olevan mahdollista. Keskikenttämiehet Dušan Tadić ja Hakim Ziyech sekä vanha kunnon kärkimies Klaas-Jan Huntelaar taitavat maalinteon, ja joukkueessa on paljon nuoria pelaajia, jotka pursuavat näyttöhaluja.

Nuoruutta Real Madridissa edustaa esimerkiksi tuore brassilaituri Junior Vinicius, vaikkakin isoin maalintekovastuu jäänee edelleen Karim Benzeman ja mahdollisesti Gareth Balen harteille. Cristiano Ronaldon poistuminen Realin kokoonpanosta on joukkueen peleissä toki näkynyt, mutta Los Blancos on parantanut tuloksiaan kauden edetessä.

Erittäin mielenkiintoinen ottelupari. Vaikka tuntuisi hullulta, että Real Madrid putoaisi tässä vaiheessa turnausta, tahtoisin nähdä silti Ajaxilla pienen mahdollisuuden.

Jatkoon: Real Madrid

vs. 

Tottenhamista puhuttaessa on tietysti äärimmäisen tärkeä kysymys se, pääsevätkö Harry Kane ja Dele Alli pelikuntoon ajoissa. Kaksikon on uutisoitu olevan sivussa ainakin maaliskuuhun asti, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole. Tottenham on yltänyt Valioliigassa voittoihin ilman kaksikkoakin, mutta Bundesliigan tulikuuma Dortmund on epäilemättä kovempi vastustaja kuin Newcastle tai Watford.

Paco Alcacer ja Marco Reus ovat paukutelleet maaleja kiitettävään tahtiin ja pitäneet Dortmundin Bundesliigan piikkipaikalla. Mielenkiintoinen seurattava Dortmundissa on myös isolla rahalla Chelseaan siirtyvä kaksikymppinen jenkkikeskikenttäpelaaja Christian Pulisic. Näkisin, että tässä parissa vastakkain ovat trendikäs ja nuorekas hyökkäävä Dortmund ja vaikeuksia uhmaten taisteleva, hieman kokeneempi Spurs.

Jatkoon: Borussia Dortmund

vs. 

Robert Lewandowski painoi kahdeksan häkkiä lohkovaiheessa ja johtaa Mestarien liigan maalipörssiä. Aivan voitosta voittoon ei Bayerninkaan kausi kokonaisuudessa ole edennyt, ja Lewa kaipaisi ehdottomasti hyökkäysavukseen sairastuvalta Arjen Robbenin ja Frank Riberyn. Viimeisin takaisku münchenilaisille sattui reilu viikko sitten, kun maalivahti Manuel Neuer teloi peukalonsa.

Liverpool taistelee jälleen tosissaan sekä Valioliigan, että Mestarien liigan voitosta, mutta tie on pitkä. Lohkovaihe osoitti Liverpoolin tähtijoukkueen haavoittuvuuden, etenkin vieraskentillä. Virgil van Dijk on mies paikallaan ohjaamassa Liverpoolin alakertaa, mutta hänkään ei pysty pelaamaan muiden puolustajien puolesta. Huolia tuo pitkä loukkaantuneiden lista, jolta löytyy muun muassa Trent Alexander-Arnold, Dejan Lovren, Jordan Henderson ja Georginio Wijnaldum.

Tämän kauden hankinnoista Naby Keita ei ole onnistunut pääsemään joukkueen peliin sisälle koko kautena. Rikkinäisen puolustuspelin onneksi Alisson Becker on tämän hetken yksi parhaiten torjuvista maalivahdeista. Vastakkain ovat kaksi todella kovaa kotijoukkuetta, ja onnistumiset vieraskentällä nousevatkin maalivahtipelin ohella ratkaiseviksi tässä parissa.

Jatkoon: Liverpool

 vs. 

Tiukasta lohkosta itsensä jatkoon taistellut Lyon on ollut kovassa vireessä tämän vuoden puolella, mistä viimeisimpänä osoituksena kotivoitto PSG:stä. Barcelona johtaa La Ligaa, mutta joukkueen otteet ovat olleet vaihtelevia ja etenkin omissa on soinut poikkeuksellisen paljon. Barcelona tuntuu olevan välilä täysin riippuvainen 90 minuuttia pelaavasta Lionel Messistä. Messi muuttaa pelin kulun myös vaihdosta tullessaan, mutta toisinaan argentiinalaisen saapuessa on jo liian myöhäistä voittoon. No, näissä pudotuspeleissä Messi tuskin penkkiä kuluttaa – ja hänen ollessa kentällä mikä vain on mahdollista.

Suurimmat ongelmat Barcelonalla löytyvät puolustuspäästä, missä ranskalaisen Samuel Umtitin pitkäaikainen poissaolo näkyy. Gerard Piquélla alkaa olla todellisia vaikeuksia juoksukilpailuissa hyökkäjien kanssa, ja se tuntuu olevan joukkueen vaikeaa hyväksyä. Vastikään Barcelona lainasi loukkaantumistilannetta ja Piquéta auttamaan Valenciasta puolustaja Jeison Murillon.

Nopeat vastahyökkäykset tulevat olemaan Lyonin mahdollisuus jatkopaikkaan, kunhan he samalla onnistuvat jotenkin kesyttämään Messin.

Jatkoon: FC Barcelona

 vs. 

Topparihuolia on niin ikään Juventuksella, kun sen kultainen kaksikko Giorgio Chiellini & Leonardo Bonucci vaikeroivat loukkaantumisiensa kanssa. Ikinuori Cristiano Ronaldo ja Mestarien liigassa hyvin esiintynyt Paulo Dybala pitänevät kuitenkin huolen, että vaikeuksia tulee myös Atlético Madridin puolustukselle.

Vähämaalisesti, joskin voittoisasti La Ligassa pelannut Atlético Madrid hankki tammikuussa lainalle Chelseasta Álvaro Moratan, korvaamaan pitkään sivussa ollutta Diego Costaa. Jotenkin ikuisesti aliarvioitu, kuitenkin Antoine Griezmannin kaltaisia tähtiä sisältävä Atlético Madrid antaa takuuvarmasti kovan vastuksen Juventukselle. Kumpikin joukkue on näissä karkeloissa mukana vuodesta toiseen, joten marginaalit ovat pieniä. Madridilaisten iskunpaikka on ehdottomasti olemassa, jos Juventus joutuu käyttämään kakkoskorin toppariparia.

Jatkoon: Ronaldon mitalla Juventus

 vs. 

Kaikki kunnia Schalkelle, mutta tämä ottelupari tuntuu ennakkoon kaikkein selkeimmältä. Schalken kausi Bundesliigassa on edennyt yskähdellen. Näkemieni muutamien otteluiden perusteella Schalke pyrkii erittäin vauhdikkaaseen hyökkäävään peliin, joka on saattanut kostautua herkästi omassa päässä. Kun vastaan asettuu Manchester Cityn kaltainen joukkue, jossa laidoilla viilettävät ex-Schalke-peluri Leroy Sanen ja Raheem Sterlingin kaltaiset taskuraketit, ja viimeistelystä vastaa tulikuuma Sergio Agüero, on selvää että kovin suuriin riskeihin Schalkella ei ole varaa.

Malttaako Schalke lyödä bussia parkkiin ja luottaa tekevänsä jonkun erikoistilannemaalin? Taitotasossa joukkueilla on sen verran eroa, että pelaamalla Schalke ei tästä parista voittajana selviydy. Suhteellisen ehjällä kokoonpanolla kevättä vastaanottava Manchester City on yksi isoimmista suosikeista koko kilpailun voittajaksi.

Jatkoon: Manchester City

The post Mestarien liigan pudotuspelit lähestyvät – ketkä menevät jatkoon? appeared first on Byyri.

Kun Italian maajoukkue alkoi toukokuun lopussa 2006 Firenzessä valmistautua pian Saksassa käynnistyviin jalkapallon MM-kisoihin, oli lehdistöä pakkautunut harjoituskeskukseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Heitä eivät kuitenkaan kiinnostaneet ennen kisoja pelattavat harjoitusottelut, valmentaja Marcello Lippin pelitapa, kokoonpanovalinnat tai ylipäätään mikään, mikä liittyi mitenkään pian alkaviin MM-kisoihin.

Mikä ihmeen Calciopoli?

Kaikki huomio keskittyi julkisuuteen hetkeä aikaisemmin vuotaneisiin keskusteluihin, joissa hiljattain Italian pääsarjan Serie A:n voittaneen Juventuksen puheenjohtaja ja Italian jalkapalloliiton työntekijä kävivät läpi, ketä tuomareita asetetaan mihinkin Juventuksen otteluun. Välittömästi tapauksen tultua julkisuuteen Juventus peruutti suuren kansanjuhlan, jossa oli tarkoitus juhlistaa seuran 29. Italian mestaruutta.

Tapaus lähti laajenemaan ja kävi ilmi, että muista seuroista ainakin AC Milan, Lazio ja Reggina olivat jollakin tapaa sekaantuneet vyyhtiin. Hetkeä myöhemmin myös Fiorentina ja AC Arezzo liittyivät tuomioita saaneiden seurojen listaan. Epäilyksenalaisten joukkueiden kirjo oli tätäkin laajempi.

Mittasuhteet kasvoivat päivä päivältä, ja varsinkin maan suurimmasta seurasta Juventuksesta sekä sen urheilutoimenjohtajasta Luciano Moggista leivottiin italialaismediassa itse piru ja pääperkele. Kaiken nähneet ja kuulleet italialaiset olivat tyrmistyneitä. Se on saavutus maassa, jossa vehkeily, sääntöjen kiertäminen ja voiton tavoittelu hinnalla millä hyvänsä ovat vakiintuneita maan tapoja.

Laajuus ja kaiken avoimuus järkytti ihmisiä. Koko maan jalkapallo oli muutamassa päivässä muuttunut kansan silmissä täysin läpimädäksi.

Italiassa valittiin samoihin aikoihin uusi parlamentti sekä presidentti. Nämä vähäpätöiset asiat menivät kansakunnalta täysin ohi, kun lukuisten pelkästään urheiluun – käytännössä jalkapalloon – keskittyvien päivälehtien lisäksi kaikki muutkin maan mediatoimijat keskittyivät Italian urheiluhistorian suurimpaan skandaaliin, joka sittemmin nimettiin calciopoliksi.

Saksaan kaikesta huolimatta

Kun calciopoli kasvoi kasvamistaan, ei Italiasta löytynyt taatusti yhtään jalkapallotoimijaa, jota ei epäilty asiaan sekaantumisesta. Yksi heistä oli Italian maajoukkueen päävalmentaja Marcello Lippi, jonka jokaista sanaa ja elettä tutkailtiin saapasmaan mediassa erityisellä tarkkuudella. Lopulta lehdistö sai kaipaamansa liekkiroihun, kun pääsivät kehittämään draamaa Lippin ja maajoukkueen kapteenin, Juventuksessa pelaavan Fabio Cannavaron välille.

Paine siitä, että Italia jopa jättäytyisi pois kesän MM-kisoista, kasvoi kotimaassa. Mitä lähemmäksi kisat tulivat, sitä enemmän tämä vahvistui Italiassa yleiseksi mielipiteeksi tulevista kisoista. Kaikesta huolimatta azzurri-miehistö matkasi Saksaan edustamaan maataan.

Avausottelussa Italia kaatoi Ghanan 2-0. Niin pitikin.

Italian voitto sai kotimaassa varsin vähäisen huomion. Calciopoli oli samaan aikaan yhä paisunut, ja kaikki keskittyivät siihen. Ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa valtaosa esitetyistä kysymyksistä ei liittynyt mitenkään juuri pelattuun MM-kisojen otteluun.

Paineet kasvavat

Viisi päivää voitollisen Ghana-pelin jälkeen Italia kohtasi USA:n Kaiserslauternissa. Avausottelussaan Tshekin jyrän alle jääneet jenkit taistelivat ottelusta tasapelin.

Vasta tässä vaiheessa Italiassa oikeastaan havaittiin MM-kisojen olevan käynnissä. Huono tulos synnytti kansallisen raivon. Maan seurajalkapallo on mätä, ja nyt vielä maajoukkue konttaa MM-kisoissa! Tuloksen jälkeen Italian maajoukkue vähensi huomattavasti kommunikointiaan median kanssa.

Lohkon päätöspelissä sisuuntunut Italia voitti Tshekin maalein 0-2 Marco Materazzin ja Filippo Inzaghin osumilla. Näin saapasmaa voitti oman lohkonsa ja eteni kaikesta huolimatta jatkopeleihin. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella se voitti Francesco Tottin lisäajan rangaistuspotkumaalilla 1-0 urhoollisesti taistelleen Australian. Italia eteni puolivälieriin, ja joukkue alkoi hiljalleen saamaan tukea taakseen myös kotimaastaan.

Itsemurhayrityksestä eteenpäin

Päivä riemukkaan Australia-voiton jälkeen Italiasta kantautui murheellinen uutinen.

Maan sisäisen skandaalin masentamana, Juventuksen puolustaja Gianluca Pessotto oli hypännyt Juventuksen toimiston ikkunasta yrittäen itsemurhaa.

Pessotto oli ollut Italian maajoukkueessa mukana kaksissa edellisissä arvokilpailuissa. Kaikki Saksassa mukana olleet pelaajat ja taustahenkilöt tunsivat hänet hyvin. Osa oli Pessotton hyviä ystäviä, heistä kaikkein läheisimpänä seurajoukkuetoveri ja maajoukkueen kapteeni Fabio Cannavaro.

Sairaalaan päätynyt Pessotto jäi henkiin, ja kuin ihmeen kaupalla hänelle ei lopulta jäänyt pysyviä vammoja. Kaikki kuitenkin ymmärsivät, että tapaus ei voi olla vaikuttamatta Italian joukkueeseen. Maan lehdistö höllensi prässiään maajoukkuetta kohtaan, ja koko jalkapalloileva maailma seurasi suurella mielenkiinnolla, saako italialaismiehistö kerättyä itsensä ainoastaan kolme päivää ikävän uutisen jälkeen edessä olleeseen puolivälierään Ukrainaa vastaan.

Italia pelasi upean pelin. Gianluca Zambrotta maalasi kerran, Luca Toni kahdesti – Ukraina jätettiin tylysti nollille. Italia marssi välierään isäntämaa Saksaa vastaan. Viimeistään tässä hetkessä koko saapasmaa seisoi miestensä takana.

Yhtenäiset mestarit

Välierä Saksaa vastaan eteni maalittomana jatkoajalle ja aivan sen loppuhetkille. Jatkoajan toiseksi viimeisellä peliminuutilla syntynyt laitapuolustaja Fabio Grosson maali on ainakin allekirjoittaneelle ensimmäinen asia, joka tulee mieleen Saksan MM-kisoista 2006.

Kulmapotkussa pallo pelattiin Andrea Pirlolle. Hän oivalsi boksin sisällä vapaana olleen Grosson, joka upotti tarkan laukauksen vasempaan kulmaan.

0-1 ja hyvää yötä kisaisännille. Fabio Grosso tuuletti juosten koko kentän toiseen päähän. Tuossa pienessä hetkessä näkyi valtaisa tunne ja viimeisten viikkojen tuskan helpotus.

Loppuottelussa Italia kohtasi Ranskan. Tuo ottelu muistetaan parhaiten Marco Materazzin ja Zinedine Zidanen keskinäisestä yhteenotosta jatkoajalla. Ottelu oli MM-kisojen historian toinen rangaistuspotkukilpailuun edennyt finaali. Italia oli pilkuilla parempi ja voitti lähtökohdat huomioiden käsittämättömästi maailmanmestaruuden.

On paljon sanottu, mutta Italian miehistö vuonna 2006 on ehkä kaikkein yhtenäisin koskaan maailmanmestaruuden voittanut joukkue. Pelaajat ovat itsekin epäilleet myöhemmin, olisiko heillä ollut mahdollista voittaa turnaus ilman calciopolin aiheuttamaa yhteen hitsautumista.

Italiassa maailmanmestaruus toi suuren juhlan häpeän keskelle. Finaalipäivän jälkeinen La Gazzetta dello Sport on perinteikkään lehden eniten myyty painos tänäkin päivänä. Innokkaimmat olivat maailmanmestaruuden jälkeen valmiita jopa lakaisemaan koko skandaalin maton alle.

Calciopolin rangaistuksista kärsivät useat seurat, eniten Juventus, jolta vietiin kaksi edellistä mestaruutta ja joka tiputettiin sarjaporrasta alemmaksi. Tämä johti monien maailmantähtien lähtöön seurasta ja myös Italiasta. Oikeusprosessit saatiin lopullisesti päätökseen vasta vuonna 2015.

Teksti: Tarmo Lyytikäinen

The post Kohti MM-kisoja: Calciopolin keskeltä mestariksi appeared first on Byyri.

Maradonan uraa värittivät monenlaiset poikkeamat normaalin urheilijan polulta, mutta silti hän oli mies Napolin menestyksen takana. Kaudella 1989–90 Napoli voitti toisen mestaruutensa, ja vuonna 1990 Italia isännöi jalkapallon MM-kisoja, joista Maradonan lähtölaskennan voi sanoa alkaneen. 3. heinäkuuta 1990 isäntämaa Italia ja Maradonan edustama Argentiina kohtasivat juuri Napolissa pelatussa MM-kisojen välierässä. Argentiina voitti rangaistuspotkukilpailussa ottelun, jota on muisteltu esimerkiksi Byyrin Kohti MM-kisoja -sarjassa. Kuten arvata saattaa, Maradonan suosio laski Italiassa Argentiinan voitosta johtuen.

Kohti uusia aikoja

Maaliskuussa 1991 Maradona jäi dopingtestissä kiinni kokaiinin käytöstä. Maradonan itsensä mielestä dopingkäry johtui nimenomaan siitä, että Argentiina oli lähettänyt voitollaan Italian pronssiotteluun kotikisoissaan. 15 kuukauden pelikiellon myötä Maradonan aika Napolissa oli historiaa.

Napoli on voittanut pokaaleja myös Maradonan ajan jälkeen. Nykyinen PSG-tähti Edinson Cavani edusti Napolia vuodet 2010–2013 ja teki hurjaa jälkeä takomalla 138 ottelussa 104 maalia. Seura voitti Cavanin aikana Italian cupin kertaalleen. Uruguaylaisen jälkeen ohjat Napolin kärkimiehenä otti haltuun nykyisin Juventusta edustava Gonzalo Higuaín. Higuain teki Napoli-uransa aikana 146 ottelussa 91 maalia, ja seura voittikin kaudella 2013–2014 Italian cupin ja Italian supercupin.

Nyt, kaudella 2017–2018, Napolilla on loistava tilaisuus tuoda scudetto jalkapalloon fanaattisesti suhtautuvalle kaupungilleen. Dries Mertens on tehnyt loistavaa työtä Napolin kärjessä, eikä tulituessakaan ole valittamista, kun kentältä löytyvät muun muassa José Callejón, Marek Hamsík ja Lorenzo Insigne.

Viime viikonloppuna Juventus kuroi eroa kiinni voittamalla Lazion vieraskentällä Paolo Dybalan lisäaikamaalilla, kun samana iltana Napoli lukuisista maalintekoyrityksistä huolimatta jäi AS Roman jyrän alle lukemin 2-4 kotikentällään. Täten Napoli johtaa sarjaa yhden pisteen erolla Juventukseen, jolla on ottelu vähemmän pelattuna.

Juventuksessa on paljon kokemusta voittamisesta, mikä varmasti luo Napolille ylimääräistä painetta kauden viimeisiin vääntöihin. Molemmilla joukkueilla on varmasti vielä kantoja kaskessa otteluohjelman osalta, sillä yllätyksiltä ei jalkapallossa voi välttyä – ja hyvä niin.

Minä uskon scudettoon

22. huhtikuuta, kierroksella 34, Juventus kohtaa Napolin kotonaan. Ratkeaako mestaruus silloin? Napolilla on paljon enemmän hävittävää, joten nähtäväksi jää, kestääkö joukkue paineet ja nouseeko se mestariksi 28 vuoden tauon jälkeen. Allekirjoittanut uskoo Napolin saavan Roma-tappiosta vain lisää bensaa liekkeihin ja Napolin näin ollen tulevan nappaamaan scudetton. Mestaruus tullee tosin varmistumaan matemaattisesti vasta Serie A:n viimeisellä kierroksella.

Napolin mestaruus tekisi Serie A:lle ja jalkapallolle ylipäätään yhtä hyvää kuin Leicesterin taannoinen Valioliigan voitto tai Atlético Madridin La Ligan voitto. Aika näyttää miten käy.

Kuva: Steindy / Wikimedia Commons

The post Napoli eilen ja tänään: Maradonasta Mertensiin appeared first on Byyri.

PSG – Real Madrid

Huippujoukkueiden kamppailu on ehkä tämän vuoden kiinnostavin Mestarien liigan neljännesvälieräottelu. Kaksi jättiläistä kohtasivat jo ystävänpäivänä, ja toinen osaottelu pelataan 6. maaliskuuta. Ensimmäinen osaottelu päättyi Santiago Bernabeulla kotijoukkue Madridin 3-1-voittoon. Ottelupari ei ole kuitenkaan siitä huolimatta ratkaistu, ja PSG:llä on toisessa osaottelussa puolellaan kotikenttäetu sekä yksi elintärkeä vierasmaali.

Toisesta osaottelusta voi odottaa tapahtuma- ja maalipitoista matsia, sillä jos pariisilaiset mielivät jatkoon, on heidän voitettava vähintään 2-0. PSG on hallinnut liigaa ylivoimaisesti, joskin jos joukkueen materiaalilla ei pärjättäisi, saisi PSG:n espanjalaisluotsi Unai Emery aika nopeasti etsiä uuden joukkueen itselleen. Tulokset Ranskan Ligue 1:stä eivät välttämättä olekaan vertailukelpoisia tätä otteluparia ajatellen.

Madridin kompurointi La Ligassa ei varmastikaan ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. 1-0-tappio Espanyolille, 2-2-tasuri Celta Vigoa vastaan ja 2-1-tappio Gironalle – alisuorittamisen listaa voisi vielä jatkaakin. Ranskalainen maestro Zinedine Zidane pitää nyt työpaikastaan kiinni kynsin hampain, ja Los Blancos -kannattajat haluavat parempaa tulosta. Ensimmäisen osaottelun 3-1-voitto PSG:stä oli kuin hetkellinen hengähdystauko Zizoulle.

Brassitähti Neymarin loukkaantuminen on kova takaisku pariisilaisille. Myös toinen brassi, Marquinhos, sekä ranskalainen Hatem Ben Arfa ovat sivussa toisesta osaottelusta. Tilannetta tasoittaa se, että Madridilta puuttuvat Marcelo sekä Luka Modric. Myös Toni Kroosin pelaaminen on epävarmaa. Molemmilla joukkueilla on kuitenkin korvaajia loukkaantuneille: Neymarin todennäköisesti korvaa kovassa iskussa oleva argentiinalaislaituri Ángel di María, kun Madridilla puolestaan on heittää keskikentälle Modricia ja Kroosia korvaamaan vaikkapa tähtilupaus Marco Asensio ja Modricin maajoukkuekaveri Mateo Kovačić.

Liverpool – FC Porto

Uskaltaisin väittää, että Jürgen Kloppin miehistö menee tästä otteluparista jatkoon sadan prosentin varmuudella. 0-5-vierasvoitto oli vakuuttava tulos. En pysty näkemään skenaariota, jossa tästä otteluparista Porto olisi se joukkue, joka jatkaisi kahdeksan parhaan joukkoon.

Liverpoolilla on toisessa osaottelussa joitakin poissaoloja. Nathan Clyne ja Georginio Wijnaldum ovat molemmat poissa loukkaantumisten takia. Portolla ei ole poissaoloja. Portugalilaiset saattavatkin tietysti voittaa toisen osaottelun, mutta 5-0-voitto Anfieldillä on mahdoton urakka.

Kotimaan sarjassa Pool on hetkellisesti toisella sijalla, pisteen edellä Manchester Unitedia. Liverpoolin hyökkäys on ollut ilmiliekeissä, ja joukkue on tehnyt Valioliigan top-5-joukkueista toisiksi eniten maaleja. Toisaalta päästettyjä maaleja on top-5-joukkueista selvästi eniten, ja Poolin heikkoutena onkin pidetty puolustusta ja maalivahtiosastoa. Porto on ensimmäisenä Portugalin liigassa, ja joukkue on tehnyt 68 maalia 25 pelissä.

Tottenham – Juventus

Kahden suurseuran ensimmäinen vääntö päättyi Juventuksen kotiluolassa 2-2 tasapeliin. Juventuksen argentiinalaiskärki Gonzalo Higuain iski kaksi maalia, kun taas Spursilta maalinteossa onnistuivat Harry Kane, ja hienon vapaapotkumaalin tehnyt Christian Eriksen. Ensimmäisessä ottelussa pallonhallinta oli  63%-37% Tottenhamin eduksi, mikä kuvasti hyvin Torinon illan luonnetta – Juventuksen varhainen johto sai joukkueen vetäytymään liiaksi, ja lopulta Spurs hiipi takaa tasoihin tehden kaksi todella arvokasta vierasmaalia.

Vierasmaalien lisäksi Tottenhamilla on keskiviikkona kotikenttäetu, vaikka Wembleyllä ottelu pelataankin.

Juventuksen on pakko lähteä hakemaan maalia jatkoon päästäkseen, ja jos viikonlopun Lazio-ottelu antoi yhtään osviittaa, niin Paulo Dybala voi nousta sankariksi myös Lontoossa. Tehtävä ei ole kuitenkaan helppo, sillä Kanen ohella muun muassa Son Heung-min on ollut erinomaisessa vireessä.

Manchester City – Basel

Arvonnan jälkeen monet muistuttivat, ettei Basel ole missään nimessä huono joukkue. Moneen muuhun verrattuna näin ei olekaan, mutta kun vastaan asettui yksi tämän hetkein parhaista, jos ei se paras seurajoukkue, niin kyyti oli kylmää. Ensimmäinen osaottelu ei jättänyt jossiteltavaa, kun Manchester City kävi nappaamassa vakuuttavan 4-0 vierasvoiton.

Kotijoukkue tulee marssimaan otteluparista ehdottomasti jatkoon, mutta millä miehistöllä Pep Guardiola lähteekään otteluun?

Saavatko Sergio Agüero, Leroy Sane ja Kevin de Bruyne lepovuoron vai painaako Pepin poppoo täydellä höngällä päälle? Baselin puolelta kannattaa seurata nuorta Albian Ajetia, joka on Baselin paras maalintekijä Sveitsin liigassa.

The post Mestarien liiga jatkuu brittikomennossa appeared first on Byyri.

Tiistai, 13. helmikuuta

Illan otteluista päätin katsella Juventus-Tottenhamin. Ottelupari oli erityisen mielenkiintoinen siksi, että monissa puheissa lontoolaisia voitiin pitää jopa lievänä ennakkosuosikkina suurta ja mahtavaa Juventusta vastaan, eikä vähiten Spurs-hyökkääjä Harry Kanen loistovireen ansiosta. Toisaalta myös eurokentillä rutinoituneen Juventuksen riveissä on tehomiehiä: esimerkiksi Gonzalo Higuain on paukuttanut keväällä maaleja liukuhihnalta.

Kännykkä lauloi hoosiannaa jo ennen yhdeksää, kun viestit sinkoilivat pitkin sosiaalista mediaa. Kuka sulaa? Kestääkö sipuli? Tuleeko vierasmaaleja? Ottelun alkutahdit määräsi kotijoukkue. Juventus takoi ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin tylysti 2-0 valotaululle, ja kukas muukaan osumista vastasi kuin juuri Higuain.

Antaisiko Vanha Rouva nyt Spursille oppitunnin europeleistä ja oikein isän kädestä? Tottenham sinnitteli kuitenkin pelissä mukana, eikä ollut halukas osallistumaan tälle oppitunnille. 35. minuutilla Harry Kane pääsi vastakkain Gianluigi Buffonin kanssa, harhautti tämän ja kavensi tilanteeksi 2-1. Juventus sai vielä toisen rangaistuspotkun ensimmäisen jakson lisäajalla, mutta hattutemppua yrittänyt Higuain kumautti sen voimalla ylärimaan. Omasta mielestäni molemmat pilkut olivat ansaittuja.

Toisella jaksolla Tottenham hallitsi palloa selvästi, vaikka laukaustilastot olivatkin lopulta melko tasaväkiset. Tasoitusmaalin Tottenhamille teki tanskalainen Christian Eriksen, jonka vapaapotku näytti menevän varsin helpon oloisesti ohi maalivahtilegenda Gianluigi Buffonin.

Tätä kohtalaisen vauhdikasta ottelua seuratessa tuli lapioitua popcorn-kulhollinen aikamoiseen tahtiin. 2-2-tulos antaa jännittävät asetelmat Wembley Stadiumilla pelattavaan toiseen osaotteluun. Kaksi vierasmaalia ovat arvokkaita lontoolaisille, ja Juventuksella olisi käyttöä nyt loukkaantuneena olleelle Paulo Dybalalle.

Tiistai-iltana pelattiin myös Sveitsissä, siellä kohtasivat kotijoukkue FC Basel ja Manchester City. Viaplayn esittämän ottelukoosteen perusteella Citizens näytti napanneen 0-4-voiton ilman suurempaa vastarintaa. Maaleissa Basel-puolustus joko sekoili, hölkkäili tai antoi aivan liikaa tilaa City-tähdille. Tämä vuosi on City-luotsi Pep Guardiolalle se, jolloin hänen joukkueeltaan on lupa odottaa menestystä Mestarien liigassa. Suojattien otteet ovat olleet odotusten mukaiset.

Keskiviikko 14. helmikuuta

Ystävänpäivänäkään ei levätty. Työpäivä valui eteenpäin hitaasti, mutta tappavasti. Illalla odotti aivan mieletön herkkupala: Real Madrid vs. PSG. Ronaldo vastaan Neymar Jr, Zidane vastaan muu maailma, Los Blancos vastaan Les Parisiens. Töiden jälkeen pääsin hetkeksi purkamaan hermoja vielä sulkapallovuorolle, jonka jälkeen kysymykset alkoivat pyöriä päässä.

Ottaisiko Real isännän otteet kotonaan? Saisiko Zidane vielä jatkaa, jos ottelusta tulisi turpaan? Neymar ostettiin järjenvastaisella summalla voittamaan Mestarien liigan PSG:lle, onnistuuko se? Juuri hänhän oli suuressa roolissa viime UCL-kaudella, kun jalkapallomaailma näki Camp Noun ihmeen ja Barca lähetti PSG:n laulukuoroon. Nyt vastassa olisi La Ligassa ontunut, Copa del Reyssakin pudonnut ”Ronaldo and boys”, joka takuulla lataisi kaikki aseensa voittaakseen tämän otteluparin. Eihän tätä pystynyt tarpeeksi hehkuttamaan.

Tiistaina pelattaisiin myös toinen ottelu. Portugalin sarjaa johtava FC Porto kohtaisi kotikentällään Liverpoolin. Tämä ottelu ei missään nimessä olisi mikään läpihuutojuttu kummallekaan, vaikka moni pitikin Liverpoolia suosikkina jatkoon. Paikka paikoin Liverpool on ollut tällä kaudella suorastaan hurlumhei-hyvä, mutta tiukoissa paikoissa ongelmiakin on ilmennyt. Isoa vastuuta Liverpoolilla onnistumisesta tulisi kantamaan Roberto Firmino, Mohammed Salah ja puolustuksen johtajaksi ostettu Virgil Van Dijk. FC Porton puolustus oli toisaalta päästänyt kotoisessa liigassaan vain 10 maalia omiin. Liverpoolin Roberto Firmino oli haastattelussa uhonnut, että he ”laittavat Porton kärsimään.”

Santiago Bernabeun päätykatsomoa koristi ottelun alkaessa näyttävä Vamos Real -tifo. ”Superottelu megaseurojen välillä”, selostaja Ville Kuusinen kuvaili ottelua. Ottelun ensimmäinen vartti pelattiin kovalla intensiteetillä, ja jaloille tultiin surutta puolin ja toisin. Taitavien joukkueiden ottelua seurasi todella mielellään.

Avausmaalista vastasi vierasjoukkue. Kylian Mbappé keskitti oikealta laidalta maalille, ja Adrien Rabiot tykitti irtopallon verkkoihin. Jo ensimmäisen jakson lopussa Ronaldo pääsi kuitenkin tasoittamaan pilkulta. Toisen jakson aikana Real Madrid alkoi näyttää muskeleitaan: vastahyökkäyksen jälkimainingeista Ronaldo tuikkasi johtomaalin 2-1, ja Santiago Bernabeun fanit pääsivät huutamaan puolijumalansa nimeä. Hetkeä myöhemmin Marcelo sinetöi loppulukemiksi 3-1. Ottelu oli tasainen ja laadukas, ja voiton ratkaisi Realille etenkin heidän tarvittava röyhkeytensä kuudentoista rajan sisällä.

Madridin ottelun aikana ruutuun lävähteli myös minulle mieleistä informaatiota Portugalista. Pling! Liverpool otti vieraspelissään hommat haltuun Roberto Firminon uhkausten mukaisesti jo heti avausjaksolla. Pyhä Iker katsoi kurmootusta vaihtopenkiltä, kun Liverpool murjoi Porton lukemin 0-5. Liverpoolin maaleista vastasi tuttu kolmikko: Mohamed Salah tyytyi tänään vain yhteen maaliin, Roberto Firmino tekaisi myös yhden ja kolmikosta muita hieman harvemmin maalaillut Sadio Mane tehtaili tyylipuhtaan hattutempun. Tästä ottelusta olin vain koosteen varassa, mutta arempikin kaveri uskaltaisi veikata, että ottelupari on taputeltu jo ennen Anfieldin ottelua.

Tiistai 20. helmikuuta

Taas yksi olympialaispäivä kääntyi kohti iltaa, ja sukset vaihtuivat jalkapalloon. Ei siinä muuta kuin sinipunaista fanipaitaa päälle ja hieman takavasemmalta alkoholiton Crisp lager palvelemaan juomapuolta. Tänään katselisin Chelsean ja FC Barcelonan ottelun. Viasatin alkustudiossa onniteltiin Litmasen Jaria syntymäpäivän johdosta ja heitettiin jälleen viihdyttävää analyysiä. Kentällä olisi tänään luvassa muun muassa iloisia jälleennäkemisiä, kun Chelsean paidassa pelaavat entiset barcelonalaiset Pedro Rodriguez ja Cesc Fabregas kohtaisivat vanhat pelikaverinsa.

Kun joukkueet kättelivät, katsomosta erottui vielä Barcelonan hymni Cant del Barca, mutta se hukkui pian lontoolaisten laulujen alle. Ottelu vihellettiin alkaneeksi, ja samalla sekunnilla sykkeeni pompsahti ylöspäin. ”Onnistuukohan ne tänään vai ei? Kun ei nyt kukaan vain mokaisi.”

Ensimmäiset minuutit paljastivat, että kummatkin joukkueet olivat pelipäällä, ja etenkin Chelsea lähti hakemaan maaleja raivoisasti. Kumpikin joukkue piti yllä kovaa tempoa ja pelasi erittäin taitavaa syöttöpeliä koko maalittoman ensimmäisen jakson ajan. Chelsea-brassi Willian pääsi tykittämään kahdesti tolppaan, kerran kumpaankin. Tauon aikana syke pääsi hieman tasaantumaan. Sitten uusi crispi auki ja kohti toista puoliaikaa.

Toisella jaksolla Barcelona pääsi paremmin peliin mukaan. Ensimmäinen maali tehtiin kuitenkin 60 minuutin kohdalla ter Stegenin taakse, kun Willian sijoitti pallon kulmapotkun jälkitilanteesta komeasti alakulmaan. Sen jälkeen kännykkäni vastaanotti monta kirosanoja sisältänyttä viestiä. Johto-osuman jälkeen Chelsea pelasi jopa odotettua paremmin, ja etenkin Pedron aktiivinen prässäys sekä Willianin pallollinen tekeminen vakuuttivat.

Tilanteet muuttuvat kuitenkin nopeasti. 75. minuutilla Lionel Messi lähetti pallon keskialueelta Luis Suárezille maalialueelle. Suárezia rikotaan tilanteessa, mutta peli saa jatkua Pistoleron jäädessä raivoamaan tuomareille. Tämä tilanne hämmensi kuitenkin Chelsea-puolustusta sen verran, että keskittyminen herpaantui hetkeksi. Andrés Iniesta ja Messi käyttivät sekoilun hyödyksi ja saivat aikaan tasoitusmaalin. Maali oli Lionel Messin uran ensimmäinen Chelseaa vastaan. Viimeinen viisitoistaminuuttinen oli kovaa taistelua, mutta pallolliset hienoudet jäivät odottamaan seuraavaa osaottelua Camp Noulla.

Toinen illan otteluista pelattiin Saksassa. Allianz Arenalla Bayern München oli tyly isäntä Beşiktaşille. Beşiktaşin puolustaja Domagoj Vida lähti suoralla punaisella suihkuun jo viidentoista minuutin kohdalla, ja Bayern pääsi myllyttämään loppuajan miesylivoimalla. Ottelun edetessä myös vanhat kunnon Arjen Robben ja Franck Ribery pääsivät kentälle nautiskelemaan murskajaisista. Pienessä lumisateessa pelattu ottelu päättyi lopulta 5-0. Mikään ei ole jalkapallossa mahdotonta, mutta eiköhän tämä tulos haudannut jo Beşiktaşin toiveet jatkopaikasta.

Keskiviikko, 21. helmikuuta

Keskiviikkona päätettiin ensimmäinen kierros pudotuspeleistä. Toisen viikon loppuhuipennus oli jo tempaissut sen verran kisatunnelmaan, että Crispit saivat jäädä tällä kertaa kaupan hyllylle ja palautusjuomana toimi Olvin Ipa. Viasatin studion ”Batman ja Robin” eli Pasi Rautiainen ja sidekick Mika Kottila johdattivat jälleen katsojaa kohti Sevilla-Manchester United -ottelua.

Estadio Ramón Sánchez Pizjuánilla oli lähetyksen perusteella tänäänkin upea tunnelma. Nyt Barca-faninkaan ei tarvinnut jännittää eilisen tapaan, sen kun vain otti mukavan asennon ja alkoi nautiskella. Peli eteni rumpujen ja laulujen säestämänä tasaisissa merkeissä molempien joukkueiden luoden keskinkertaisia paikkoja. Ensimmäisen puolen tunnin aikana merkittävin tapahtuma oli varmaankin se, kun Ander Herreran takareisi kyykkäsi syöttöä antaessa ja vaihtopenkiltä häntä korvaamaan nostettiin Paul Pogba. Sevilla kuitenkin lisäsi kaasua jakson edetessä ja hallitsi peliä lievästi saaden myös kosolti hyökkäyspään erikoistilanteita. Lisäajan jo pyöriessä Sevillan Luis Muriel pääsi puskemaan upeasta keskityksestä maalia kohti, mutta ManU-koppari David de Gean highlight-torjunta pelasti Unitedin takaiskulta.

Toinen jakso jatkoi samalla erittäin tasaisella linjalla. Kokenut ManU-luotsi José Mourinhokin istuskeli huvittavan tyynesti koutsin penkillä läpi ottelun. 80. minuuttiin asti ottelu eteni melko rauhallisissa merkeissä, ja silmäluomeni alkoivat jo totella painovoimaa. Manchester United onnistui saamaan kerran pallon maaliin, mutta osuma hylättiin Romelu Lukakun käsivirheen vuoksi.

0-0-tulos oli varsin osuva ottelun tapahtumiin nähden. Sevilla lähtee jahtaamaan vierasmaaleja ”Unelmien Teatterilta” Manchesterista, kotikentällä viimeistely kun jätti toivomisen varaa. Mielestäni Unitedin parhaimmistoa ottelussa olivat vaihtoon asti hyvin töitä tehnyt Alexis Sanchez ja tietysti tärkeitä torjuntoja ottanut maalivahti de Gea. Sevillan näkyvimpiin pelaajiin kuuluivat argentiinalaiset Ever Banega ja Joaquin Correa sekä loppua kohden lämmennyt Pablo Sarabia.

Illan toisessa ottelussa Shaktar Donetsk nappasi voiton AS Romasta. Kylmässä illassa kotijoukkueen maaleista vastasivat argentiinalainen Facundo Ferreyra sekä brasilialainen Fred. Fredin hieman Alex Ring -tyylinen vapaapotkumaali yläriman kautta oli yksi kauden kauneimmista. Avausjaksolla arvokkaan vierasmaalin Romalle teki Cengiz Under.

Ensimmäiset osaottelut ovat nyt takana. Maaliskuun toiselle kierrokselle jää paljon jännitettävää moneen otteluun. Ennalta arvioiduista haastajista Baselille, Portolle ja Beşiktaşille kävi kylmät ja heidän nousuunsa uskoo tuskin enää kovin moni. Barcelona pääsee kuitenkin taistelemaan jatkopaikastaan Camp Noulle, PSG:n pitäisi tehdä nousu Realia vastaan Parc des Princesillä ja Juventuksen kohtalo ratkeaa Tottenhamin vieraana Wembleyllä. Noiden otteluiden aikana ainakin minut löytää kotisohvalta sipsikulho sylissä tuijottamassa näköradiota.

The post Penkkiurheilijan päiväkirja: Mestarien liigan pudotuspelejä appeared first on Byyri.

Lomailen tällä hetkellä Pyreneiden katveessa, Katalonian sydänmailla, jossa muiden sarjojen näkyvyys on heikkoa. Kaikki on toissijaista FC Barcelonalle. Kapakoita lähetysten ja ilmaisen internetin perässä kolutessani olen ihmetyksekseni huomannut, että jopa Real Madridin ottelut keräävät huomattavan määrän katsojia baaripöytiin. Vääriä kieliä puhuvan nuoren aikuisen on hankala painella senioriteetilla jyräävien kylän miesten ohi esittämään vaatimuksia. Hienoa jalkapallokulttuuria, mutta ei valitettavasti auta omaa agendaa.

Serie A:n seuraaminen on ollut viime aikoina lähinnä ottelukoosteiden ja tulospalveluiden varassa. Suorien lähetysten puutetta kompensoin pläräämällä internetistä asialle vihkiytyneitä sivustoja, tutkimalla tilastoja ja vertailemalla joukkueiden ottelukohtaisia kokoonpanoja. Ei optimaalinen tapa ottaa uutta haltuun, mutta mukavaa hommaa sekin. Isona apuna toimii englanninkielinen sivusto www.football-italia.net, joka tarjoaa kattavasti informaatiota kaikkeen italialaiseen jalkapalloon liittyvässä. Erikoismaininta myös Urheilulehden Mitri Pakkasen Serie A:ta käsitteleville jutuille.

Kiintopisteet kohdalleen

Informaatio tulee todella tarpeeseen. Ennen kauden alkua tein itselleni yksinkertaisen tasokokeen: yritin nimetä kaikki pääsarjajoukkueet. Kaksitoista oikein kahdestakymmenestä, häpeällistä!

Oppiakseni tuntemaan Italian stoket ja huddersfieldit paremmin, tarvitsen systeemin, jolla sijoittaa seurat paikoilleen. Sekavan kokonaisuuden jäsentelyssä auttaa kiintopisteen valitseminen. Poimin heikommin tuntemistani joukkueista muutamia mielenkiintoisia pelaajia, joita seuraamalla toivottavasti muutkin pelaajat ja seurat löytävät paikkansa kartalla.

Syöttejä seurattavaksi

Ensimmäisen korvamerkin sai Cagliarin João Pedro, joka tuo jostain syystä mieleeni edesmenneen brassilegenda Sócratesin. Hyökkäävän keskikenttäpelaajan upea syöttö Crotone-pelin voittomaaliin oli pakko kelata muutamaan kertaan. Suosittelen myös vilkaisemaan neljännen peliviikon kaukolaukausmaalin SPALin verkkoon. Cagliari onnistui siirtoikkunan loppuhetkillä naaraamaan myös mielenkiintoisen lisän puolustukseen, kun uransa syöksykierrettä oikaiseva Gregory van der Wiel vaihtoi Turkin Superliigan Serie A:han. Ansioluettelosta löytyy muun muassa 46 A-maaottelua ja MM-finaali Hollannin paidassa. Laitapakki on parhaimmillaan todella kova vahvistus keskikastin sardinialaisseuralle.

Tähdenlentoja bongaavalle potentiaalinen seurattava on Genoan Adel Taarabt. DJ Khaledin kaksoisolennon läpilyöntiä on odoteltu kohta kymmenen vuotta, ja Benfica-laina on ainakin alkukaudesta saanut kohtuullisesti minuutteja ykkösjoukkueessa. Osa muistanee taitavan laitahyökkääjän ainakin videopeleistä.

Jos pienempien joukkueiden rosterit eivät herätä sen suurempaa innostusta, löytyy suurseuroistakin bongattavaa. Juventuksen Paulo Dybala surffaa ennen keskiviikkoillan Fiorentina-kamppailua kuuden ottelun maaliputkessa. Napolin seksikkään hyökkäyksen minimiehet Mertens–Callejón–Insigne pystyvät taikomaan maaleja tyhjästä. Edin Džeko on tehnyt Romalle 21 maalia kalenterivuonna 2017, ja Interin turbofutiksesta nauttiva Ivan Perišić takoo Mauro Icardin kanssa tärkeitä maaleja viikosta toiseen.

Syötit ovat kohdallaan, ja tunne on kuin kalaan lähdettäessä. Kireitä siimoja kaikille!

Kirjoittaja: Amir Amokrane

Kuva: Alexander Johmann

The post Serie A: Syöttejä hakemassa appeared first on Byyri.

Avauskierros tarjosi lyhyellä matematiikalla 54 maalia jättäen täysin osumitta ainoastaan AS Roman ja Atlético Madridin välisen kamppailun. Allekirjoittaneen monivedot vetivät jälleen vesiperän. Suurilukuisimmista murskavoitoista vastasivat Chelsea vieden Qarabağia 6-0, sekä PSG, jonka ryöstöretki Skotlantiin päättyi 0-5-voittoon Celticistä.

Liverpoolin 1-1-tasoitusmaali Sevillaa vastaan oli kuin siitä kuuluisasta oppikirjasta. Alberto Morenon seinä Jordan Hendersonin kautta, kova keskitys maalille rynnivälle Roberto Firminolle ja boom boom boom! Liverpoolin kohdalla hieno maali ei riittänyt kuitenkaan voittoon, vaan Anfieldin illassa päädyttiin jakamaan pisteet. Sevillan valmennusryhmä kävi ottelun aikana sekä sen jälkeen melkoisen kuumana, ja päävalmentaja Eduardo Berizzo ohjattiinkin katsomon puolelle ennen päätösvihellystä.

Katselin tiistaina kahden kotimaassaan hyvin kautensa aloittaneen joukkueen, Barcelonan ja Juventuksen välisen ottelun. Juventus kärsi muutamista tärkeistä poissaoloista, mutta oli saanut kentälle kuitenkin nimekkään jengin, kuinkas muutenkaan. Barcelonalla oli käytössään koko ykköskentällinen, mukaan lukien uudet hankinnat Nélson Semedo ja Ousmane Dembélé. Ottelu eteni sikäli odotetusti, että Barcelona hallitsi palloa, mutta Juventus loi enemmän maalipaikkoja. Barçan pelissä oli jälleen positiivisia viitteitä aiempina vuosina tutuksi tulleesta vauhdikkaasta syöttörallista, joka tällä kertaa toimi tehokkaasti; onnistuneet syötöt menivät katalaaneille 662–358. Lionel Messi onnistui murtamaan kirouksensa Gianluigi Buffonia vastaan, ja Barcelona nappasi upean 3-0-voiton hieman tehottomasta Juventuksesta.

Varsinaisia suuria yllätyksiä kierros ei tarjoillut: odotetut joukkueet pärjäsivät ja tekivät tarvittavan. Ehkä hienoisina yllätyksinä voitaisiin pitää portugalilaisseurojen Benfican ja Porton kotitappioita CSKA Moskovalle sekä Beşiktaşille. Olen itse koittanut vähentää liikaa keskittymistä tuomaritoimintaan, jotta virheiden kyttääminen ei veisi iloa pelisuoritusten seuraamiselta. Puhuttavaa jäi silti toki tälläkin kertaa. Ensimmäisenä mieleen tulee Dortmundin Pierre-Emerick Aubameyangin virheellisesti paitsiona hylätty maali Spursia vastaan.

Näin aloittivat siis nämä tähtijoukot matkansa kohti Euroopan himoituinta pokaalia. Viisi englantilaista, neljä espanjalaista ja kolme saksalaista joukkuetta kohtaavat seuroja muun muassa Hollannista, Portugalista, Ranskasta ja Azerbaidžanista. Tätä kansainvälistä vihreän veran shakkia saamme iloksemme seurata suomeksi selostettuna ainakin Ylen ja Viaplayn kautta. Parin viikon kuumeisen odottamisen jälkeen jatketaan – silloinkin on luvassa herkkupaloja, kuten Dortmund-Real Madrid, Atletico Madrid-Chelsea ja PSG-Bayern München.

Peli on avattu!

Kirjoittaja: Olli Mäkelä

The post Mestarien liiga käyntiin: tähtiloistoa ja murskajaisia appeared first on Byyri.

Tyylikkään herrasmiehen takaraivossa pyörivät taatusti muistikuvat edellisestä Napolin kohtaamisesta samaisessa paikassa, kun viime kaudella Napoli nöyryytti Bolognaa tämän kotiyleisön edessä peräti maalein 1-7. Ottelu oli myös hyvä mittari kotijoukkueen iskukyvystä. Kauden kaksi ensimmäistä ottelua olivat tuoneet kelvot neljä sarjapistettä, mutta nyt oli edessä ensimmäinen tosi testi.

Ennen tätä hetkeä oli kuitenkin ehtinyt tapahtua ja olla tapahtumatta paljon Serie A:n kolmannella sarjakierroksella. Luontoäiti murjoi viikonloppuna saapasmaata vesisateillaan, ja tämä heijastui myös viheriöille. Kun Sampdorian ja AS Roman välinen kamppailu jouduttiin siirtämään sateiden takia tulevaisuuteen, jäi Juventuksen ja Chievon välinen kohtaaminen lauantain ainoaksi. Tuo ottelu päättyi oikeastaan varsin odotettuun isäntien 3-0-voittoon. Perparim Hetemaj kantoi ottelussa Chievon kapteenin nauhaa, mutta siihen positiiviset asiat Perpan ottelusta jäivätkin.  Oma maali, keltainen kortti ja reilun tunnin pelin jälkeen vaihtoon; Torinon lauantai-illasta jäi taatusti suomalaiselle paljon hampaankoloon.

Sunnuntain ensimmäisessä ottelussa Sauli Väisänen jatkoi ilahduttavasti vieraiden avauskokoonpanossa, kun SPAL matkasi Inter Milanin vieraaksi. Jälleen täydet minuutit uurastanut Väisänen sai joukkueensa kanssa kokea kauden ensimmäisen tappionsa, kun yhä puhtaalla pelillä jatkava Inter jatkoi vakuuttavia otteitaan. Isäntien voittoon päättyneen kamppailun ehdoton tähtihetki oli Ivan Perisicin upea volley-osuma vasempaan ylänurkkaan. Kierroksen upein maali ottelun 87. minuutilla takasi 2-0-voiton sinimustille.

Toinen milanolaisseura, AC Milan, oli puolestaan matkustanut Roomaan Lazion vieraaksi. Ottelu ehdittiin sunnuntain aikana jo perua sateiden takia, mutta päästiin lopulta aloittamaan tunnin alkuperäisestä aikataulusta jäljessä. Itse ottelusta muodostui lopulta aikamoinen Ciro Immobile -show. Italialle maaottelutauolla voiton Israelista puskenut hyökkääjä paukutti hattutempun ottelun ensimmäiseen 48 minuuttiin. Hyvin kauden aloittanut Milan sai taipua lopulta maalein 4-1.

Ennen sunnuntai-illan myöhäiskamppailua muut päivän ottelut päättyivät seuraavasti: Benevento-Torino 0-1, Udinese-Genoa 1-0, Cagliari-Crotone 1-0, Atalanta-Sassuolo 2-1 ja Hellas Verona-Fiorentina 0-5.

Lopuksi takaisin Bolognaan.

Avausosumaa saatiin odottaa aina 66. minuutille asti. Vieraiden Lorenzo Insignen erinomainen keskitys takatolpalle löysi José Callejónin pään ja oikeaoppisella puskulla maan kautta hän siirsi Napolin 0-1-johtoon.

Ottelu ratkesi lopulta Erick Pulgarin pelleilyyn alimpana miehenä. Dries Mertens haistoi hyvin chileläisen lapsellisen harhautusyrityksen, riisti pallon ja tuikkasi bolognalaismaalivahdin jalkojen välistä 0-2-osuman. Napolista oli matkannut lähes 600 kilometrin matkan pohjoiseen varsin kunnioitettava määrä vieraskannattajia, joiden juhlat käynnistyivät viimeistään Mertensin maalista. Vaihdosta kentälle tullut Piotr Zielinski viimeisteli vielä lopulliset 0-3-lukemat.

Kirjoittaja: Tarmo Lyytikäinen

The post Serie A – kierros 3/38: Sade teki kiusaa appeared first on Byyri.