LUE JA LATAA OPAS

”Tämä seurakulttuuria käsittelevä opas rakentuu vahvasti esimerkkien varaan. Tarkoituksena on tuoda esille ratkaisuja, valintoja ja toimia, joilla suomalaisissa jalkapalloseuroissa on toteutettu seurakulttuuria. Hyviä käytäntöjä kannattaa rohkeasti hyödyntää – pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Opas sopii sekä valmentajille että muille seuratoimijoille.”

The post Kohti vahvempaa seurakulttuuria -opas on julkaistu appeared first on Byyri.

Nuo niskakarvat nousevat niin katsoessa oman suosikkijoukkueen edesottamuksia kuin vanhojen klassikko-otteluiden äärellä, ne nousevat arvokisojen alkaessa mahtavien avajaisseremonioiden hetkellä ja ne nousevat katsoessa maailman parhaiden maalintekijöiden mitellessä maailman parhaimmistoa vastaan.

Sinä. Juuri sinä olet valittu. Olet yksi kuningaslajin seuraajista. Meitä on tällä maapallolla miljardeja ikään, sukupuoleen, kansallisuuteen, uskontoon tai kulttuurin katsomatta. Tämän lajin erityinen luonne yhdistää näiden sanomattomien muurien läpi ihmisiä Oseaniasta Alaskaan ja saa ihmiset tuntemaan. Iloa, surua, epätoivoa, toivoa, onnistumista, uskoa tulevaan, ja eritoten yhteenkuuluvuutta.

Tuo yhdistävä tekijä on rakkaus ja intohimo lajiin, joka nykymuodossaan syntyi Britannian sumuisilla nummilla 1800-luvun puolivälissä. Tuolloin yliopistomittelöissä urheilijat aloittivat pelaamaan palloa nurmikentillä kahteen maaliin tietämättä, millaisen kautta historian kulkevan ilmiön samalla aloittavat.

Jalkapalloa pelataan ja seurataan lähes kaikissa maailman maissa ja sillä on kaikista maailman urheilulajeista eniten seuraajia ja harrastajia tilastollisesti tutkittuna. Suurimmat jalkapallo-ottelut ovat oikeutetusti MM-kisojen joka neljäs vuosi pelattava finaaliottelu sekä Mestarien liigan finaali, jossa sarjojen sekä kansallisten liigojen tauottua kilpailevat maailman parhaimmat pelaajat maailman parhaissa joukkueissa.

Kaikki tämä yhdistettynä kulttuuriin, jonka jalkapallo luo ympärilleen, on epäilemättä yksi suurimmista identiteettiä luovista asioista, jonka ihminen voi itselleen omaksua. Sunnuntaisarjojen ystäväpiireistä, jotka elävät omaa kulttuuriaan ympäri maailman, suuriin kannattajakansoihin, jotka seuraavat, tukevat ja rakastavat suosikkiseurojaan, jotka ovat rakentaneet infrastruktuurin ja elävät kuin suuryritykset tai valtiot.

Kaikki rakastavat omaa joukkuettaan ja ihailevat suorituksia sekä trillerinomaisiin jännitysnäytelmiin kääntyviä otteluita, joissa huippuunsa viritetyt ammattipelaajat taistelevat viimeiseen hikipisaraan parhaimmuudesta. Tätä kaikkea tarjoaa meille laji, joka ihmiskunnan historiassa hakee vertaistaan ja saa meidät kaikki edelleen keskustelemaan asiat halki, käymään jälkipelejä, tuntemaan, ja ennen kaikkea innostumaan.

Kaiken tämän muistaessa on oltava valmis hyväksymään, että niin monta kuin maailmaan mahtuu jalkapallon ystävää, mahtuu myös mielipidettä. Jalkapallon identiteettiin ei kuulu väkivalta, rasismi, vihapuhe, politiikka eikä minkäänlainen toisia halventava toiminta.

Lajin kattojärjestöjen tehdessä työtä kohti tasa-arvoisempaa maailmaa, on jokaisen hyvä muistaa tehdä oma osansa jalkapallon lähestyttävyyden edistämiseksi. Tämänkaltainen laji on odottava myös seuraajiltaan tasoa. Tämä laji on jalkapallo.

The post Kolumni: Tätä kaikkea on jalkapallo appeared first on Byyri.

Vaikka englannin kieltä usein kutsutaan nykypäivän lingua francaksi ei se silti todellisuudessa ole kommunikaatiovälineenä tietenkään täysin yleismaailmallinen. Huolimatta siitä, että kulttuurien välisen kanssakäymisen helpottamiseksi on historian saatossa luotu jopa keinotekoisia kieliä – useimmat meistä lienevät kuulleet ainakin esperantosta – joutuu universaalin kommunikaatiokeinon metsästäjä siirtämään katseensa pois puhuttujen ja kirjoitettujen kielten suunnalta.

Konsepti jalkapallosta universaalina kielenä lienee tuttu ainakin futisromantikoille. Ideaa on hauduteltu jo ainakin puoli vuosisataa, sillä esimerkiksi ranskalainen jalkapallojournalisti Jean Eskenazi runoili aiheesta jo vuoden 1954 esseessään, jossa hän myös vertasi kuningaslajia aiemmin mainittuun esperantoon.

Moni on varmasti törmännyt matkaillessaan tilanteeseen, jossa yhteiset puheenaiheet ovat kielimuurin takia vähissä, kunnes ”keskusteluun” hiipii vaikkapa Jari Litmanen. Vaikka tämä tuskin on johtanut yhtäkkiseen jalkapalloilijoiden nimien kautta käytyyn keskusteluun olemisen luonteesta tai ajan rakenteesta, on tietty yhteisymmärrys saavutettu.

On kuitenkin myönnettävä, että jalkapallo tuskin on ensimmäinen maailmanlaajuisen kielen asemaan nostettu ilmiö. Se tunnustus kuulunee musiikille. Kuulijan ei tarvitse osata italiaa, jotta tämä voisi arvostaa vaikkapa Verdin oopperaa.

Vasta-argumenttejakin näille romanttisille musiikkiin ja jalkapalloon liittyville näkemyksille on varmasti esitetty, mutta vaikka jommankumman – tai molempien – ilmiöiden yleismaailmallisuutta ei allekirjoittaisikaan, ei se poista sitä tosiasiaa, että tapa, jolla niistä puhutaan, on samankaltainen.

Monimuotoista musiikkiperinnettä

Tässä kohtaa lienee aiheellista mainita, että jalkapallon ja musiikin suhde ei tietenkään ole sinällään urheilun piirissä ainutlaatuinen. Lähes lajista riippumatta kansallislaulut veisataan maaotteluiden yhteydessä, ja amerikkalaista pesäpalloa seuraavat tietävät, että Fenway Parkilla huidottujen pelien kohokohta on pari viimeisintä vuosikymmentä ollut ämyreistä kajahtava ”Sweet Caroline”.

Kauniiseen peliin liittyvä musiikkiperinne on kuitenkin kenties syvempi ja olennaisempi osa kannattaja- ja seuraidentiteettiä kuin muissa lajeissa, ja tuota perinnettä ilmennetään hyvin monimuotoisesti.

Monilta seuroilta löytyy erityisesti niitä varten sävellettyjä tai vähintäänkin sanoitettuja seurahymnejä. Fanien omaksumat, yleensä ennen ottelua laulettavat ”hymnit” saattavat puolestaan olla esimerkiksi ikivanhoja kansanlauluja tai tuoreempia populaarikulttuurin tuotoksia. Laulun lähteestä riippumatta kannattajat osallistuvat niiden esittämiseen usein riitinomaisesti, missä jalkapallo tekee jonkinasteisen pesäeron useimpiin lajeihin.

Ottelun aikana hoilattavat kannatuslaulut ovat joskus fanien omia luomuksia, mutta useammin olemassa oleviin kappaleisiin tehtyjä omia sanoituksia. Tarpeeksi mukaansa tempaavat sovitukset saattavat lähteä jopa elämään omaa elämäänsä katsomoiden ulkopuolella, kuten Wiganin ja myöhemmin Pohjois-Irlannin fanien ”Will Grigg’s on Fire” pari kesää sitten todisti tanssilattioita villitessään.

Vaikka koko kannattajakatsomon mahtipontisesti veisaamat eepokset toki lähettävät kylmiä väreitä pitkin kuuntelijan selkää ja ovat joissain tapauksissa äärimmäisen olennainen osa koko seuramytologiaa, on fanien omissa viisuissa tiettyä puoleensavetävää kotikutoisuutta. Luovien ja huvittavien sanailujen lisäksi niillä kyetään esimerkiksi erottautumaan ja esittelemään omaa seuraidentiteettiä – vaikkapa työväenluokkaisuutta – suorapuheisimmilla sanoilla kuin varsinaisissa seuralauluissa.

Upeita kannattajalauluja löytyy Suomestakin

Fanilaulut ovat myös ihastuttavan monimuotoisia käyttötavoiltaan; oman joukkueen kannustamisen ja yhteishengen luomisen lisäksi voidaan pilkata vastustajia, kunnioittaa kulttipelaajaa tai löytää humoristinen hopeareunus kentän puolella käynnissä olevasta farssista.

Tyylilajit ovat tietysti osaltaan sidoksissa kulttuuriin, joten viimeisimmän kategorian teokset vaikuttavat vähemmän yllättäen erityisen suosituilta kuivasta huumorista ja itseironiasta tunnetussa Englannissa. Näitä kuvastavat esimerkiksi useamman seuran fanien repertuaarista löytyvät:

We lose every week, we lose every week, you’re nothing special, we lose every week!

Let’s pretend we’ve scored a goal!

On toki totta, että osaltaan maailmankielen asemasta ja toisaalta – kuten allekirjoittaneen tapauksessa – omasta kielitaidon puutteesta johtuen englantilaisten kannattajien tuotokset saavat suhteettoman paljon huomiota, minkä takia on vaikea antaa muiden fanikulttuurien musiikilliselle luomistyölle sen varmasti ansaitsemaa arvostusta tai sanoa, missä määrin esimerkiksi edeltävä on todellisuudessa juuri englantilaiselle katsomokulttuurille tyypillistä.

Onneksi tämä ei kuitenkaan estä suomalaisten kannatuslaulujen arvostamista. Monet hienoimmista ovat varmasti jääneet alasarjaseurojen kannattajasektioiden pöytälaatikoihin keräämään pölyä, mutta ainakin pääsarjatason seurojen parhaita on dokumentoitu kiitettävissä määrin.

Esimerkiksi FC Lahden ja HJK:n fanien väliset naljailut onnistuvat ajoittain koskettamaan puolueettomankin tarkastelijan sielua. Omaperäisimmät ja luovimmat niistä eivät aina ole järin perheystävällisiä, mutta se kaiketi kuuluu asiaan.

Kannatuslaulujen kansainvälistä arviointia helpompaa onkin kenties tarkastella hienoimpia seurahymnejä, jotka on yleensä taltioitu kannatuslauluja ammattimaisemmin. Jalkapalloileva maailma on pullollaan toinen toistaan komeampia teoksia, jotka lähestyvät kohdettaan hyvinkin erilaisista kulmista.

Kotimainen tuotantomme on tällä saralla kenties hieman vajavaista ja kääntyy valitettavan usein tahattoman huumorin puolelle, vaikka poikkeuksiakin tietysti löytyy. HJK:n innovatiivisesti nimetty ”Hoo-Jii-Koo” (Taas kansa täyttää…) on sinällään kelpo teos, mutta senkin sävel on suoraan lainattu Chelsean ”Blue is the Colour” -kipaleesta, mistä ropisee miinuspisteitä.

Vastine hyväntuulisen mutkattomasti sanoitetulle ”Hoo-Jii-Koolle” voisi olla vaikkapa KuPS:n nokkava ”Elä laakase, naatitaan” tai suomalaisten seurabiisien kärkeen ehdottomasti kuuluva Molo Hasardin ”KTP tai kuolema”, joka edustaa hieman provokatiivisempaa otetta; kenties siksi se ei olekaan ehdottomasti sille kuuluvaa asemaa saavuttanut.

Just idag är jag Blowing Bubbles

Mieleenpainuvimpia ulkomaisia seuralauluja listatessa pitäisi ne jakaa oikeastaan kahteen koriin; seuroja varten luodut teokset, ja seuroihin poikkeuksellisen vahvasti assosioidut kappaleet. Jälkimmäistä kategoriaa edustavat esimerkiksi West Hamin ”I’m Forever Blowing Bubbles” ja irlantilaisfanien usein komeasti kajauttama ”Fields of Athenry”. Tämän kategorian osalta pienoisena ongelmana on eksklusiivisuuden puute – huolimatta Liverpool-assosiaatioista yksin eivät kävele myöskään Celticin tai FC St. Paulin kannattajat. ”Hoo-Jii-Koota” sen sijaan tuskin veisaavat minkään muun joukkueen kannattajat.

On tietysti makuasia, mitkä hymnit kukin korkeimmalle niiden lukemattomasta joukosta arvostaa. Siksi kattavan ja kaikkia tyydyttävän listan kasaaminen on lähestulkoon mahdotonta. Henkilökohtaisesti helpointa on arvostaa sellaisia kappaleita, joiden sanoituksen kykenee jokseenkin sujuvasti ymmärtämään – oli musiikki sitten lopulta universaali kieli tai ei. Siksi katse suuntautuu melko luontaisesti Pohjoismaiden suuntaan.

Upeita kappaleita löytyy erityisesti Norjan ja läntisen naapurimme seurojen katalogeista. Trond Ingebretsenin seuran paidassa pelanneen isänsä kunniaksi kirjoittama kaunis, paikallistunnetta henkivä ”Vålerenga kjerke” ja AIK:n ylpeä ”Å vi e AIK” ovat ehdottomia helmiä Skandinavian kentiltä. Vaikka Hammarbyn ”Just idag är jag stark” putoaakin aiemmin eritellyistä kategorioista jälkimmäiseen, on sekin ehdottomasti mainitsemisen arvoinen.

Eteläisessä ja keskisessä Euroopassa, etenkin Saksassa, hymnikulttuuri on voimissaan. Kuuntelukierroksen jälkeen päähän jäivät soimaan (etenkään jälkimmäisen tapauksessa ei tosin musikaalisten ansioiden takia) erityisesti Kölnin ”Mer stonn zo dir FC Kölle” ja HSV:n vastustajia piikittelevä kulttikappale ”Hamburg meine Perle”, joka valitettavasti poistui seuran soittolistoilta tänä syksynä. Cant del Barça on Espanjan osalta jo seuran kokoluokan takia varmasti monille tuttu, mutta etenkin Real Betisin satavuotisjuhlakappaleet nostivat allekirjoittaneen ihokarvat pystyyn.

Kaikkien Euroopan, saati maailman, seurahymnien ja -laulujen kuuntelussa menisi urakkaan ryhtyvältä vähintäänkin päiväkausia, joten top-listojen kasailu on kielimuurikin huomioiden kuluttavaa puuhaa.

Mikäli esimerkiksi tuleviin lomasuunnitelmiin kuuluu jalkapallomatka johonkin päin planeettaa tai jokin seura on ylipäätään alkanut kiinnostaa, on siihen liittyvän diskografian tarkastaminen kuitenkin hyvä idea. Lyriikoita – tarvittaessa sanakirjan kanssa – selatessa saattaa törmätä kuriositeetteihin, joita ei pelkällä internet-tutkimuksella löytäisi.

The post Kannatuslaulut ja seurahymnit – miltä jalkapallo kuulostaa? appeared first on Byyri.

Fanituotteet ovat erittäin iso osa jalkapallokulttuuria ja auttavat huomattavasti joukkueiden näkyvyyden parantamisessa. Täten olisi myös tärkeää, että fanituotteet olisivat helposti saatavilla. Nykyajan saatavuus on oltava pelien lisäksi myös verkossa, joten lähdimme tarkastelemaan, kuinka laajoja valikoimia seurat pystyvät tarjoamaan faneilleen.

Mittareina tarkastelussa olivat päähineet, miesten, naisten ja lasten asusteet, halvimman huivin ja pelipaidan hinnat sekä fanituotteiden yhteismäärä. Tiedot kerättiin 19.–22. elokuuta.

Veikkausliigassa pääsääntöisesti kaikki hyvin

Melkein kaikilta Veikkausliiga-joukkueilta löytyy suhteellisen kattava valikoima fanituotteita verkkokaupasta. Laajin valikoima löytyy Tampereelta Ilves-kaupasta, jossa tuotteita on tarjolla reilusti yli 200 artikkelia. Täytyy muistaa, että tämä on jalkapallo- ja jääkiekko-Ilveksen yhteinen verkkokauppa.

Noin 40 tuotteen verkkokauppoja löytyy Lahdesta, Kuopiosta, Seinäjoelta, Kokkolasta ja Turusta. 30 fanituotteen haarukkaan mahtuu HJK:n ja VPS:n fanikaupat. Rovaniemeltä tuotteita löytyy parisen kymmentä ja kummankin IFK:n verkkokaupasta 13 kappaletta.

Ainoa seura, jolta verkkokauppaa ei löydy, on FC Honka.

Ykkösessä ja Kakkosessa laatua sekä ei-oota

Ykkösessä TPS ja AC Oulu lunastavat verkkokaupoillaan helposti liigalisenssin, sillä molemmista kaupoista löytyy lähemmäs 40 tuotetta. TPV ja MYPA seuraavat noin 15 tuotteen verkkokaupoilla. MuSa ja KTP tarjoavat alle kymmenen fanituotetta kaupassaan. EIF:ltä, Jarolta, Hakalta ja AC Kajaanilta ei löydy verkkokauppoja laisinkaan.

Kakkosen A-lohkossa laadukkaimman verkkokaupan tarjoaa VJS, jolla on lähemmäs 30 tuotetta tarjonnassaan. Viikingit ja Sudet tulevat perässä noin 15 tuotteen kaupoillaan. Jipolla on myynnissä kahdeksan eri artikkelia ja NJS:lla kolme eri fanituotetta. MP, JäPS, Reipas, PEPO, MiKi ja Kiffen eivät tarjoaa fanituotteitaan verkon yli laisinkaan.

Kakkosen B-lohkossa jopa kahdeksan eri joukkuetta myy tuotteitaan verkossa. Gnistanilla on verkkokaupassa nelisenkymmentä tuotetta. Suurin osa näistä on seuratuotteita, mutta mukana on myös fanituotteita. Tampere United tarjoaa 20 eri artikkelia myyntiin. FC Espoo, FC Jazz, Pallo-Iirot, KäPa, EPS ja GrIFK ovat tuoneet valikoimiin 8-13 tuotetta. B-lohkon seuroista ainoastaan KaaPolla sekä SalPalla ei ole laisinkaan verkkokauppaa.

C-lohkossa onkin sitten hieman hiljaisempaa. Vain GBK:lla, JS Herculeksella ja KajHalta löytyy verkkokauppa. GBK:lla kauppa on oikein mainio, sillä kokkolalaisseuran fanituotteita löytyy myytävänä 30 eri artikkelia. KuFu, JBK, FCV, OLS, VIFK ja PK-37 ovat tyystin ilman verkkokauppaa.

Fanituotepaketeissa hintaeroja

Veikkausliigan joukkueiden osalta pystyi perustietojen lisäksi ottamaan tarkasteluun yhteenlasketun fanituotepaketin, johon laskettiin yhteen verkkokaupan halvin fanihuivi sekä halvin numeroimaton fanipelipaita.

Halvin fanihuivi + numeroimaton fanipelipaita kombo löytyy Rovaniemeltä, josta saat Poron Voimalla -fanipelipaidan ja fanihuivin todella huokeaan yhteishintaan 44,90€. Kallein paketti taasen löytyy Kokkolasta, jossa KPV:n pelipaidasta ja huivista saa maksaa yhteensä 84€. Täytyy ottaa huomioon, että KPV:n versio on virallinen pelipaita, johon sisältyy painatus. Loput seitsemän Veikkausliiga-seuran verkkokauppaa tarjoavat vertailussa olleen fanipaketin hintaan 60-80€.

Vertailussa ollutta fanipakettia ei ole millään verkkokaupalla valmiina, vaan hinnat on laskettu yhteen tätä vertailua varten. Tarkastelu tehtiin ilman HIFK:ta (verkkokaupassa ei fanihuivia), SJK:ta (verkkokaupassa ei pelipaitaa) sekä Honkaa (ei verkkokauppaa).

Ykkösessä vain kahdella joukkueella oli myynnissä pelipaita sekä huivi. MYPA shopista yhdistelmän saa hintaan 60 euroa ja AC Oulun verkkokaupasta 70 eurolla. Kakkosen lohkoissa millään joukkueella ei ollut sekä pelipaitaa että huivia valikoimassaan.

Fanituotteita tärkeää olla tarjolla vauvasta vaariin ja mummiin

Kaikki seurat, joilla on fanituotteita myynnissä joko peleissä tai verkkokaupassa, on ottanut huomioon luonnollisesti isoimman kohderyhmän eli miehet. Kokonaisvaltaisen jalkapallokulttuurin eteenpäin viemiseksi on tärkeää myös tarjota fanituotteita naisille ja lapsille.

Kaksi loistavaa esimerkkiä tällä saralla ovat antaneet SJK ja TPS. Turkulaisseura lahjoitti keväällä kaikille vuonna 2012 syntyneille turkulaislapsille aidot pelipaidat. SJK masinoi muutama vuosi sitten kampanjan, jolloin lahjoitettiin SJK-potkupuvut kaikille vuonna 2017 Seinäjoen keskussairaalassa syntyneille lapsille.

Veikkausliiga-seuroista vauvabodyja verkkokaupassaan tarjoavat Ilves, KuPS, VPS, Inter sekä Ykkösen TPV ja Kakkosen Jippo. Isompien lasten tuotteita tarjoavat ainakin Veikkausliigasta HJK, HIFK, Ilves, SJK, KPV ja Ykkösestä TPS ja TPV sekä liuta Kakkosen joukkueita.

Useammat seurojen tarjoamat asusteet menevät myös naisille, mutta puhtaasti naisille suunnattuja asusteita tarjoavat Ilves, SJK, VPS, KPV, Ykkösestä TPS, AC Oulu ja TPV sekä osa Kakkosen joukkueista.

Veikkausliiga

HJK

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 26 kpl

Päähineitä: 6 kpl

Miesten asusteita: 5 kpl

Naisten asusteita: –

Lasten asusteita: 4 kpl

Halvin huivi + paita: 20€ + 60€ = 80€

Tuotenosto: Sinivalkoinen solmio

HIFK

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 13 kpl

Päähineitä: 2 kpl

Miesten asusteita: 3 kpl

Naisten asusteita: –

Lasten asusteita: 1 kpl

Halvin huivi + pelipaita: Ei huivia, pelipaita 50€

Tuotenosto: Game Worn -pelipaitojen varaus

FC Lahti

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 38 kpl

Päähineitä: 8 kpl

Miesten asusteita: 10 kpl

Naisten asusteita: –

Lasten asusteita: –

Halvin huivi + pelipaita: 25€ + 50€ = 75€

Tuotenosto: FC Lahti & Ivalo parkatakki

Kommentti: Laaja valikoima tyylikkäitä tuotteita

Ilves

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): Yli 240 kpl

Päähineitä: useita

Miesten asusteita: useita

Naisten asusteita: useita

Lasten asusteita: useita

Halvin huivi + pelipaita: 20€ + 45€ (2018 pelipaita) = 65€

Tuotenosto: Ilves-nahkatakki

IFK Mariehamn

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 13 kpl

Päähineitä: 3 kpl

Miesten asusteita: 1 kpl

Naisten asusteita: –

Lasten asusteita: –

Halvin huivi + pelipaita: 20€ (eurohuivi) + 60€ = 65€

Tuotenosto: Älska Grönvitt t-paita

KuPS

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 39 kpl

Päähineitä: 4 kpl

Miesten asusteita: 7 kpl

Naisten asusteita: –

Lasten asusteita: –

Halvin huivi + pelipaita: 20€ + 40€ (europelipaita) = 60€

Tuotenosto: Kukko KuPS t-paita

RoPS

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 20 kpl

Päähineitä: 3 kpl

Miesten asusteita: 4 kpl

Naisten asusteita: –

Lasten asusteita: –

Halvin huivi + pelipaita: 15€ + 29,90€ = 44,90€

Tuotenosto: RoPS kaulaliina – 1950

SJK

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 41 kpl

Päähineitä: 6 kpl

Miesten asusteita: 10 kpl

Naisten asusteita: 6 kpl

Lasten asusteita: 4 kpl

Halvin huivi + pelipaita: Halvin huivi 10€ (2018), ei pelipaitaa myynnissä

Tuotenosto: Tissot rannekello

Kommentti: Hyvä valikoima Adidas-fanituotteita

VPS

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 32 kpl

Päähineitä: 5 kpl

Miesten asusteita: 10 kpl

Naisten asusteita: 2 kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: 20€ + 50€ = 70€

Tuotenosto: VPS collegehaalari

Kommentti: Ainoa seura, jolla on vauvoille suunnattuja fanituotteita useampi kuin yksi

KPV

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 36 kpl

Päähineitä: 3 kpl

Miesten asusteita: 3 kpl

Naisten asusteita: 3 kpl

Lasten asusteita: 3 kpl

Halvin huivi + pelipaita: 25€ + 59€ = 84€

Tuotenosto: KPV 80v-Historiikki

FC Inter

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 41 kpl

Päähineitä: 5 kpl

Miesten asusteita: 5 kpl

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: 10€ + 60€ = 70€

Tuotenosto: Valkoinen t-paita, tekstillä (Nike)

FC Honka

Ei verkkokauppaa

Ykkönen

TPS

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 39 kpl

Päähineitä: – kpl

Miesten asusteita: 21 kpl

Naisten asusteita: 9 kpl

Lasten asusteita: 8 kpl

Halvin huivi + pelipaita: –

Tuotenosto: Palloseura Kicker College

Kommentti: Monipuolinen valikoima asusteita miehille, naisille kuin lapsillekin.

MuSa

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 9 kpl

Päähineitä: 3 kpl

Miesten asusteita: 3 kpl

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 15€

Tuotenosto: Musa kahvipaketti

KTP

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 8 kpl

Päähineitä: 4 kpl

Miesten asusteita: 1 kpl

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 20€

Tuotenosto: KTP – Reipas ottelujuliste (1964)

AC Oulu

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 37 kpl

Päähineitä: 4 kpl

Miesten asusteita: 21 kpl

Naisten asusteita: 1 kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: 20€ + 50€ = 70€

Tuotenosto: AC Oulu tennissukat

Kommentti: Kattava valikoima miesten asusteita

TPV

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 15 kpl

Päähineitä: 3 kpl

Miesten asusteita: 2 kpl

Naisten asusteita: 1 kpl

Lasten asusteita: 1 kpl

Halvin huivi + pelipaita: –

Tuotenosto: TPV fanilippu 75x100cm

MYPA

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 16 kpl

Päähineitä: 4 kpl

Miesten asusteita: 2 kpl

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: 20€ + 40€ = 60€

Tuotenosto: MYPA – pyyhe

Kakkonen A-lohko

Jippo

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 8kpl

Päähineitä: 3 kpl

Miesten asusteita: 2 kpl

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: 1 kpl

Halvin huivi + pelipaita: –

Tuotenosto: Jippo -kangaskassi

FC Viikingit

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 15 kpl

Päähineitä: 3 kpl

Miesten asusteita: 2 kpl

Naisten asusteita: 2 kpl

Lasten asusteita: 1 kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 10€

Tuotenosto: FC Viikingit – tupsupipo

Sudet

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 12 kpl

Päähineitä: 1 kpl

Miesten asusteita: 5 kpl

Naisten asusteita: 3 kpl

Lasten asusteita: 3 kpl

Halvin huivi + pelipaita: –

Tuotenosto: Sudet -huppari

VJS

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 27 kpl

Päähineitä: 3 kpl

Miesten asusteita: 12 kpl

Naisten asusteita: 2 kpl

Lasten asusteita: 9 kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 15€

Tuotenosto: Vantaa Original t-paita

Kommentti: Kakkosen tasolle todella kattava valikoima laadukkaan oloisia tuotteita

NJS

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 3 kpl

Päähineitä: – kpl

Miesten asusteita: – kpl

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 20€

Tuotenosto: Palokärkisydän muki

MP

Ei verkkokauppaa.

JäPS

Ei verkkokauppaa.

Reipas

Ei verkkokauppaa.

PEPO

Ei verkkokauppaa.

MiKi

Ei verkkokauppaa.

Kiffen

Ei verkkokauppaa.

Klubi04

Katso HJK. 

Kakkonen B-lohko

FC Espoo

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 11 kpl

Päähineitä: 2 kpl

Miesten asusteita: 5 kpl

Naisten asusteita: 1 kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 20€

Tuotenosto: FC Espoo – Snapback

FC Jazz

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 13 kpl

Päähineitä: 3 kpl

Miesten asusteita: 4 kpl

Naisten asusteita: 1 kpl

Lasten asusteita: 2 kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 25€

Tuotenosto: Kausikorttihuppari

Pallo-Iirot

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 13 kpl

Päähineitä: 3 kpl

Miesten asusteita: 4 kpl

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 15€

Tuotenosto: T-paita ja huivi

Kommentti: Ei varsinaisesti verkkokauppaa, tuotteet tilataan sähköpostilla

KäPa

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 9 kpl

Päähineitä: – kpl

Miesten asusteita: – kpl

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 15€

Tuotenosto: Käpylan Pallo -muki

EPS

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 8 kpl

Päähineitä: 4 kpl

Miesten asusteita: 1 kpl

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 20€

Tuotenosto: EPS varisity jacket

TamU

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 20 kpl

Päähineitä: 3 kpl

Miesten asusteita: 12 kpl

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: 3 kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 20€

Tuotenosto: Huivi ”Tampereen siluetti”

Gnistan

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 38 kpl

Päähineitä: 3 kpl

Miesten asusteita: Useita

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: Pelipaita 39€

Tuotenosto: Gnistan 1924 -huppari

Kommentti: Pääosin seuratuotteita, mutta mukana myös fanituotteita.

GrIFK

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 9 kpl

Päähineitä: 1 kpl

Miesten asusteita: 1 kpl

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 20€

Tuotenosto: GrIFK -sateenvarjo

KaaPo

Ei verkkokauppaa.

SalPa

Ei verkkokauppaa.

Honka Akatemia

Katso Honka.

Ilves 2

Katso Ilves.

Kakkonen C-lohko

GBK

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 30 kpl

Päähineitä: – kpl

Miesten asusteita: 19 kpl

Naisten asusteita: 6 kpl

Lasten asusteita: 3 kpl

Halvin huivi + pelipaita: Pelipaita 69€ (numeroitu kauden 2017)

Tuotenosto: GBK baseball college

Kommentti: Laadukas kauppa Kakkosen tasolle

JS Hercules

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 2 kpl

Päähineitä: – kpl

Miesten asusteita: 1 kpl

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 15€

Tuotenosto: Kelme talvitakki

KajHa

Fanituotteita yhteensä (pl. kausikortit yms.): 4 kpl

Päähineitä: 2 kpl

Miesten asusteita: 1 kpl

Naisten asusteita: – kpl

Lasten asusteita: – kpl

Halvin huivi + pelipaita: Huivi 20€

Tuotenosto: Kajaanin Haka tupsupipo

KuFu

Ei verkkokauppaa.

JBK

Ei verkkokauppaa.

FCV

Ei verkkokauppaa.

OLS

Ei verkkokauppaa.

VIFK

Ei verkkokauppaa.

PK-37

Ei verkkokauppaa.

SJK Akatemia

Katso SJK.

RoPS 2

Katso RoPS.

VPS 2

Katso VPS.

The post Byyrin suuri fanikauppakatsaus – minkälaisia verkkokauppoja Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen joukkueilta löytyy? appeared first on Byyri.

SaPa on esimerkki niistä monista suomalaisseuroista, jotka joutuvat muuttotappioisissa tai muuten jalkapallolle haastavissa olosuhteissa toimimaan pienillä pelimerkeillä. Minkä nämä seurat häviävät glooriassa, ne voittavat yhteisöllisyydessä.

Oma rooli tunnistetaan

Pieksämäkeläisyys ja “sapalaisuus” linkittyy olennaisesti vaatimattomuuteen. Eteenpäin ei ole tarvetta puskea väkisin, koska ei ole realistista hakea pääsarjajoukkuetta pieneen kaupunkiin. Kakkosesta uskalletaan puhua ääneen, ja sinne onkin isojen rahallisten satsausten kautta yritetty. Parhaimmillaan 1980-luvun puolessavälissä hissi nousi Kakkoseen kahdesti, mutta visiitit eivät olleet kuin ranskalaisia.

SaPa ei enää pyri tavoittelemaan jotain, mihin sillä ei ole resursseja. Vaikka Pieksämäki ja Itä-Suomen Kolmonen eivät ajatuksina tuokaan mieleen mitään sexyfootballia etelän auringon alla, on SaPan rooli tärkeä oman ja viereisten kylien liikuttajana.

– Ympärillä on Rautalammin ja Hankasalmen kaltaisia kuntia, jotka tyhjenevät meitä paljon nopeammin. Meillä on Pieksämäellä tarjota laadukasta treeniä ja kaikille omantasoisia pelejä SaPassa, kertoo Heikki Sipinen, joka on nimitetty SaPan miesten edustusjoukkueen valmentajaksi monesti, nyt viime kerran kesken tämän kauden.

SaPalla on yhteistyösopimus kangasniemeläisen KaPa-51:n kanssa. Yhteistyön kautta seuroilla on edustus Itä-/Keski-Suomen Kolmosessa (SaPa) ja Itä-Suomen Nelosessa (KaPa) ja Vitosessa (SaPa/2).

Pelaajan näkökulmasta otollisinta on päästä pelaamaan mahdollisimman lähellä laadukkaissa olosuhteissa. Pieksämäellä tunnistetaan oma asema seudun kärkiseurana, josta erityislahjakkaita pelaajia kehotetaan siirtymään isompiin seuroihin. Kun Itä- ja Keski-Suomen kunnissa ja kaupungeissa on yleensä vain yksi seura, yhteistyö on niiden välillä elinehto.

SaPa on merkittävä liikuttaja Pohjois-Savon seudulla. Seuralla on juniorijoukkue P20 ja P17:ää lukuunottamatta kaikissa ikäluokissa ja yli 200 harrastajaa. SaPan vanhimmat juniorit pelaavatkin SaPa/2:ssa ja muodostavat suurimman osan joukkueen pelaajistosta.

– Naisten lentopallo oli joskus iso juttu täällä, kun Pieksämäki Volley pelasi lentopalloliigassa, mutta Pieksämäki on jalkapallokaupunki, toteaa Sipinen ylpeänä.

Pieksämäki Volleyn epäonni oli kohdata konkurssi, minkä vuoksi seuraa ei enää ole olemassa.

Savon Pallon tunnetuin kasvatti on puolestaan todennäköisesti Anna Auvinen, joka on Naisten Liigan historian parhaimpia maalintekijöitä.

Tuhopoltto, hyväntekeväisyysmaraton ja jälkipyykki

SaPalla ei ole virallisia työntekijöitä. Kaikki tehdään talkoilla ja rahoitetaan ottelupäivän tuotoilla. Ottelutapahtumiin panostetaan, sisäänpääsymaksu peritään portilla ja myynnissä on kosolti SaPa-tuotteita tavallisten virvokkeiden lisäksi.

Joukkueenjohtaja Ville Leppänen tuli joukkueenjohtajaksi alun perin sattuman kautta, mutta on nyt ollut täystyöllistetty.

– Kyllä täällä hommaa riittää. Sen tihutyön jälkeen on pitänyt olla järjestelemässä kaikkea. Esimerkiksi että pelaajat pääsevät pelin jälkeen suihkuun, juomapulloja täyttelevä Leppänen valittelee.

Tihutyöllä Leppänen tarkoittaa toukokuussa tapahtunutta SaPan huoltorakennuksen tuhopolttoa. Huoltorakennuksen kanssa paloivat seuran harjoitteluvarusteet, kioskitarvikkeet ja pukukopit.

Tuhopoltto oli valtava isku pienehkölle seuralle, ja se sai myös paljon huomiota kotimaan medioissa. SaPalle sateli tukijoita: yksityishenkilöitä, yrityksiä ja muita suomalaisia seuroja. Seura käynnisti sosiaalisessa mediassa kampanjan #SupportSavonPallo, jossa kausikortin ostamalla pystyi osoittamaan tukensa seuralle. Myös Byyri kantoi oman kortensa kekoon.

Hyväntekeväisyyskampanjan käynnisti entinen SaPa-valmentaja Mikko “Monska” Seppälä. Monska lupautui juoksemaan maratonpituisen lenkin SaPan peliasussa Varkaudesta Pieksämäelle, mikäli 700 kausikortin raja ylittyy.

Varkaudesta ex-valmentajan johtama kahden hengen retkikunta lähti matsipäivänä kohti keskuskenttää, jossa SaPa kohtasi Warkaus JK:n, rakkaan paikallisvastustajan. Matkan aikana muitakin juoksijoita liittyi pelottomaan ryhmään, jonka etenemisestä kuulutettiin keskuskentällä.

Kentällä varsinaista derbyottelua edelsi näytösottelu, jossa SaPan huippuvuosien pelaajat pelasivat paikallisia puulaakifutaajia vastaan.

Paikan päälle oli myös tuotu muun muassa paloauto esittelyyn ja pomppulinna leikkimiseen. Aistittavissa oli perinteistä karnevaalitunnelmaa. Ihmiset olivat saapuneet keskuskentälle SaPan väreihin pukeutuneina positiivisella mielellä. SaPa teki ottelussa yleisöennätyksensä (417), mutta lopputuloksena oli 1-4-tappio.

Hyväntekeväisyystapahtumaa ja koko kampanjaa voi kuitenkin pitää onnistuneena. Sympaattinen SaPa on vedonnut moniin tekijöihin jalkapallopiireissä ja onnistunut käyttämään sille osoitetut lahjoitukset hankkiakseen ne tavarat, joita se tarvitsee pyörittääkseen seuratoimintaa. Palon mukana tuhoutui kuitenkin sapalaisille mittaamattoman arvokkaita historiallisia perinnetavaroita.

Kelmit on saatu kiinni, ja heitä odottaa oikeuskäsittely. Kausi on Itä-Suomessa ohi ja käytännön järjestelyt ja Pieksämäen kaupungin kanssa neuvottelut vielä kesken, mutta seuratoimintaa jatketaan päättäväisesti.

Tapahtuma jätti jälkensä Pieksämäelle. Se osoitti, miten yhdessä tekemällä isoista vastoinkäymisistä noustaan takaisin jaloilleen – ei hetkessä, vaan pitkäjänteisellä työllä. Hallintokoneiston kautta tehtävät päätökset vievät Pieksämäelläkin aikansa, joten asiat kuten väliaikaiset kopit on hankittu seuran toimesta.

Sauna päälle ja kiitos sen päälle

Ottelun jälkeen Byyrin toimitus oli tervetullut edustusjoukkueen saunalle. Löylyissä päästiin tutustumaan pelaajistoon paremmin ja keskustelemaan sapalaisuudesta.

Joukkueesta paistoi kautta linjan läpi rakkaus kuningaslajia kohtaan. Jalkapalloseura on nippu erilaisia persoonia, jotka tekevät kaikkensa yhteisen edun eteen. Kaikki kulminoituu, kun 11 pelaajaa astelee kentälle ja yrittää 90 minuutissa saada pallon vastustajan maaliin.

Saunomisen jälkeen SaPa järjesti kannattajilleen tapahtuman Kauniissa Jormassa, Pieksämäen tärkeässä menomestassa. SaPan edustusjoukkueen kapteeni Teemu Laukkasen johdolla osoitti kiitosta niille, jotka ovat olleet seuran tukena näinä vaikeina aikoina. Paikalla oli myös vanhoja seuralegendoja kuten Walesistä Suomeen saapunut ja jäänyt alakerran metsuri.

Rhylistä Pieksämäelle lehti-ilmoituksella

1980- ja 1990-luvun taitteen kulta-aikoja Pieksämäellä muistellaan lämmöllä. Silloin pelannut joukkue oli täynnä paikallisia jalkapalloikoneita. Näihin lukeutuu walesilainen Mark Joseph, jonka matka Pieksämäelle alkoi lehti-ilmoituksesta.

Tuohon aikaan ei internettiä ollut, joten pelaajien houkuttelu tapahtui perinteisten medioiden kautta. Joseph pelasi Rhylissä Walesin liigaa, mutta nähtyään ilmoituksen brittiläisessä tabloidissa ei kulunut aikaakaan, kun mies saapui Etelä-Savoon. Kovaotteisesta topparista tuli kannattajien suosikki, ja hän viihtyi SaPassa kuusi vuotta.

Kun nousua ei enää 1990-luvulla tapahtunut, Joseph siirtyi suuremmille pelikentille ja teki uraa muun muassa Tampereen Ilveksessä ja TP-Seinäjoessa. Nyt hän kuitenkin oli saapunut Pieksämäelle pelaamaan hyväntekeväisyysotteluun.

Kaljupäisellä ja tanakalla topparilla on sanansa sanottavana muun muasta Suomen säästä, rahasta, naisista ja elämästä ylipäätään. Ulkonäkö, small-talk-kulttuuri ja suoruus ovat totutun brittiläisiä, vaikka hän määrittele itsensä walesiläiseksi. Suomikaan ei taitu täydellisesti, mutta Joseph on kiitollinen mahdollisuudesta, jonka SaPa tarjosi aikanaan ja joka sai hänet lopulta jäämään Suomeen.

Pieksämäki avasi ovensa vieraille vuonna 1985 ja tekee sen yhä: jokainen on tervetullut yhteisöön. SaPan kuten monen muun vastaavanlaisen seuran kulttuurille ominaista on keskiössä sykkivä ydinporukka, joka käy vuoden ympäri omia talkoitaan. Jalkapalloyhteisö ympäri Suomen osoitti #SupportSavonPallon kautta, että käsi ojennetaan apua tarvitsevalle.

Oi maamme on

Olen avannut silmäni matkoilla uudella tavalla. Täällä harjanteiden, metsien ja puhtaiden järvien keskellä voi todeta elämän Etelä-Savossa olevan erilaista kuin Vantaan lähiöissä. Mutta katsoi asiaa kummasta suunnasta tahansa, jalkapallo on se yhdistävä voima – kuningaslaji.

On aika mennä talvitauolle ja palata lehtereille taas kevään koittaessa.

P.S. Loppuun on esitettävä erityiskiitos puheenjohtaja Satu Oksaselle, joka auttoi merkittävästi Byyrin juttumatkan toteuttamisessa.

Artikkelikuva: Savon Pallo

The post Savon Pallo – Tuhopoltto yhdisti jalkapalloväen appeared first on Byyri.

Satojen järvien Savonlinna

Savonlinnan keskusta on Saimaan ympäröimä. Upeat maisemat alkavat jo kauan ennen kaupunkiin saapumista, eikä keskusta-alueelle kulje kuin yksi valtatie. Tässä tuhansien järvien maassakin tuntee saapuneensa erityiseen paikkaan. Kesäpäivänä tunnelma huokuu tyylikkyyttä: ympäröivät saaret, linna ja Kauppatori vanhoine rakennuksineen ja laivoineen tuovat mieleen sen romanttisen kuvan, jolla Suomea usein yritetään markkinoida.

Savonlinnan historia teollisuus- ja kulttuurikaupunkina ulottuu 1800-luvulle. Nykyään kaupunki on tunnettu lähinnä rikkaasta kulttuuriperinnöstään, ja vierailijoita kaupungissa käykin noin kaksi miljoonaa vuosittain. Ylevä historia luo oman mausteensa myös kaupungin jalkapallokulttuuriin.

Savonlinnan Työväen Palloseuran pyhättö on Kyrönniemellä, jonne kävelee keskustasta noin vartissa. Eristäytynyttä niemeä, kuten muitakin kaupungin lukuisia niemiä reunustavat puut ja Saimaa, jossa Olavinlinna siintää. Savonlinnan yleispiirre on, että kaikki tärkeä on kävelymatkan päässä.

Kyrönniemen kentän eli Kyrkän puitteet kelpaisivat ammattilaisjoukkueelle. Nurmi on hyvin huollettu ja huoltorakennus edustaa omalaatuista arkkitehtuuria. Katetussa katsomossa viihtyisi huonommallakin säällä. Hauskana yksityiskohtana opperalavasteet on varastoitu kentän kupeeseen.

STPS on seura ja yhteisö, joka elää talkoovoimista. Ilman yksittäisten ihmisten panostusta se ei voisi kehittyä alasarjojen parhaimmaksi seuraksi.

Kapellimestari Jodi Rinkinen

Jorma “Jodi” Rinkinen on savonlinnalaisen jalkapallon henkilöitymä. 70-luvulla Jodi oli Suomen lahjakkaimpia pelaajia ja kävi maajoukkueleireillä esittämässä taitojaan. Taitavaksi, vahvaksi ja älykkääksi luonnehdittu on ollut lähes koko ikänsä STPS:ssä. Pelaajana hän häikäisi katsojat ja kykyjenetsijät. “Ei ollut temppua, jota Jodi ei osaisi”.

– Nousu Kakkoseen (1973) on varmaan paras saavutus STPS:ssä. Nuorten maajoukkueleireiltä on paljon hyviä muistoja, Jodi muistelee.

Savonlinnasta hän on ollut uransa aikana pois vain kaksi vuotta. Ainakin HyPS on tarjonnut uran huipulla pelipaikkaa Kakkosessa, mutta perhe, lapset ja yhteisö saivat Jodin jäämään. Nykyään Jodi on joukkueen huoltaja, mutta osallistuu seuratoiminnassa ihan kaikkeen, mihin vain ehtii. Jokainen seurassa tuntee Jodin, eikä legendan asema ole millään tavalla liioiteltu.

Hän on seurannut seuran nousuja ja laskuja jo nelisenkymmentä vuotta. Tänä vuonna STPS osoitti kunnioitusta painattamalla Jodin kasvojen komistaman paidan, jota myydään muun muassa ottelujen aikana kiskalla.

Udeltaessa niistä valttikorteista, joilla STPS voisi houkutella pelaajia Jodilla vaikuttaa olevan vastaus valmiina rintataskussa.

– Kun treenataan illalla ja taustalla on Olavinlinna… kentälle saakka kuuluu ooppera harkkojen taustamusiikiksi. Oon aivan varma, että muilla ei ole tarjota samanlaista, Jodi selittää innostuneena. Jalkapallon toisinaan käytetty baletti-metafora saa aivan uuden ulottuvuuden.

Vahvoja ammattimaisia piirteitä

Tänä päivänä Jodi on eniten innoissaan siitä, missä edustusjoukkue on.

– Kun katsoo nyt sitä, kun pojat tikkaa ja painaa menemään kovalla vauhdilla 1-2-suunnanmuutosta, näkee miten homma on kehittynyt. Tuomas on todellakin kehittänyt seuraa ja vienyt sen uudelle tasolle, Jodi hehkuttaa.

Tuomas Silvennoinen on nykyisen STPS:n kehittymisen pääarkkitehti. Keltamustan edustusjoukkueen päävalmentaja on saanut valmennusoppinsa ulkomailta ja jättänyt oman kädenjälkensä seuran identiteettiin sekä pelilllisessä mielessä että kentän ulkopuolella. Jokainen treeni on suunniteltu tarkkaan ja yksityiskohtiin panostetaan huomattavan paljon. Tämän ansiosta STPS pelaa parhaimmillaan alasarjojen kauneinta jalkapalloa.

– Juniorityö on parantunut huomattavasti viime vuosina. Lähes kaikki edustuksen pelaajat ovat omia kasvatteja, ja tällä kaudella meillä on ollut 2004 syntyneitä pelaajia kentällä. Hyvin pojat ovat pärjänneet, Jodi summaa.

Edustusjoukkueen entinen maalivahti ja maalivahtivalmentaja Mikko Bergström luonnehtii Silvennoisen todella vaativaksi ja pedanttiseksi valmentajaksi, joka hyödyntää aina uusinta tutkimustietoa ja asiantuntijuutta mahdollisuuksien mukaan.

– Tuomaksella on kova vaatimustaso sekä pelaajilta että itseltään, ja halu kehittyä ja kehittää, Bergström luonnehtii.

Opintojen kautta saatu pedagoginen tietotaito on auttanut STPS:ää kehittämään toimintakulttuuriaan ja seuran sisäistä yhteishenkeä muutenkin kuin pelin sisällä, vaikka Silvennoisen vahvuus selvästi on teknisissä ja taktisissa asioissa.

– Tuomaksesta kertoo hyvin paljon se, että hän rahoitti inStat-palvelun Stepsin peleihin, joka tuottaa matsia kohden kymmeniä sivuja dataa joukkueen pelaamisesta. Ammattimaisempi kuin kukaan tuntemani alasarjavalmentaja, Bergström tokaisee itsevarmasti.

Valmentajan vahva luonne ja korkea vaatimustaso voivat aiheuttaa omat haasteensa ympäristössä, jossa ei kuitenkaan olla ammattilaisia. Kuitenkin nuorille pelaajille, jotka tulevat Savonlinnaan esimerkiksi opiskelemaan, STPS on tarjonnut poikkeuksellisen ympäristön kehittyä jalkapalloilijana.

Yhdessä olemme vahvempia

Yksi sanonta toistuu STPS:n yhteydessä. Seuran motto “Yhdessä olemme vahvempia” kiteyttää sen, mihin menestyvän jalkapallon pelaaminen tällä tasolla perustuu. Kaupungissa joka on muuttotappioinen ja ikärakenteeltaan painotteinen ikääntyvään väestöön, STPS on kaikkien yhteinen juttu.

STPS:n omintakeinen piirre on, että seura panostaa oman filosofiansa ja arvojen osoittamiseen kaikessa toiminnassaan, myös kentän ulkopuolella. STPS-läisyys on käsite, joka tarkoittaa kaikkea mitä seura ylpeänä ilmoittaa esittelytekstissään.

– Talkoot pyörittävät tätä seuraa. Ilman vapaaehtoisia ottelutapahtumien järjestäminen ei olisi tällä tavalla mahdollista, Jodi kiittelee.

STPS:llä on ollut hyvää yhteistyötä mikkeliläisten seurojen kanssa, ja Mikkelin suuntaan Jodi antaakin kehuja. Kotikaupunkinsa jalkapallokulttuurissa hän näkee parantamisen varaa.

– Ei meillä kotipeleissä liikaa katsojia käy. Monet ovat matsipäivinä (kesäisin lauantaina) mökeillään, eikä sieltä tulla kymmeniä kilometrejä katsomaan meidän pelejä, Jodi harmittelee.

STPS:llä ei ole ollut paikallisvastustajia sitten Savonlinnan Pallokerhon hajoamisen, mutta Kulennoisten Pallo – etenkin nyt kun Punkaharju on osa Savonlinnaa – pelasi pari kautta Kolmosessa. KuP tarjoaakin nykyään vaihtoehdon niille alasarjapelaajille, joille STPS:n vaativa ympäristö ei välttämättä sovi.

STPS on Savonlinnan merkittävin liikuttaja. Muiden lajien kuten yleisurheilun ja jääkiekon kanssa lajien välinen kilpailu on vähäistä. Vaikka pelaajavolyymi etenkin junioreissa on keskisuuressa kaupungissa tärkeää, STPS:ssä halutaan mennä laatu edellä.

– Kakkoseen! Se on meidän seuraava tavoite, Jodi toteaa siekailematta.

STPS toimii myös yhteistyössä Kuopion Palloseuran kanssa. Oman seuransa treenien lisäksi, kaikkein kirkkaimmat lupaukset treenaavat myös KuPS:n junioreiden kanssa.

– Tuomas ja Mikko ovat tosi intohimoisia tyyppejä, ja moni juniori on kehittynyt ihan eri tasolle heidän valmennuksessaan, Jodi hehkuttaa.

Entinen yliopistokaupunki

Tuomas Silvennoinen on jutun julkaisun aikaan juuri lähtenyt Savonlinnasta Italiaan opiskelemaan valmennusta. Hän jätti STPS:lle upean perinnön, josta seura saa ammentaa voimavaroja tulevina kausina.

Kuitenkin STPS on lähivuosina isojen haasteiden edessä.

Savonlinnan yliopiston opettajakoulutus päätettiin lakkauttaa vuonna 2016 ja päätös astuu voimaan ensi syksystä alkaen. Moni nuori on muuttanut pois, suurin osa Joensuuhun, jossa Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutus jatkuu.

– Onhan se kova isku, vaikka se on tiedossa ollut. Monta nuorta pelaajaa jättää tulematta Savonlinnaan, kun täällä ei enää ole yliopistoa, Jodi päivittelee.

Korkeakouluopetus Savonlinnassa ei tietenkään loppunut kokonaan, mutta puhutaan kuitenkin sadoista nuorista, joista osalla on jalkapallollisia kykyjä ja intohimoa. Haastateltavista Mikko Bergström on yksi Joensuuhun muuttanut opettajaopiskelija.

– Ei se sinänsä mikään kuolinisku ole. OKL:stä oli tällä kaudella mukana kaksi pelaajaa ja kaksi valmentajaa. Heikentäähän se toisaalta mahdollisuuksia saada ulkopaikkakuntalaista osaamista mukaan, Bergström arvioi.

Vaikka kokonaisen koululaitoksen lakkauttaminen saattaa vaikuttaa kaupungin hyvinvointiin, jalkapalloa pyritään jatkossa tekemään niin laadukkaasti kuin mihin nyt ollaan totuttu. Mieliala STPS:ssä on positiivinen ja seuralla on useita taustahenkilöitä, jotka rakkaudella työskentelevät suomifutiksen eteen.

Savonlinnalainen vieraanvaraisuus oli mieltä lämmittävää. Matsipäivänä keli oli pelin tavoin kaunista. Kahvi ja makkara maistuivat hyvältä, katsomossa kuului tasainen puheensorina ja STPS voitti vastustajansa ylivoimaisesti. Täällä järvien keskellä on helppo tulla johtopäätökseen: Savonlinna on upea kaupunki, joka pitää ottaa jokakesäiseksi pyhiinvaelluskohteeksi.

The post STPS – oopperaa ja keltaista balettia appeared first on Byyri.

Kulma on uusin tulokas suomifutiksen nimeen vannovien podcastien saralla. Tamu TV:stä tutun Tarmo Lyytikäisen ja suorasanaisen toimittaja Manu Haapalaisen sulavaa juttelua on ilo kuunnella, eivätkä herrat peräänny kiperistäkään aiheista. Ensimmäisessä jaksossa pureuduttiin A-maajoukkueen nykymenoon, ja joulukuussa julkaistavassa toisessa osassa päästetään ääneen Palloliiton Marco Casagrande.

Mielenkiintoista dialogia rehdillä menolla. Byyri suosittelee!

Soundcloud: Kulma

Facebook: Kulma

”Sisältää romantisointia”

Penkinlämmittäjät on kolmen nuoren toimittajan vireä podcast, jonka laadukkaita lähetyksiä on julkaistu jo vuodesta 2015 lähtien. Atte Ruuttilan, Anssi Karjalaisen ja Jussi Vainikan keskustelut käsittelevät monenlaisia jalkapalloon liittyviä teemoja ulkomaiden suursarjoista Veikkausliigan tuomareihin ja Palloliiton toimintakulttuuriin.

Podcastille voi jakaa tunnustusta kiinnostavista näkökulmista, jotka toimitetaan kuuntelijalle rennolla otteella. ”Kuin keskustelisimme jalkapallosta tuopin ääressä”, toteavat herrat sivuillaan, ja siltä lopputulos usein kuulostaakin – asiantuntevalta, mutta viihdyttävältä.

https://penkinlammittajat.com/

Facebook: Penkinlämmittäjät

Muita mainintoja

Suomalaisista futispodcasteista puhuttaessa Ilta-Sanomien Pallokerhoa (linkki) ei luonnollisestikaan voida sivuuttaa. Taustalla olevat resurssit näkyvät teknisessä laadussa ja aktiivisuudessa, ja suomifutikseen liittyviä lähetyksiä on julkaistu aktiivisesti myös kauden jo päätyttyä. Saku-Pekka Sundelin, Janne Oivio ja Ville Väänänen viihdyttävät kuuntelijaa niin ammattilaistason analyyseillään kuin kaikessa tönkköydessään hieman koomisella ryhmädynamiikallaan. Toimii!

Pienemmillä resursseilla toimii puolestaan Sanansaattajat-podcast, joka on suomifutikseen keskittyvän EOM-lehden tekijöiden tuote. Tero Karinti ja Kimmo Muttilainen ovat käsitelleet lähetyksissään muun muassa Ykkösen nousukarsintoja, ja podcastilta voinee jatkossakin odottaa keskittymistä sellaisiinkin futisilmiöihin, jotka eivät nouse keltaisten lehtien lööppeihin. Sanansaattajat löytää helposti EOM-lehden YouTube-kanavalta (linkki).

Jäikö jokin jalkapalloaiheinen podcast mainitsematta? Kommentoi juttua Byyrin Facebookissa tai Twitterissä!

The post Viihdepääty: Suomalaiset futispodcastit appeared first on Byyri.

Raitiovaunu rymistelee Vltavan luoteispuolta. Sporaan astuu tipotellen miehiä punaiset kaulahuivit kauloissaan. AC Sparta Praha kohtaa iltapäivällä cup-ottelussa FC Baník Ostravan, ja olemme menossa katsomaan paikallista futista opiskelijakaveriporukalla.

Saavutamme Generali Arenan ennen kello viittä, mutta fanituotteiden hankkimiseen ja oikean portin löytämiseen menee hetki. Kun pääsemme kentän puolelle, seuralaulut on jo kajautettu ja alkuvihellys vihelletty. Mietin, jääkö meiltä jotain näkemättä. Tunnen itseni todella suomalaiseksi: miksi pitäisi olla pilkulleen ajoissa paikalla, kyllähän paikallisiakin saapuu vielä kauan matsin alun jälkeen? Samalla kummastelen, miksi ottelu pelataan niin aikaisin iltapäivällä. Tulkitsen sen kuuluvan niihin paikallisjalkapallon hienouksiin, jotka eivät avaudu minulle.

Kyselen skeneä paremmin tuntevalta seurueemme jäseneltä joukkueiden taustoja ja menestystä. Käy ilmi, että Sparta on melko tasokas joukkue, Baník taas sijoittunut sarjataulukossa loppupäähän. Oletan, että kotijoukkueella on siis hyvät mahdollisuudet voittaa vieraansa.

Ultria, kaljaa ja boikotti

Pelin ensimmäinen puoliaika on tasavahvaa pelaamista. Suotuisia maalintekopaikkoja aukeaa vain vähän, ja huomioni kiinnittyykin Baníkin kannattajiin. Heidän päädyssään on banderolli, jossa lukee Chachaři, jälkikäteen Wikipediasta tarkistettuna suomeksi pahat pojat.

Siltä meno vaikuttaakin. Vastustajien leiristä kaikuvat akustisesti onnistuneella areenalla jatkuvat, rytmikkäät kannustuslaulut, jotka sanoja osaamatta tunnistaa kyllä. Samoja veisuja kuulee ympäri Euroopan, jopa ympäri maailman. Chachařin odotus palkitaan ensimmäisen puoliajan lopulla, kun Baník tekee ottelun avausmaalin.

Puoliajalla jonotamme muiden katsojien kanssa kaljaa, ja haaveilen taas siitä, että Suomi vielä joskus purkaisi alkoholibyrokratiaansa, ja kahden euron oluet saavuttaisivat vielä elinaikanani Itämeren koillisosan. Samalla katselen muita katsojia. Karkeasti arvioiden 80 % on keski-ikäisiä miehiä, loput lähinnä alaikäisiä. Naisia näkyy kourallinen.

Jo sisään tullessa huvitti, että naisille oli oma portti ja turvatarkastus, vaikkakin vain laukkuni tarkastettiin. Eräs tuttavani väitti alkusyksystä, että urheilupiirit tulevat viimeiseen asti vastustamaan sukupuolineutraaliutta. Väitteestä voi olla montaa mieltä, mutta lokakuussa 2017 Generali Arenalla tämä tuntuu pitävän paikkansa.

Toisen puoliajan alussa ilmoitetaan katsojamäärä. Nelisen tuhatta, siis noin neljäsosa areenan kapasiteetista. Kanssakatsoja kertoo, että paikalliset ultrat boikotoivat Spartan valmentajaa, Andrea Stramaccionia. Vaikka Tšekin poliittinen johto on pahasti korruptoitunut, urheilussa ihmiset haluavat oikeutta: jos saa kovaa liksaa, tuloksien täytyy yltää yhtä korkealle tasolle. Spartan menestys ei ole tällä kaudella yltänyt kannattajien vaatimuksiin.

Tasaisen taiston dramaattinen loppu

Spartan ensimmäisen puoliajan hapuilu päättyy, kun vaihdosta kentälle tullut Marc Janko iskee tasoitusmaalin 77. minuutilla. Muuten hiljainen kotikatsomon pääty räjähtää hetkeksi kannattamaan omiaan. Sparta saa kaipaamansa piristyksen maalista, ja varsinaisen peliajan loppu on kotijoukkueen hallintaa, joskin peli katkeaa jatkuviin rikkeisiin. Maalia ei kuitenkaan synny, joten ottelu jatkuu jatkoajalle.

Jatkoajan ensimmäisinä minuutteina Baník nousee jälleen johtoon, mutta toisella puoliskolla Spartan Josef Sural tasoittaa saksarillaan jälleen pelitilanteen. Rikkeitä riittää edelleen, mutta ei voittomaalia.

Edetään siis rangaistuslaukauksiin. Niiden suhteen meillä käy tuuri, sillä kilpailu suoritetaan edessämme, kotijoukkueen päässä. Aluksi palloa ladotaan maaliin vuorotellen, mutta Spartan kolmannella ja neljännellä yrittämällä pallo lentää maalin yli. Baníkin ratkaisija ei erehdy, ja niinpä Baník voittaa ja etenee Tšekin cupin viidennelle kierrokselle.

Kokonaisuutena ottelutapahtuma oli viihdyttävä koko pitkän kestonsa ajan. Erityismaininnan tunnelmanluonnista annan taukojen aikana soitetulle Eminemille sekä parille pyroräjäytykselle peliajan toisella puoliskolla.

Menisin uudelleen. Menkää tekin, kun Tšekissä matkustatte.

Kuva: Alec Neihum

The post Tien päällä: Baniikkia Prahassa appeared first on Byyri.

Olet keskittynyt koko viikon henkisesti tulevan viikonlopun ottelua varten. Olet juossut aamulenkkejä parantaaksesi kuntoasi, käynyt salilla töiden jälkeen vahvistaaksesi lihaksia sekä syönyt oikein. Lauantai–ilta saapuu ja huomaat, että kaikki tämä on jälleen unohtunut. Olet humalassa ja lähdössä kavereiden kanssa baariin. Baarin jälkeen poikkeat vielä pikaisesti lähiravintolassa kebabilla tai pizzalla. Aamulla heräät sängystä raskaalla jalalla ja pää kipeänä. Laitat sortsit ja pelipaidan päälle. Olet valmis ottelua varten.

Sunnuntailiiga on termi, jota käytetään Iso-Britanniassa kuvaamaan jalkapallosarjoja, joiden pelipäivä on sunnuntai eikä lauantai kuten normaalisti muissa sarjoissa. Sunnuntailiiga on Iso-Britannian suosituimpia keskustelunaiheita baareissa ja pubeissa. Se pakottaa satojatuhansia eri ikäisiä ihmisiä ylös sängyistään joka sunnuntai taistelemaan rakkaalle jalkapallojoukkueelleen. Se on pelaajille oiva tilaisuus kehittää kykyjään ja hankkia kokemusta ennen siirtymistä paremmalle tasolle lauantaina pelattaviin sarjoihin tai jopa ammattilaiseksi saakka.

Ei mikään Valioliiga

Saavut kentälle, jossa on sateen jäljiltä enemmän koiran ulostetta ja multaa kuin ruohoa. Kuusi joukkueen pelaajaa “lämmittää” maalivahtia potkimalla palloa täydellä voimalla häntä kohti. Toisen kenttäpäädyn maaliverkkoja paikataan juuri jeesusteipillä. Loput pelaajat löytyvät pukuhuoneesta kehuskelemassa varsin värikkääseen sävyyn edellisen illan seuralaisestaan. Olet unohtanut säärisuojasi kotiin. Mietit mielessäsi, että ethän sinä niitä kuitenkaan tarvitse, mutta päädyt kuitenkin taittamaan sanomalehden sukkasi sisälle. Teippaat sukat runsaalla teipillä, laitat kuluneet kenkäsi jalkaan ja lähdet pelaamaan.

Aloituspotku on kello kymmenen. Vartin päästä kentän laidalla aukeavat ensimmäiset kaljatölkit. Puolet joukkueesta on selvästikin juonut liikaa edellisenä iltana ja on selvää, että ottelun jälkeen loputkin suuntaavat yhdessä pubiin muutamalle palauttavalle oluelle. Pelataan nyt ottelu kuitenkin ensin.

Sunnuntailiiga on amatöörisarja, joka ei kuulu Englannin perinteiseen sarjapyramidiin. Sillä on oma erillinen riippumaton sarjasysteemi, jossa voi nousta ja tippua vain liigan sisällä. Vuosien varrella on ollut joitakin erityistapauksia, joissa liigan joukkue on vaihtanut ammattilaissarjaan, jotta nousu on ollut mahdollista.

Joukkueet ovat yleensä kaveri- tai työporukoita, joihin voidaan ottaa ulkopuolisia vahvistuksia samalla tavalla kuin Suomen puulaakissa. Pääsääntöisesti joukkueet eivät ole tekemisissä virallisten seurojen kanssa.

Aina sattuu ja tapahtuu

Jo ensimmäisten spurttien aikana huomaa, että tietylle osalle pelaajista peli on vakavaa. Osa taas yrittää pitää oksennuksen maun pois suupielistä, ja loput miettivät, ketä lyödä kyynärpäällä seuraavassa pääpallossa. Kaikki kuitenkin nauttivat loppujen lopuksi pelistä omalla tavallaan.

Huijaaminen, uhkailu, väkivalta ja muut viehättävät piirteet ovat suhteellisen normaalia toimintaa Sunnuntailiigassa pelatessa. Kuka tahansa pelaajista voi hyvällä omallatunnolla vapauttaa sisäisen luolamiehensä kohdatessa vastustajat, joiden kävellessä vastaan siirtyisi yleensä kadun toiselle puolelle.

On itse asiassa onni, jos joukkue lopettaa pelin täydellä miehityksellä. Joskus haukutaan tuomaria liian rajusti, toisinaan taklaukset myöhästyvät pahasti tai joskus pelin alkaessa ei vain ole tarpeeksi pelaajia, jotka olisivat vaivautuneet paikalle. Ikinä ei voi tietää mitä kentällä tapahtuu.

Just Can’t Get Enough

Vähintään 70-vuotias erotuomari puhaltaa kiihkeän ottelun päättyneeksi. Onnistuitte nousemaan 2-0-tilanteesta tasoihin joukkueen veteraanipelaajan nostalgiaa tihkuvan taukopuheen ansiosta. Hän on ainakin kymmenen vuotta kaikkia muita vanhempi.

Käytte kylmässä suihkussa ja lähdette kohti pubia. Kausi on jälleen ohitse, ja juhlitte kahdeksatta sijaa iltaan saakka kuin mestaruutta.

Jäät kaipaamaan jalkapalloa seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi. Seuraavan kauden alkaessa olet luultavasti jälleen surkeassa kunnossa ja kymmenen kiloa ylipainoinen.

Sunnuntait eivät ole samanlaisia ilman Sunnuntailiigaa.

Kirjoittaja: Timo Harvey

Kuva: Timo Harvey

Kuvassa Orpington & Bromley District Football Leaguen tuore mestarijoukkue FC Bickley.

The post Hikeä, kamppailua ja krapulaa – tätä on Sunnuntailiiga appeared first on Byyri.