On elokuinen torstai-ilta.

Pirkanmaan derbyn alkuun on reilut puoli tuntia. Naapurikaupunki Tampereen Pallo-Veikot on matkannut Valkeakoskelle Hakan vieraaksi. Kotijoukkueen voittoputken näkee jo portilla, tehtaan puoleiselle lippuluukulle on pitkä, puikkelehtiva jono. Aina ei ole ollut näin.

Suomi on täynnä jalkapallotarinoita. Valkeakosken Hakan nousu on lajiromantiikassaan yksi kauneimmista. 85-vuotisjuhlakauttaan viettävän Hakan historia hakee vertaistaan maamme jalkapallohistoriassa. Yhdeksän Suomen mestaruutta, seitsemän hopeaa, kymmenen pronssia, kaksitoista Suomen cupin voittoa ja yksi voitettu Liigacup vetävät nöyräksi.

Suomen mestaruuksissa mitattuna FC Haka on yhä Suomen toiseksi menestynein seura. Enemmän mestaruuksia on vain 29 kertaa kauden päätteeksi juhlineella HJK:lla. Hakan ohella yhdeksän kertaa on mestaruuden voittanut myös Helsingin Palloseura, jonka edellisestä mestaruudesta on tosin jo 62 vuotta aikaa.

Myös cup-kannujen nostelijana Haka on ollut toiseksi ahkerin. 12 cup-voittoa – vain yhden voiton päässä HJK:sta. Erityisesti cup-kilpailu on piirtynyt vahvasti osaksi koskelaisuutta. Vuorineuvos Juuso Walden oli Valkeakoskella toimineen paperitehtaan toimitusjohtaja, mutta jäi myös jalkapallohistoriaan henkilönä, joka perusti Suomen cupin.

Mainitun paperitehtaan tuki teki Hakasta oman aikansa jättiläisen. Pelaajat olivat tehtaassa töissä, mutta harjoittelivat vieressä olevalla kentällä kuin ammattilaiset. Hiljalleen pelaajien siirtyessä muissakin seuroissa laajemmin kohti täys- tai puoliammattilaisuutta tehtaan työt jäivät, mutta paperitehtaan tuki oli yhä taloudellisesti merkittävä Hakalle.

Valkeakoskelaisuuden symboli

FC Haka yhdisti koko paikkakunnan ja teki sen ahkeran työväestön ylpeäksi. Hienointa menestyksessä oli se, että ostopelaajat olivat vähissä, ja varsinkin 1960-luvun suuruus saavutettiin lähestulkoon täysin valkeakoskelaisilla pelaajilla. Erityisesti kauden 1960 mestaruus seisauttaa yhä veret. 41 pistettä 44 mahdollisesta maalisuhteella 78-23. Samana vuonna Hakasta tuli maamme ensimmäinen tuplamestari, kun se vei myös cupin.

Valkeakoskelta on jo vuosikymmenien ajan noussut myös ikonisia pelimiehiä eri sukupolville. Esko Malm, Juhani Peltonen ja kumppanit jättivät jälkensä 60-luvulla, kun taas 70-luvulla oli muun muassa Matti Paatelaisen ja Martti Kuuselan aika loistaa. 80-luvulla Olli Huttunen torjui itsensä koko kansan tietoisuuteen, ja kaltaisilleni 80-luvun alussa syntyneille 90-luku on jäänyt mieleen Valeri Popovitshin ja Oleg Ivanovin maagisista otteista.

Taloudelliset ongelmat alkoivat kuitenkin 2000-luvulla hidastuttaa Hakan tekemistä. Tehtaan tuki alkoi hiipua ja rahakirstussa näkyä pohja. 2008 perustettiin FC Haka Oy, ja osakeannissa uuden osakeyhtiön pääomistajaksi tuli entinen Haka-peluri, ravintoloitsija ja liikemies Sedu Koskinen.

Koskinen investoi Hakaan hurjasti rahaa. Tehtaan kentän katsomot saivat uuden ilmeen ja edelleen upealla paikalla palveleva Paviljonki-ravintola ilmestyi tehtaan puoleisen portin kulmaukseen. Rajujen tappioiden jälkeen Koskinen laittoi lompakkonsa kiinni ja luopui omistuksestaan valkeakoskelaisseurassa.

Elettiin kesää 2010. Tehtaan tuki oli pienentynyt ja Koskisen rahat poissa. Haka joutui luopumaan parhaista pelaajistaan ja oli velkaa satojatuhansia euroja. Kaiken kaaoksen keskellä joukkue sinnitteli sarjataulukon puoliväliin. 2011 rajulla kulukuurilla ollut seura onnistui vielä pysymään Veikkausliigassa, mutta vuotta myöhemmin tuli lähtö.

Yhteiskunnan rakennemuutos oli riepotellut myös Valkeakoskea ja Haka saanut siitä osansa. Valkeakoski poistui liigakartalta ja monen mielestä pysyvästi.

Positiivisessa kierteessä

Pohjalta on kuitenkin ponnistettu. Uutta tulemista on tehty pitkäjänteisesti, tiukalla kulukuurilla ja omaan pelaajatuotantoon nojautuen. Seuran lähelle on kerätty ihmisiä, joille Haka on tilipussia tärkeämpi. Vihdoin seuralla oli myös varaa panostaa 85-vuotisjuhlakauteen ja lopputulemana valkeakoskelaiset porskuttavat tällä hetkellä Ykkösen kärkipaikalla, eikä sille näy pysäyttäjää.

Kaula seuraavana majailevaan Turun Palloseuraan on kasvanut jo 14 pisteeseen. Haka on vienyt koko kauden läpi ilman tappioita, ja edellinen pistemenetys on kesäkuun alusta Kajaanista. Joukkue on voittanut nyt jo 12 ottelua putkeen. Aletaan lähestyä hiljalleen niitä hetkiä, kun voidaan aloittaa laskeminen, missä ottelussa Hakalla on mahdollisuus varmistaa nousu takaisin Veikkausliigaan.

Mahdollinen nousu kutkuttaa ajatuksena myös Hakan toimitusjohtajaa Olli Huttusta. Entinen pelaaja on toiminut seurassa aikanaan myös päävalmentajana, ja nykyisessä pestissään Huttunen on ollut syksystä 2016 saakka. Hän on käytännössä nähnyt Hakassa kaiken aitiopaikalta.

– Olisihan se nousu hieno asia henkilökohtaisesti, mutta koen sen enemmänkin olevan palkinto tälle kaupungille, seuralle ja yhteisölle. Silloin kun tulin vuonna 2016 seuraan uudelleen, kyllä moni piti sitä nousua silloin utopistisena, ja nyt me ollaan tässä tilanteessä, että olemme näin lähellä. Ei tätä moni olisi uskonut vielä vuosi tai kaksi takaperin, Olli Huttunen myöntää.

Hakan menestys on tarttunut myös koko yhteisöön ja Valkeakoskella Haka on jälleen puheenaihe numero yksi.

– Kaikki asiat seuran ympärillä ovat tällä hetkellä tosi positiivisia. Ilmapiiri kaupungilla on hyvä ja käynnissä on positiivinen kierre. Sitä ei olla saatu pelkästään sillä, että tulokset ovat hyviä, vaan se peli on ollut myös viihdyttävää. Täällä kun on paljon tätä vanhaa kansaa, joka on nähnyt Hakan menestyksen vuodet, niin hekin pitävät tästä tavasta miten pelataan, Huttunen kertoo.

Tämä onkin näkynyt konkreettisesti lippuluukulla.

– Viime vuonna keskiarvomme oli yli tuhannen katsojan ja nyt lähentelemme jo puoltatoista tuhattat. Yleisömäärän kasvu on näkynyt tietenkin myös ottelutuotoissa. Mielenkiintoista tässä on ollut se, että viime syksynä meillä oli tälle kaudelle kausikorttikampanja ja myimme kausikortteja 1 600 kappaletta. Siitäkin huolimatta olemme myyneet tällä kaudella portilta enemmän lippuja kuin viime kaudella, avaa Huttunen seuran lipunmyyntiä.

Kun TPV jää jalkoihin Tehtaan kentällä, menee ottelussa myös 2000 katsojan raja ensimmäistä kertaa tällä kaudella rikki. Kun kuulutus kertoo yleisömääräksi 2004, saa se raikuvat aplodit ja suupielet katsomossa ylöspäin. Joillekin tämä tuntuu olevan jopa tärkeämpi asia kuin illan kolme pistettä.

Tainion johdolla

Yksi Hakan uuden tulemisen peruspilareista on ollut valmennukseen satsaaminen. Tämä on ollut toimitusjohtaja Olli Huttusen mukaan varsin tietoinen ratkaisu.

– Silloin 2016 päätettiin, että taustat pitää olla kunnossa ennen kuin nousua lähdetään uudelleen hakemaan ja valmennus on olennainen osa tätä. Vetovoimamme on edelleen hyvä, vaikka Ykkösessä pelaammekin. Olosuhteet ovat täällä kunnossa ja historian pystyy vieläkin aistimaan.

Kaudeksi 2018 Keith Armstrongin valmennustiimiin liittyi Teemu Tainio, joka oli palvellut Tehtaan kentällä pelaajana 20 vuotta aikaisemmin ennen lähtöään maailmalle. Tälle kaudelle Tainio peri päävalmentajan pestin Armstrongilta ja kaikki palaset ovat loksahdelleet kohdalleen.

– Onhan se rehellisesti sanottava, että näinkin paljon pisteitä tässä vaiheessa kautta on ollut tietyllä tapaa yllätys. Kyllä minä luotin tähän joukkueeseen jo talvella. Moni ihmetteli, miksi me edes puhumme noususta tavoitteena. Meillä oli kuitenkin paljon sellaisia pelaajia, jotka eivät ehkä olleet suurelle yleisölle  niin tuttuja, mutta me tiesimme heidän potentiaalin, Teemu Tainio kertaa ensimmäistä vuottaan päävalmentajana.

Silmiinpistävää Hakan tässä kaudessa on ollut henkisen kantin lujuus. Joukkue on noussut kauden aikana jo viisi kertaa tappioasemasta voittoon. Kaikki joukkueet eivät pysty suoritukseen kertaakaan kauden aikana.

– Siitä voi ottaa esimerkkinä kotipelin AC Kajaania vastaan. Päästettiin kaksi ilmaista erikoistilannemaalia ja tehtiin homma itsellemme vaikeaksi. Sanoin puoliajalla pojille, että te voitte vielä itse päättää, voitatteko te tämän pelin vai ette. Jos vain maltamme tehdä niitä omia juttua, mitä tiedetään osaavamme, niin kyllä se sieltä kääntyy. Se kertoo paljon joukkueen henkisestä kantista ja lujuudesta, että ei mennä vastustajan johtomaalista kipsiin, vaan luotetaan omiin kykyihin, kun peliä on vielä jäljellä, Tainio suitsuttaa suojattejaan.

Tainio on tuonut Hakaan tullessaan kovan vaatimustason. Se näkyy myös TPV-pelissä, kun vieraiden Arjan Goljahanpoor kaventaa erikoistilanteesta lisäajalla lukemiksi 3-1. Löysä puolustaminen pelin ollessa jo selvä saa torniolaisen sapen kiehumaan kentän laidalla.

– Vaatimustasomme on harjoituksissa kova. Meillä on ollut treeneissä mukana muun muassa pistekäytäntö. Olemme pelanneet treenien lopuksi aina pelin, jonka voittaja saa pisteen, ja jätkät ovat hyvin tämän syötin kyllä napanneet. Treeneissä on hyvä asenne ja tempo, se totta kai siirtyy sitten myös sinne kentälle, avaa Tainio joukkueensa harjoittelua.

Valmiina Veikkausliigaan

Pessimistisimmätkin Hakan kannattajat joutuvat jo hiljalleen myöntämään, että nousu Veikkausliigaan on jo todella lähellä. Mutta kuinka valmis Haka on Veikkausliigaan?

– Jos puhutaan noususta Veikkausliigaan, niin silloin pitää olla joukkueen asiat kunnossa. Tausta, pelaaja-asiat, mutta myöskin toimiston asiat pitää olla kunnossa ja talous tarvittavassa tikissä. Jos joku näistä osa-alueista ei ole kunnossa, niin turha lähteä sinne, toimitusjohtaja Olli Huttunen taustoittaa.

– Näitä on nyt meillä vuosien varrella laitettu kuntoon ja totesimme jo viime syksynä, että nyt on meidän aikamme. Taloutemme on kontrollissa, joukkueen taustoihin on satsattu ja nyt myös pelaajiin. Näkisin, että nousu Veikkausliigaan ei olisi meille liian iso koettelemus millekään osa-alueelle, Huttunen jatkaa.

Myös ensi kauden joukkueen rakennus on jo alkanut. Hakalla on Huttusen mukaan 13 sellaista pelaajasopimusta, joissa jatko on seuran oman option varassa. Tämän varaan on hyvä lähteä rakentamaan.

– Nämä tuovat meille hyvän rungon. Lisäksi meillä on toki pelaajia, joilla loppuu sopimus ja jotka me haluamme pitää. Keskustelut on aloitettu, mutta meillä ei toki ole vielä yhtään pelaajasopimusta ensi kaudelle, Huttunen kertoo joukkueen rakennuksesta.

Päävalmentaja Teemu Tainio myöntää, että uuden joukkueen rakentaminen tuo mukaan myös omat haasteensa.

– Tietenkin sitä joukkuetta pitää vahvistaa, jos nousu tulee. Jokaiseen linjaan pitäisi todennäköisesti tuoda uusi pelaaja, mutta runko on edelleen nykyinen ja iso osa pelaajista jää tänne. Se on yksi tämän valmentamisen ei-niitä-mukavia puolia tuo joukkueen kasaaminen, kun tietyille pelaajille pitää ilmoittaa, ettei sitä jatkoa tule, ja toisaalta samaan aikaan löytää ne oikeat palaset tulevalle kaudelle, Tainio miettii.

TPV on kaatunut, ja ihmiset virtaavat porteista ulos ottamaan seuraavaa arkiaamua vastaan. Paviljonkiin jää kuitenkin vielä tuvan täydeltä ihmisiä nostamaan maljan kolmelle pisteelle ja kuuntelemaan pelaajien kommentteja.

Tehtaan kentällä nähtyä ja kuultua voi kuvailla sanalla vaikuttava. Kaikki viittaa siihen, että porttien sisäpuolella pelataan ensi keväänä Veikkausliigaa kahdeksan vuoden tauon jälkeen.

Kuvat: Arno Hämäläinen

The post FC Haka nousi rakennemuutoksesta ja konkurssin partaalta Veikkausliigan porteille – Teemu Tainio ja Olli Huttunen kertovat, mitä Valkeakoskella on tapahtunut appeared first on Byyri.

Ilta saatiin liikkeelle alkuseremonioiden jälkeen. Hakan toimitusjohtaja Olli Huttunen palkitsi tulikuuman Salomo Ojalan heinäkuun otteistaan.

Kuningas Salomo jatkoikin maalitehtailuaan lähes välittömästi. Kauden maali numero 16 syntyi ottelun neljännellä minuutilla nopean vastahyökkäyksen päätteeksi.

TPV oli hävinnyt vain kolme päivää aikaisemmin Kotkassa tennisluvuin 6-1 ja aikainen maali ei lupaillut tästäkään vierailusta sen ruusuisempaa. Vierailijoiden maalivahdin Antti Kuusisen ilme on paljon puhuva.

Pallo-Veikkojen kapteeni Tommi Smeets oli jatkuvasti kaksinkamppailuissa Ykkösen parhaan maalintekijän Salomo Ojalan kanssa. Vaikeasta illasta huolimatta, Ojalan maalitili ei enää avausmaalin jälkeen enempää karttunut.

Kiirettä piti myös Antto Hilskan kanssa. TPV-kasvatti Hilska totesi ottelun jälkeen, että kasvattajaseuran kohtaamisessa on aina erityinen lataus.

Hakapeliitat sai tukea kannustamiseen sveitsiläisen salibandyjoukkueen junioreilta. Valkeakoskella pelataan tulevana viikonloppuna kyseisen lajin kansainvälinen junioriturnaus ja sveitsiläisjoukkueen nuoriso oli jalkautunut Tehtaan kentälle aistimaan kuningaslajin tunnelmaa.

Myös Tampereelta oli saavuttu omien tueksi.

Ja rytmiä riitti.

Rummun paukkuessa TPV:n Giorgi Ositashvili otti rangaistusalueella kontaktin Hakan Anton Popovitchin kanssa. Popovitch nurin ja tuomari Oskari Hämäläinen osoitti pallon yhteentoista metriin.

Popovitch asettui itse ampumaan…

…ja pääsi tuulettamaan.

Ottelu keräsi Tehtaan kentälle kauden ennätysyleisön – 2004 katsojaa.

Tauolla sisään tullut Tino Purme toi uutta energiaa Hakan peliin. Kauden avausmaali oli myös lähellä, mutta yritys lähietäisyydeltä pysähtyi 65. minuutin kohdalla TPV:n maalin pystypuuhun.

Anton Popovitch puolestaan onnistui toistamiseen ja jälleen rangaistuspotkusta. Tällä kertaa rikottuna pelaajana Antto Hilska.

Numeroiden vaihtaminen alkaa käymään Tehtaan kentän henkilökunnalta jo rutiinilla.

Yksi vieraiden näkyvimmistä pelaajista oli oikean puolustajan tontilta hyvin hyökkäyksiä tukenut Mauno Sirén. Sirén tarjoili pari tekopaikkaa sekä kokeili itse kertaalleen avausjaksolla kohti oikeaa alakulmaa.

TPV:n Arjan Goljahanpoor kavensi vielä ottelun lisäajalla lopullisiksi numeroiksi 3-1. Pirkanmaan derby kuitenkin Hakalle, joka voitti siis kaikki kolme keskinäistä kohtaamista. Valkeakoskelaiset ovat voittaneet kaikki kotiottelunsa tällä kaudella.

Hienon ottelun pelannut Jami Kyöstilä oli luonnollisesti tyytyväinen voittoon ja nautti derbyn tunnelmasta.

”Hieno oli pelata! Oma latauksensahan näissä paikallispeleissä aina on, kun on väkeäkin katsomossa. Nytkin taisi olla yli 2000 henkeä”.

Pallo-Veikoilla kahdesti avausjaksolla maalipaikassa ollut Riku Oras oli tappiosta huolimatta suhteellisen tyytyväinen siihen, miten TPV paransi ilmettään maanantain tukkapöllystä.

”Meillä oli tähän peliin eri pelisuunnitelma. Panostimme paljon siihen etteivät he pääse pelaamaan meidän muodon sisään ja minusta se meidän muoto toimikin nyt suhteellisen hyvin”.

Varsinkin ottelun alku jäi Orasta kaivelemaan. Mies oli itse ensin tekopaikassa ja alle puoli minuuttia tästä pallo oli omissa.

”Ensin oltiin niin lähellä ja heti soi omissa sen jälkeen. Se oli juuri sellainen nihkeä alku mitä yritettiin välttää”.

Haka porskuttaa nyt vahvasti Ykkösen kärjessä ja kolkuttelee jo Veikkausliigan porttia. Oras näkee selkeät syyt sille, miksi Haka on juuri niin vahva mitä se on.

”Heillä on hyvä pelaajamateriaali ja selkeä pelitapa. Riiston jälkeen iskevät hyvin vastaan. Vaikea joukkue haavoittaa”.

Kuvat: Arno Hämäläinen

The post Pirkanmaan derby sai Tehtaan kentän lehterit pullistelemaan – Haka-TPV kuvina appeared first on Byyri.

Valkeakoskella oli lupa odottaa viihdyttävää Ykkösen kamppailua, koska molempia joukkueita on ennakkokaavailuissa pidetty kärkipään sijoituksista taistelevina. Kotiyleisö odotti omiensa näkemisen lisäksi Valkeakoskella hyvin pidetyn Kalle Multasen paluuta Tehtaan kentälle, tällä kertaan KTP:n paidassa. Tuskin silti kukaan vielä tässä vaiheessa osannut odottaa nähdyn kaltaista näytelmää.

Maalijuhlat käynnisti FC Hakan ranskalaispuolustaja Samuel Mansour. Mansour nousi kulman jälkitilanteessa korkeimmalle ja puski ottelun avausmaalin 12. minuutin kohdalla. Hieman ennen Mansourin osumaa KTP:n Anton Eerolalla oli jo ehtinyt olla paikka viedä kotkalaiset johtoon.

Ottelu pelattiin hyvin arktisissa olosuhteissa. Ennen peliä Tehtaan kenttää piiskannut vesisade muuttui avausmaalin jälkeen lumisateeksi. Säätilan muutos ei vaikuttanut millään tavalla itse ottelun kulkuun. Haka löysi toistuvasti aukkoja kotkalaisten puolustuksesta, ja rokottikin paikoistaan kovalla prosentilla.

Henri Malundama vei pian jo Hakan kahden maalin johtoon. Malundama oli hetkeä aikaisemmin saanut nauttia Anton Popovitchin ruokinnasta, mutta ei tuolloin ylettynyt palloon ja tilanne kuivui kokoon. Paria minuuttia myöhemmin askelmerkit olivat samassa kuviossa kohdallaan ja tulostaululle käänneltiin numeroiksi 2–0.

Kentällä nähtiin ajoittain myös varsin kovia otteita, mutta ottelu pysyi hyvin tuomari Daniel Enkvistin hanskassa. Muutamat tiukemmat puhuttelut riittivät ja Enkvist kaivoi kortin taskustaan vain kolme kertaa. Tässä keltaista näkee kahden maalin mies Ville-Valtteri Starck, joka on juuri jyrännyt KTP:n Manel Subiratsin.

Ottelu oli kotkalaisille hyvin synkkä. Hakan karattua kolmen maalin johtoon kotkalaiset saivat kuitenkin maalihanansa auki, kun Haka puolusti erikoistilanteen todella löysästi ja Juuso Laitinen pääsi viimeistelemään lähietäisyydeltä KTP:n kauden avausmaalin.

KTP:n paras jakso ottelussa oli kavennusmaalin jälkeen ensimmäisen nelivitosen loppupuolella ja jopa 3–2 roikkui ilmassa. Kotkalaiset pelasivat hyvästä paikasta olleen hyökkäyspään vapaapotkunsa kuitenkin erittäin heikosti ja Haka pääsi iskemään vastaan. Nopean vastaiskun päätteeksi Jacob Bushue viimeisteli ottelun luonteelle hyvin ratkaisevan 4–1-osuman ja antoi maalinsa jälkeen kulmalipulle kyytiä.

Tauon jälkeen ottelun käsikirjoitus ei nähnyt suuria muutoksia, mutta lumisade tosin hellitti hetkeksi. Ottelulle ominaista oli muutamat karmeat maalinedushässäkät. Kuvassa näistä yksi ikuistettuna.

Ottelun ehkä hienoin hetki nähtiin 55. minuutin kohdalla, kun Kalle Multanen nikkasi päällään KTP:n 4-2-kavennuksen. Valkeakoskelaisyleisö antoi entiselle sankarilleen raikuvat aplodit. Huomioitavaa oli myös se, että Valkeakoskella syntynyt Aleksi Pahkasalo syötti kaikki KTP:n kolme maalia.

Kotiyleisöä oli karmeasta säästä huolimatta saapunut Tehtaan kentälle 666 katsojaa. Myös Hakapeliitat löytyivät luonnollisesti omasta katsomonosastaan, vastaten ottelun tunnelmasta.

Lopulliset 6–3-lukemat viimeisteli vaihtomies Aleksi Lehtojuuri pari minuuttia ennen päätösvihellystä. Maali syntyi hyvin pienestä kulmasta surullisen puolustamisen päätteeksi.

Tappio veti mielet kotkalaisleirissä matalaksi. KTP:lle oli edellisen kerran tehty kuusi maalia virallisessa ottelussa lähes päivälleen 11 vuotta sitten. 4.5. 2008 HJK oli parempi Helsingissä lukemin 6–1.

Kotijoukkueen keskuudessa riemu oli puolestaan ylimmillään. Tosissaan nousua hakeva Haka on aloittanut kauden nyt kahdella voitolla. Seuraavaksi valkeakoskelaiset matkustavat Ouluun AC Oulun vieraaksi. Ykkösen todellinen huippukamppailu pelataan ensi viikon lauantaina 11.5.

Ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Kalle Multanen pyysi anteeksi omiensa esitystä.

”Hävettää ihan helvetisti tämä meidän esitys”.

Hakan päävalmentaja Teemu Tainio puolestaan iloitsi siitä, että kerrankin maalipaikat osattiin myös hyödyntää.

Kuvat: Arno Hämäläinen

The post Haka ja KTP mättivät maaleja lumisateessa appeared first on Byyri.

Ykkösessä on 10 joukkuetta, jotka pelaavat kolminkertaisen sarjan (27 ottelua). Voittaja nousee Veikkausliigaan, toiseksi sijoittunut pääsee Veikkausliigakarsintaan ja viimeisen kohtalona on pudota Kakkoseen. Joukkue-esittelyssä seurat ovat kirjoittajan muodostamassa ranking-järjestyksessä.

Joukkueet

Ykkösen otteluohjelmaan pääset tästä. Ota myös seurantaan Miesten Ykkönen Twitterissä!

The post Ykkönen 2019 – Kausiennakko appeared first on Byyri.

Kestomenestyjiä tyrkyllä HJK:n vanaveteen

HJK:n varmistettua mestaruutensa venyi helsinkiläisten mitaliputki jo kymmenen kauden mittaiseksi. Noista kymmenestä mitalista peräti kahdeksan on ollut kultaisia. Viime vuosikymmenellä Veikkausliiga oli sarjana kenties tasaisempi, useammalla seuralla oli mahdollisuudet jopa mestaruuteen asti.

Ennen komeaa mitaliputkeaan HJK ei ollut napannut hamuamiaan kultamitaleita itselleen viiteen kauteen. Jalkapallokaupunki Tampereen silloinen kärkiseura Tampere United kuului kahdella perättäisellä mestaruudellaan (2006-07) kestomenestyjiin. TamU:n lisäksi mestaruuspokaalia HJK:n edestä nostelivat myös Haka, MyPa sekä viimeisimpänä FC Inter.

Kuluvan vuosikymmenen aikana mitaliseuroiksi ovat vakiintuneet uudet nimet. Niin Haka, MyPa kuin Tampere Unitedkin löytyvät nykyään alemmilta sarjatasoilta. Hissijoukkueen mainetta kantanut RoPS, kuopiolainen perinneseura KuPS sekä uudempi tulokas SJK kuuluvat sen sijaan edellisten kausien menestyjiin.

Himmeimmiltä mitaleilta matkaan huipulle

Tämän kauden mitalit jaetaan HJK:n lisäksi kahdelle joukosta RoPS, KuPS, FC Honka ja Ilves. Jokainen mainituista on päässyt 2010-luvulla vähintään kerran mitalien makuun ja jokaisella on edellytykset jatkossakin taistella kärkisijoista.

Suomalaisen jalkapallon toistelluimpiin kysymyksiin ovat kuuluneet jo vuosia, mikä seura pystyy nousemaan vakituiseksi haastajaksi HJK:lle ja miten? Tämän kauden alla KuPS ja SJK luettiin rohkeissa arvioissa potentiaalisiksi haastajiksi Klubin mestaruusmarssille. RoPS antoi kauden edetessä tiukimman haasteen HJK:lle, mutta SJK on alisuorittanut pahasti. Organisaatiotasolla Seinäjoella ollaan hyvällä mallilla, samaa voi sanoa KuPS:sta. Pitkällä tähtäimellä toiminta ei kuitenkaan ole kantanut hedelmää, ainakaan toistaiseksi.

Huolimatta helsinkiläisten ylivoimasta pitkässä juoksussa, on kausi sisältänyt tähänkin mennessä paljon mehukkaita yksittäisiä otteluita. Veikkausliiga on edelleen sarja, jossa jokainen joukkue voi voittaa hyvänä päivänä kenet tahansa.

Tilastoknoppeja liigakaudelta

Saimme Byyrin lukijalta vinkin erinomaisesta tilastosivusta, josta löytyy huippusarjojen lisäksi dataa niin Veikkausliigasta, Ykkösestä, Kakkosesta kuin myös Naisten Liigastakin. Kokosimme alle muutamia mielenkiintoisia tilastoja kuluneelta kaudelta pohjautuen SoccerSTATS.com -sivuston numeroihin.

• Rovaniemen Palloseura on kotiotteluissaan ollut tappiolla 121 minuutin ajan. Lukema on sarjan paras, ja ennen toissa viikon SJK-tappiota, se oli hämmästyttävän pieni – 50 minuuttia.
• IFK Mariehamn ei kumma kyllä ole liigan huonoin vierasjoukkue. Tämä on kova saavutus, kun joukkue on johtanut vieraspelejään ainoastaan 32 minuutin ajan tällä kaudella.
• Pronssimitalissa kiinni oleva KuPS on kotiotteluissaan tehnyt viidesti (31%) avausmaalin. Vierailijat ovat sen sijaan iskeneet ensimmäisen maalin 11 kertaa (69%), joten takaa-ajajan rooli on kuopiolaisille tuttu.
• Avausmaalit ovat olleet tärkeässä roolissa HJK:n mestaruudessa. Klubi on onnistunut tekemään ensimmäisen maalin 22 liigaottelussa (71%), ja näistä otteluista ainoastaan KuPS onnistui nousemaan voittoon (19-2-1).
• Jos ensimmäisen puoliajan jälkeen jaettaisiin pisteitä, niin sarjan kärjessä olisi FC Honka viiden pisteen turvin ennen HJK:ta. IFK Mariehamn pitäisi perää ja TPS olisi keskikastissa ilman uhkaa putoamisesta.
• Toni Korkeakunnaksen erottanut FC Lahti on tuskaillut maalinteon kanssa etenkin vieraskentillä. Joukkue on epäonnistunut maalinteossa peräti yhdeksässä (60%) vieraskamppailussa, mikä on sarjan heikoin tulos.
• Putoajaksi varmistuneen PS Kemin tilastot eivät seuraa mairittele, varsinkin kun peleistä on ollut enemmänkin tarjolla. PS Kemi on menettänyt liigassa johtoasemansa 11 kertaa ja pitää tässä tilastossa perää FC Hongan ohella. Johtoasemassa pelaaminen ei ole ollut helppoa.
• Maaleja Veikkausliigassa on nähty 459. Tämä tarkoittaa 2.47 maalia ottelua kohden.
• Melkein neljäsosa kaikista liigassa tehdyistä maaleista tulee otteluiden lopussa. Aikavälillä 76-90 min on maaliverkkoja heiluteltu 110 kertaa (24%).
• Kotikenttä on rautaa. Tämän kauden 186 ottelusta 40% on päättynyt kotivoittoon, 27% tasapeliin ja 32% vierasvoittoon.

The post Veikkausliigasta: Mitaleita ja knoppitilastoja appeared first on Byyri.