Roberto Boninsegna saa pallon haltuun 20 metriä Länsi-Saksan maalista. Tarkka ja kova laukaus lähtee nopeasti vasempaan alakulmaan. Italia siirtyy 1-0-johtoon välierän kahdeksannella peliminuutilla.

Italian ja Länsi-Saksan välinen ottelu Mexico Cityssä kesällä 1970 käynnistyi niin kuin mikä tahansa jalkapallon MM-kisojen välieräottelu. Boninsegnan vedon painuessa verkkoon kukaan lehtereillä istuneista 102 444 katsojasta ei osannut ennustaa, että he olivat saapuneet todistamaan ottelua, josta alettiin myöhemmin käyttää nimitystä ”Vuosisadan ottelu”.

Toisen jakson draamaa

Toisella jaksolla Länsi-Saksan leirissä herätti suurta parranpärinää tilanne, jossa italialaispuolustaja kaatoi saksalaishyökkääjän aivan rangaistusalueen rajalla. Jokaisen saksalaisen mielestä rike tapahtui alueen sisällä ja jokaisen italialaisen mielestä tilanteessa ei ollut kontaktia juuri ollenkaan ja jos oli, niin se oli tapahtunut alueen ulkopuolella.

Ottelun meksikolainen erotuomari päätyi pitkän torikokouksen jälkeen ratkaisuun, jossa Länsi-Saksa sai vapaapotkun rangaistusalueen rajalta. Tämän erikoistilanteen saksalaiset sössivät ihan itse, ja Italian johto säilyi valotaululla.

Hetkeä myöhemmin Länsi-Saksan kapteeni Uwe Seeler pääsi puskemaan lähietäisyydeltä, mutta Italian maalivahti Enrico Albertosi venyi fantastiseen torjuntaan. Italian 1-0-johto säilyi ja saksalaisilta alkoi valua hiekka tiimalasista.

Aikaa riitti kuitenkin vielä yhden tilanteen luomiseen. Jürgen Grabowski otti nopean rajaheiton haltuunsa vasemmalla laidalla, irtaantui vartijastaan ja Tero Karhua lainatakseni ”nosti luukulle”. Vasen laitapuolustaja Karl-Heinz Schnellinger oli kyseisellä luukulla täysin vartioimattomana. Todella kömpelö kosketus palloon riitti viemään sen verkon perukoille. 1-1, ja edessä oli jatkoaika.

Jatkoaika suoraan hulluudesta

12 vuotta tämän ottelun jälkeen pelattiin Ranskan ja Länsi-Saksan välinen MM-kisojen ottelu, joka on myös kerrattu tässä samaisessa juttusarjassa. Jos sen ottelun jatkoaikaa pystyy kuvaamaan sanoilla mieletön ja upea, niin Mexico Cityn välierän jatkoaika oli puolestaan silkkaa seksiä ja suoraa hulluutta.

94 min

Länsi-Saksalla on kulmapotku, jonka irtopalloon iskee kiinni ensimmäisenä puolustaja Fabrizio Poletti. Hänen ratkaisunsa on hämmentävä: hän lähtee kuljettamaan pomppivaa palloa kohti omaa maalia suojaten sitä omalla vartalollaan. Gerd Müller havaitsee tilaisuutensa ja on kärppänä paikalla tuikkaamassa pelivälineen verkkoon italialaispuolustajan jaloista. Pallo lipuu kiusallisen hitaasti viivan toiselle puolelle, kun Albertosi yrittää epätoivoisesti kurottaa palloon. Poletti toivoo, että voisi kadota maan alle. Länsi-Saksa johtaa 1-2.

98 min

Italialla on vapaapotku 30 metrin päässä Länsi-Saksan maalista. Pallo pelataan yllättäen tsippinä aivan maalin eteen. Peliväline putoaa päin huonosti sijoittunutta Sigfried Heldia, joka ei pysty purkamaan palloa pois maalin edestä. Italialaispuolustaja Tarcisio Burgnichi tykittää lähietäisyydeltä sydämensä kyllyydestä. 2-2.

104 min

Cagliarin hyökkääjä Luigi Riva tekee taikuutta. Hän ottaa pallon vaikeassa asennossa vasemmalla jalallaan alas ja pysäyttää samassa hetkessä kovavauhtisen juoksunsa. Toinen siirto vielä vasemmalla jalalla sivuun ja hölmöltä pujottelukepiltä tilanteessa näyttävä Karl-Heinz Schnellinger valuu tilanteesta ohi. Kolmas vasemman jalan kosketus on millimetrin tarkka laukaus oikeaan alakulmaan. Italia jälleen johtoon. 3-2.

110 min

Länsi-Saksalla on kulmapotku, jonka Jürgen Grabowski antaa lyhyenä vieressä olleelle Reinhard Libudalle. Libuda kohottaa katseensa ja keskittää boksiin. Kukapa muukaan kuin Gerd Müller on jälleen kerran oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja puskee pallon verkkoon. 3-3.

111 min

Italia antaa aloituspotkun Länsi-Saksan tasoituksen jälkeen. Giancarlo De Sisti syöttää pallon Gianni Riveralle. Rivera syöttää takaisin De Sistille, joka käyttää pallon edelleen keskiympyrän tuntumassa joukkueen kapteenilla Giacinto Facchettilla. Facchetti laittaa korkean pystypallon vasempaan laitaan ja yhtäkkiä Roberto Boninsegna onkin laidalta irti. Hän jatkaa juoksunsa syvälle Länsi-Saksan alueelle ja jättää loistosyötön takaviistoon.

Gianni Rivera on tehnyt juoksun oikeaan paikkaan oikealla ajoituksella ja painaa pallon verkkoon ilman, että Länsi-Saksa on ehtinyt koskea kertaakaan palloon tasoitusmaalinsa jälkeen. 4-3.

120 min

Enää saksalaiset eivät nouse. Meksikolaiserotuomari Arturo Maldonado viheltää pelin ja samalla yhden lajihistorian upeimmista otteluista päättyneeksi käynnistäen samalla italialaisten villit juhlat.

Loppuottelussa Italia lopulta hävisi Brasilialle maalein 4-1, kun taas Länsi-Saksa kaatoi pronssiottelussa Uruguayn lukemin 1-0.

The post Kohti MM-kisoja: ”Vuosisadan ottelu” ja kuinka se eteni – Meksiko 1970 appeared first on Byyri.

Heinäkuun 7. päivänä 1974 Länsi-Saksassa järjestetyt jalkapallon MM-kilpailut huipentuivat Münchenin loppuotteluun. Finaaliin olivat raivanneet tiensä isäntämaa Länsi-Saksa sekä naapurimaa Hollanti.

Elettiin paitsi mauttomien ylipitkien hiuksien, myös hollantilaisten kehittämän niin kutsutun totaalisen jalkapallon, Totaal Voetbalin, kulta-aikaa. Pelijärjestelmän keskeinen ajatus oli, että kuka tahansa kenttäpelaaja pystyi hetkellisesti täydentämään kenen tahansa joukkuetoverin pelipaikan. Lopputulos oli sujuvaa, liikkuvaa pelaamista, jossa vastustajalla kuin vastustajalla oli suuria vaikeuksia roikkua mukana.

Kaiken tämän moottorina toimi kentällä yksi kaikkien aikojen suurimmista, Johan Cruyff. Erityisesti Hollannin turnauksessa ottama 4-0-voitto Argentiinasta on jäänyt mieliin osoituksena totaalisen jalkapallon voimasta.

Jos hollantilaisilla oli Cruyff, oli saksalaisilla puolestaan Franz Beckenbauer. Finaalissa kaksi tuon ajan suurta pelaajaa ja oman kansakuntansa ikonia johdattelivat miehistönsä loppuunmyydylle Münchenin Olympiastadionille.

Ottelua edeltävä erikoinen episodi siirsi kuitenkin itse pelin alkamista. Tuohon aikaan päättäjäisseremoniat olivat alkaneet vakiintua loppuotteluiden yhteyteen, ja näin oli ollut myös Münchenissä. Kun ottelun oli tarkoitus alkaa, havaittiin seremonioiden alta pois otettujen kulmalippujen puuttuvan. Voitaneen vain kuvitella, millaisella juoksutahdilla ja ajatuksilla paikallinen kenttämestari on lippuja tuolloin etsinyt.

Historialliset pilkut

Kun peli lopulta saatiin käyntiin, koettiin lähes välittömästi jalkapallon MM-kisojen historiaa. Johan Cruyff suoritti pitkän soolojuoksun pallon kanssa ja ajoi väkisin sisään Länsi-Saksan boxiin. Uli Hoeneß  laittoi jalkansa Cruyffin juoksulinjalle, ja lentävä hollantilainen kaatui tilanteessa kumoon. Ottelun englantilaiserotuomari Jack Taylor ei epäröinyt hetkeäkään ja osoitti pallon pilkulle. Historiallisen tilanteesta teki se, että kyseessä oli kautta aikain ensimmäinen MM-finaalissa tuomittu rangaistuspotku.

Historiallista pilkkua asettui ampumaan keskikenttämies Johan Neeskens. Hän pyssytti pallon voimalla keskelle vieden lievänä ennakkosuosikkina otteluun lähteen Hollannin johtoon.

Reilut 20 minuuttia myöhemmin tapahtui puolestaan Hollannin rangaistusalueella. Puolustava keskikenttäpelaaja Wim Jansen liukui takaapäin ja hieman tarpeettomasti Bernd Hölzenbeinin kumoon. Seurasi jälleen rangaistuspotku, josta kantoi vastuun Paul Breiner. Bayern Münchenin puolustaja sijoitti pallon omalla kotistadionillaan tarkasti vasempaan alanurkkaan tuoden isäntämaan tasoihin.

Ennen Münchenin finaalia oli ehditty pelata yhdeksän MM-finaalia, joissa ei ollut annettu ainuttakaan rangaistuspotkua. Tuolloin niitä tuomittiin kaksi ottelun ensimmäiseen 25 minuuttiin. Kolmatta MM-finaalin pilkkua saatiin tuon jälkeen odottaa 16 vuotta ja ylipäätään niitä on tuomittu tähän päivään mennessä neljä – joista siis kaksi samana Münchenin iltana.

Länsi-Saksa sai tasoituksesta uutta virtaa, ja lopulta Gerd Müller oli mies, joka onnistui. Vain hetkeä ennen taukovihellystä Rainer Bonhof siirsi pallon maalinedustalle Müllerille, joka otti ensin pelivälineen haltuunsa ja toisella kosketuksellaan siirsi sen ohi Jongbloedin.

Tässäkin osumassa oli historian siipien havinaa. Osuma oli Gerd Müllerin MM-kisauran 14., ja hänestä tuli tuossa hetkessä historian eniten maaleja MM-lopputurnauksessa tehnyt pelaaja. Gerd Müllerin ohi tuossa tilastossa ovat tuon jälkeen menneet vain maamies Miroslav Klose 16 osumallaan sekä Brasilian Ronaldo, jolla lopputurnausmaaleja on vyöllään 15.

Totaalinen jalkapallo vyöryttää

Jos ottelun ensimmäisen jakson jälkimmäinen puolisko oli Länsi-Saksan ilotulitusta, olivat isäntien paikat jälkimmäisellä nelivitosella harvassa. Hollanti alkoi antamaan maailmalle oppituntia kuuluisasta totaalisesta jalkapallostaan.

Paikkoja piisasi. Erityisesti Hollannin erikoistilanteet tuottivat Länsi-Saksan puolustukselle päänvaivaa, ja palloa siivottiin välillä maaliviivaltakin. Johnny Repilla oli kaksikin huippupaikkaa aivan lähietäisyydeltä. Omat mahdollisuutensa oli myös jo aiemmin pilkulta onnistuneella Neeskensilla. Hän tykitti kertaalleen huikean volleyn epäonnekseen päin saksalaisvahti Sepp Maieria. Hieman myöhemmin kaukoveto oli upota sisään, mutta meni sunnuntaihesarin verran vasemmalta ohi.

Tämän lähemmäksi ei tuolloin ensimmäistä MM-finaaliaan pelannut Hollanti kuitenkaan päässyt, ja Länsi-Saksa sai juhlia kotiyleisönsä edessä 20 vuoden tauon jälkeen historiansa toista maailmanmestaruutta. Saksalaisille voittoja on tämän jälkeen siunaantunut vielä kaksi lisää, Hollanti on puolestaan selviytynyt Münchenin jälkeen loppuotteluun vielä vuosina 1978 ja 2010, mutta saanut joka kerta lähteä kotiin hopea kourassaan.

Kuva: Bert Verhoeff / Anedo

The post Kohti MM-kisoja: Totaalisen jalkapallon saavuttamatta jäänyt kruunu appeared first on Byyri.