VAR on loistava ratkaisu cup-kilpailuihin ja turnauksiin

VAR on loistava apuväline esimerkiksi arvoturnauksiin ja cup-kilpailuihin. Näissä kilpailuissa ottelumäärät ovat pieniä ja jatkoonmenijä ratkotaan yleensä yhdessä tai kahdessa ottelussa. Siksi myös tuomarivirheiden merkitys korostuu näissä kilpailumuodoissa useammin kuin pitkässä sarjassa, joissa ottelumäärät ovat huomattavasti suuremmat.

VAR on otettu kuitenkin käyttöön jo Euroopan suurimpiin kuuluvissa sarjoissa, kuten Bundesliigassa, Serie A:ssa ja La Ligassa. Ensi kaudesta lähtien VAR tulee käyttöön myös Valioliigassa. Bundesliigassa järjestelmää kritisoitiin varsinkin alkuvaiheessa, eikä sen käyttö sujunut aina ongelmitta. Nykyään VARin käyttö toimii paremmin, mutta järjestelmälle löytyy edelleen vastustajia erityisesti ultra-kannattajien keskuudessa.

Tarvitaanko pitkässä sarjassa VAR-järjestelmää?

Kauden 2018-2019 osalta VAR-tilastoja ei ole vielä julkaistu, mutta kauden 2017-2018 osalta isojen sarjojen tilastot ovat saatavilla. ESPN julkaisi syksyllä 2018 uutisen, jonka mukaan Bundesliigassa VARin avulla korjattiin 76 peliin vaikuttavaa tärkeää tuomiota, ja näistä 99,25% olivat oikeita tuomioita. Sen avulla annettiin 26 rangaistuspotkua, ja 13 rangaistuspotkutuomiota peruttiin tarkastelun jälkeen.

Serie A:ssa 117 tilannetta tuomittiin toisin tarkastelun jälkeen, näistä 59 oli rangaistuspotkuja, 16 punaisia kortteja ja 42 maalia. Tuomarin tekemien virheiden määrä putosi ESPN:n mukaan noin kuudesta prosentista alle prosenttiin. Koko kauden aikana VAR-tuomioiden käsittelyyn käytettiin keskimäärin 31,5 sekuntia.

Molemmissa sarjoissa järjestelmän avulla saatiin virheiden määrää pienennettyä, mutta erityisesti Saksassa järjestelmän käyttö aiheutti ottelutapahtumissa tunnelman latistumista.

Onkin ihan aiheellista pohtia, onko sarjoissa, joissa pelataan paljon pelejä, tarvetta järjestelmälle? Yksi jalkapallon parhaita elementtejä on kuitenkin se, että se herättää paljon tunteita. Videotarkistuksista aiheutuu taukoja, jotka pitkittyessään ärsyttävät paikan päällä olevia katsojia ja vaikuttavat ottelutapahtuman tunnelmaan negatiivisesti.

Videotarkistusten määrät kasvussa MM-kisoissa

VAR oli käytössä Venäjän MM-kisoissa 2018 ja se herätti myös silloin paljon keskustelua. FIFA:n mukaan miesten MM-kisoissa 64 pelin aikana 455 tilannetta tarkasteltiin järjestelmän avulla, kun taas naisten MM-kisoissa Ranskassa 52 pelin aikana 535 tilannetta tarkasteltiin uudelleen VAR:n avulla.

Tilanteet johtivat myös huomattavasti useammin siihen, että päätuomari kävi tarkistamassa tilanteen ruudulta. Miesten MM-kisoissa päätuomari kävi tarkistamassa tilanteen ruudulta 20 kertaa, kun taas naisten kisoissa tuomarit kävivät ruudun ääressä 33 kertaa. Kisojen aikana yleisö osoittikin turhautumisensa, kun tuomarit kävivät tarkistamassa tilanteita yhä uudelleen ja uudelleen.

Varsinkin naisten kisojen ja Copa American perusteella tv:n välityksellä jäi useista tilanteista sellainen kuva, että VAR ei ole tuomareille vain apuväline, vaan siihen luotetaan enemmän kuin omaan osaamiseen.

Kaivattu järjestelmä, mutta paljon kehitettävää

Olen itse ollut VAR:n kannalla alusta asti, mutta tuomioiden tarkastelu tämän kesän arvokisoissa alkoi ärsyttämään myös minua. VAR:n vastustajien suusta kuuluu monesti ensimmäisenä kommentti siitä, kuinka tuomioiden tarkastamisessa kestää kauan, ja kuinka se latistaa tunnelmaa otteluissa.

Toinen ongelma on siinä, että videotuomioissa on edelleen mahdollisuus erilaisiin tulkintoihin, eikä se välttämättä poista kaikkia virheitä, sillä lopulta päätöksen tuomiosta tekee ihminen, joka saattaa erehtyä. Kaivattu VAR on kuitenkin tullut jalkapalloon jäädäkseen, ja se tulee varmasti leviämään yhä useampiin sarjoihin ja myös kehittymään vuosi vuodelta.

Olisi kuitenkin tärkeää miettiä, millaisissa kilpailuissa VAR:lle on tarvetta, ja tarvitaanko sitä edes joka kilpailuun?

The post Kommentti: VAR on tullut jäädäkseen, mutta tarvitaanko sitä jokaikisessä kilpailussa? appeared first on Byyri.

Debyytti Van Gaalin ollessa managerina

Marcus Rashford debytoi Manchester Unitedissa Louis van Gaalin ollessa seuran komennossa. Ensimmäisen ottelunsa edustusjoukkueen riveissä Rashford pelasi FC Midtjyllandia vastaan Eurooppa-liigassa ja onnistui heti avausottelussaan kahdesti maalinteossa. Debyytin tehdessään hän oli vasta 18-vuotias ja suurelle yleisölle suhteellisen tuntematon nimi.

Rashfordin debyytti tuli yllätyksenä, sillä hänet nimettiin avauskokoonpanoon vasta sen jälkeen, kun Anthony Martial oli loukkaantunut alkulämmittelyssä.

Vielä samalla viikolla Rashford teki Valioliigadebyyttinsä Arsenalia vastaan. Ottelussa hän onnistui jälleen maalinteossa kahteen kertaan. Samalle kaudelle mahtui vielä osuma Manchesterin derbyssä ja debyyttiottelussa Englannin maajoukkueen paidassa.

Kaudella 2015-2016 Marcus Rashford iski 18 otteluun kahdeksan maalia ja oli voittamassa FA-cupia kauden päätteeksi.

Mourinhon alaisuudessa väärässä roolissa?

Louis van Gaalin potkujen jälkeen Manchester Unitedin päävalmentajaksi palkattiin kesällä 2016 José Mourinho. Mourinhon alaisuudessa Rashford pelasi pääasiassa laidalla, sillä piikissä pelasi kaudella 2016-2017 Zlatan Ibrahimović ja kaudella 2017-2018 pääasiassa Romelu Lukaku. Laidalla pelatessaan Rashfordin tehot eivät olleet debyyttikauden tasolla, mutta kausi 16-17 tuotti kuitenkin 11 maalia 53 ottelussa kaikki kilpailut mukaan lukien.

Man United voitti kaudella Englannin liigacupin ja Eurooppa-liigan, ja sai jälkimmäisen voiton myötä paikan Mestarien liigaan.

Kausi 2017-2018 oli henkilökohtaisella tasolla hyvin samanlainen kuin edellinen kausi. Rashford pelasi edelleen pääasiassa vasemmalla laidalla ja 52 otteluun syntyi 13 maalia. Kauden aikana Rashfordin roolia kritisoitiin ja monet asiantuntijat olivat sitä mieltä, että mies ei saa tarpeeksi mahdollisuuksia Mourinhon alaisuudessa.

Lopulta Rashford oli kuitenkin kokoonpanossa kaikissa paitsi kolmessa ottelussa, mutta monesti hän tuli kentälle vasta vaihdosta. Valioliigassa tuli kauden päätteeksi toinen sija, joka on paras sijoitus sen jälkeen, kun Sir Alex Ferguson oli jäänyt eläkkeelle.

Kausi 2018-19

Alkukausi oli Manchester Unitedilta todellista alisuorittamista. Joukkue putosi rangaistupotkuilla liigacupista Mestaruussarjassa pelaavalle Derbylle ja liigassa se oli joulukuussa kärsityn vierastappion jälkeen vasta kuudentena. Lisäksi joukkueen peli-ilme oli alkukaudesta todella haluttoman näköistä. Pitkän alisuorittamisen seurauksena Mourinho saikin potkut joulukuussa.

Rashfordin alkukausi Mourinhon alaisuudessa oli samanlaista puurtamista kuin edelliset kaudet. 17 Valioliigaotteluun syntyi kolme maalia, jonka lisäksi kuudessa Mestarien liigan ottelussa hän onnistui kertaalleen.

Mourinhon tilalle palkattiin norjalainen seuralegenda Ole Gunnar Solskjær, joka käänsi joukkueen kurssin ja nosti Manchester Unitedin takaisin taisteluun Mestarien liigaan oikeuttavista paikoista. Hänen alaisuudessaan joukkue on voittanut kymmenen liigaottelua ja pelannut kahdesti tasan – pisteitä Man United on kerännyt viisi enemmän kuin mikään muu joukkue samaisella ajanjaksolla. Toistaiseksi ainoa tappio tuli Mestarien liigassa PSG:tä vastaan.

Ylistystä Southgatelta

Rashford on pelannut nuoresta iästään huolimatta jo monta vuotta Valioliigaa isossa roolissa. Englannin maajoukkueen manageri Gareth Southgate on ylistänyt Rashfordia hyökkääjän monipuolisuudesta ja siitä, kuinka hän voi pelata kärjessä tai laidoilla, joka on nykyaikaisessa pelissä todella tärkeää.

Englantilaismanageri on todennut, että Rashfordin itseluottamus ja aikuismaisuus erottavat hänet muista lahjakkaista nuorista pelaajista. Rashford on MM-kisojen jälkeen ollut loistavassa vireessä maajoukkuepeleissä, josta osoituksena ovat maalit molemmissa Kansojen liigan otteluissa Espanjaa vastaan.

Solskjærin vaikutus

OGS:n vaikutusta Rashfordin vireeseen ei voi kielttä. Norjalaismanageri siirsi aluksi Rashfordin laidalta pelaamaan hyökkääjänä, mikä on näkynyt parantuneissa peliesityksissä. Hän on onnistunut seitsemän kertaa maalinteossa 14 ottelussa, jonka lisäksi englantilaishyökkääjä on ollut rakentamassa maaleja huomattavasti useammin, kuin Mourinhon alaisuudessa.

Mourinhon alaisuudessa Rashford laukoi tällä kaudella 19 kertaa ja teki kolme maalia 846 minuutissa, kun taas Solskjærin alaisuudessa 502 minuutissa oli syntynyt jo viisi maalia ja 26 laukausta.

Myös muut tilastot tukevat Rashfordin kehitystä Solskjærin taktiikassa.

Sky Sports oli tammikuussa tutkinut tarkemmin hänen suoritustaan peleissä. Laukauksien, maalia kohti lauottujen laukausten, haastojen, luotujen paikkojen ja kosketuksien määrät olivat kaikki nousseet managerin vaihduttua.

Managerin vaihduttua, Rashford on myös nousi nopeasti Manchester Unitedin ykköshyökkääjäksi, ja Romelu Lukaku sai pitkään tyytyä vaihtopelaajan rooliin. Viime viikkoina Lukaku on onnistunut kärjessä, mikä voi jatkossa tarkoittaa myös Rashfordille enemmän minuutteja laidalla.

Rashfordin alkuvuoden erinomainen vire ei ole jäänyt huomiotta, vaan nuorukainen palkittiin tammikuussa Valioliigan parhaana pelaajana. Tämän vireen tulisi jatkua keskiviikkona Parc des Princesillä, jos Man United mielii vielä nousta taistelemaan Mestarien liigan jatkopaikasta. Rashford on myös toivonut, että norjalaismanageri saisi vakituisen pestin ja miksi ei toivoisi; onhan hänen pelinsä ollut tehokkaampaa kuin koskaan.

The post Marcus Rashford loistaa Ole Gunnar Solskjærin alaisuudessa appeared first on Byyri.